historia

Tilaa aihepiirin historia RSS-syöte
1070 osumaa haulle. Näytetään tulokset 521–540.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Tarvitsen käännöstyötä varten suomennoksen seuraavista ainakin Edvard Reinin kääntämän Herodotoksen historia-teoksen lauseista: Neljäs kirja: Melpomene [45] ‘… 893 Ensimmäinen kysymäsi virke Herodotoksen historia-teoksen neljännen kirjan 45. luvusta kuuluu Edvard Reinin suomennoksessa kokonaisuudessa näin: "Mutta mitä Europpaan tulee, ei yksikään ihminen tiedä, onko se meren ympäröimä, eikä, mistä se on tämän nimen saanut; ei myöskään ole tunnettu, kuka sen on antanut, jollemme tahdo väittää, että maa on saanut nimensä tyrolaisesta Europasta, jolloin se siis olisi aikaisemmin ollut nimetön, niinkuin toisetkin maanosat." Viidennen kirjan 58. luvun koko ensimmäisen virkkeen Edvard Rein on suomentanut seuraavasti: "Tähän maahan asetuttuaan toivat mainitut Kadmoksen keralla saapuneet foinikialaiset, joita olivat gefyralaisetkin, useiden muiden taitojen muassa helleenien keskuuteen kirjoitusmerkit, joita...
Mistähän saisi ostaa kirjan nimeltään: Ristiinan historia. 1: Esihistoriasta vuoteen 1865, kirjan perustiedot ISBN: 9519512403 Kustantaja: Ristiinan kunta,… 1537 Ristiinan historiaa,osia I ja II myy Ristiinan kirjasto, jonka yhteystiedot ovat: Ristiinan kirjasto Brahentie 34, 52300 RISTIINA puh. 040 129 4373 ristiinan.kirjasto@mikkeli.fi Ristiinan kirjaston aukioloajat ovat: maanantai, tiistai, torstai klo 13 - 19 keskiviikko, perjantai klo 10 -16 lauantai suljettu Kirjan hinta on 10 euroa per kirja.
Kirjassa Aikamatka Mannerheimintiellä mainitaan sivulla 107 "Helsingin kaupungin 400-vuotisjuhlansa kunniaksi julkaisema paksu kuvakirja". Mikähän teos mahtaa… 891 Kyseinen Helsingin kaupungin vuonna 1950 julkaisema teos on nimeltään Pääkaupunkimme Helsinki. Teoksen päätoimittaja on Gunnar Mårtenson. Teos on lainattavissa HelMet-kirjastoissa. https://finna.fi http://www.helmet.fi/fi-FI
Tiedetäänkö hiivan historiasta, miten ja missä sitä on käytetty ensimmäisiä kertoja? Kiitän samalla erinomaisesta sivustostanne, seuraan sitä mielenkiinnolla! 4667 Hiivan historiasta tiedetään kyllä. Hiivan käyttö leivonnassa yltää kauas Rooman aikakaudelle, jolloin Galliassa ja Espanjassa tiedetään käytetyn oluen vaahtoa leivän nostatukseen. Nykyhiivan historia alkaa Keski-Euroopasta 1700-luvulta, jolloin leivinhiivaa opittiin tekemään oluen valmistuksen sivutuotteena. Lue lisää hiivan historiasta teoksesta: Olli Vehviläinen, Hiivan historia. Suomen leivinhiivateollisuuden vaiheet 1885-1970, 1970.
Suomesta vietiin sotalapsia pohjoismaihin. Osa jäi uusiin kotivaltioihinsa, suurin osa palasi. Tanska oli saksalaisten miehittämä. Mihin aikaan Tanskasta… 1511 Sotalapsia siirrettiin Suomesta Tanskaan hieman yli 4000. Heitä palautettiin 1942:580, 1943:2000, 1945:364. Tanskaan jäi vuoteen 1946 asti noin 1000 lasta joista pysyvästi Tanskaan jäi noin 500 lasta. Lähteet: Sotalapset:tutkimusraportti, 1996, toim. Aura Korppi-Tommola ja Matkalla kodista kotiin:sotalapset muistelevat,1996, toim. Leila Lehtiranta. Ks. myös Heikki Salminen 2007: Lappu kaulassa yli Pohjanlahden:suomalaisten sotalasten historia.
Teititeltiinkö omia vanhempia vielä 50-luvulla? Luen kirjaa jossa henkilöt tekevät niin, ja aloin ihmetellä oliko tosiaan noin. Miten läheisiä on sitten… 2176 Osoitteesta http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=510&ref=2316 löytyvässä Matti Larjavaaran artikkelissa ”Kieli, kohteliaisuus ja puhuttelu” kerrotaan, että teitittely oli vallassa ainakin 1960-luvulle asti. Eroja on kuitenkin ollut maantieteellisesti: Itä-Suomessa teitittely ei ollut niin vahvaa kuin Länsi-Suomessa, jossa Larjavaaran mukaan ”lapset teitittelivät vielä jokin aika sitten vanhempiaan ja jopa vaimot miehiään”. Jos kirja siis sijoittuu Länsi-Suomeen, vanhempien teitittely ei ole kovin kaukaa haettua. Heikki Paunosen artikkeli ”Kun Suomi siirtyi sinutteluun : suomalaisten puhuttelutapojen murroksesta 1970-luvulla”, joka on ilmestynyt kokoelmassa ”Kielellä on merkitystä” (Suomalaisen Kirjallisuuden...
Hyvä kirjastonhoitaja, Olen tekemässä lehtijuttua merenkulun historiasta, ja päälähteeni ovat tällä hetkellä Kansalliskirjaston aineisto, John Nurmisen säätiön… 888 Kannattaa olla yhteyksissä tosiaan Suomen merimuseoon Kotkassa (Museoviraston alaisuudessa). Vaikket löytäisi heidän kokoelmistaan tarvittavia teoksia, osaavat he kuitenkin neuvoa sinua eteenpäin. Varmaan olet käynitkin heidän/kirjaston kotisivuillaan: http://www.nba.fi/fi/museot/suomen_merimuseo/kokoelmat/kirjasto. Kaakkuri tietokannasta pystyy itsekin etsimään kirjallisuutta. https://kaakkuri.amkit.fi/vwebv/search?searchArg=navigointi+historia&se…
Osaisitko suositella mitään kirjallisuutta liittyen Suomen musiikin historiaan lukuvuosina 1900-1930? Kiitos paljon etukäteen! 1554 Varmaan kannattaisi aloittaa vuosituhannen vaihteessa ilmestyneestä WSOY:n kustantamasta sarjasta Suomen musiikin historia Sarjassa kysymyksessä mainittuja vuosia käsittelevät: 2 : Kansallisromantiikan valtavirta 1885-1918 / Erkki Salmenhaara. - 1996. 3 : Uuden musiikin kynnyksellä 1907-1958 / Erkki Salmenhaara. - 1996. Populaarimusiikki / Pekka Jalkanen. - 2003. Esittävä säveltaide / Martti Haapakoski...ym. - 2002. Kansanmusiikki / Anneli Asplund...ym. - 2006. Kirkkomusiikki / Reijo Pajamo, Erkki Tuppurainen. - 2004. Näistä löytyy lisää kirjallisuusviitteitä. Kirjoja on varmaan hankittu runsaasti kirjastoihin (ainakin pääkaupunkiseudulla).
Olen jo kauan miettinyt miksi tietyistä historian henkilöistä käytetään ilmaisua 100 vuotta syntymästä ja toisista puolestaan 100 vuotta kuolemasta - eli miten… 945 Muistopäiviä, juhlavuosia ja muita merkkihenkilöiden muistamisia voidaan haluttaessa viettää aina tasavuosien täyttyessä joko henkilön syntymästä tai kuolemasta laskien. Esimerkiksi Jean Sibeliuksen kohdalla on juhlistettu kumpiakin: vuonna 1965 syntymän 100-vuotispäivää mm. nimikkoviulukilpailun perustamisella ja vuonna 2007 kuoleman 50-vuotispäivää erilaisin konsertein. Vuosi 2015 on jälleen juhlavuosi, sillä silloin tulee kuluneeksi 150 vuotta säveltäjän syntymästä. Usein muistamisissa ovat kyseessä viidelläkymmenellä tai sadalla jaolliset vuosimäärät, joten merkkipäiviä päästään viettämään melko harvoin. Vuosi 2014 on Tove Janssonin syntymän satavuotisjuhlavuosi. Jansson kuoli vuonna 2001, joten hänen kuolemansa 100-vuotispäivää...
Olen miettinyt entisaikojen kirjailijoita, joista monet ovat olleet suunnattoman tuotteliaita, esim. Sakari Topelius. Hänhän oli paitsi kirjailija, myös… 1341 Käsin kirjoittaminenkin voi olla melko nopeaa. Muistan jopa kuulleeni jonkun kirjailijan sanoneen, että tietokoneella kirjoittaminen on jopa liian nopeaa suhteessa siihen, että kirjoitettavaa tekstiä pitäisi ajatellakin. Toisaalta Topelius eli melko vanhaksi ja kirjoitti joka päivä, joten ehtii siinä tekstiä syntyä vähän hitaammillakin välineillä. Osoitteessa http://www.sls.fi/topelius/index.php?docid=82 todetaan, että Topeliuksen julkaistut teokset ovat noin 15 700 painettua sivua. Jos Topeliuksen aktiiviseksi kirjoitusajaksi laskisi vaikka varovasti arvioiden 50 vuotta, olisi tekstiä syntynyt keskimäärin 314 sivua vuodessa eli vajaa sivu päivässä. Ei kuulosta aivan järkyttävältä tahdilta käsin sulkakynällä kirjoitettunakaan. En löytänyt...
Kysymykseni koskee Turun Luolavuoressa sijaitsevan Virvoituksentien nimen etymologiaa. Tie johtaa Luolavuoren vanhainkodille. Kuka on antanut tielle tämän… 2022 Turun kaupungin internet-sivuilta löytyvästä nimistöhausta (http://www.turku.fi/Public/default.aspx?nodeid=11989&culture=fi-FI&cont…) löysin tiedon, että Virvoitus oli aikoinaan hyvin suosittu ulkoravintola, joka on sijainnut suunnilleen siinä kohdassa, jossa Uuden hautausmaantie eroaa Uudenmaantiestä. http://ympto.turku.fi/ympakaavi/sivut/Kaavoitus/sivut/Asemakaavoitus/si… Turun kaupunginkirjastossa on laaja kokoelma Turun historiaa käsittelevää kirjallisuutta, mutta yksityiskohtaisen tiedon löytäminen vaatii tarkkaa lukemista. Kirjoista saattaisi löytyä lisää tietoa alueen historiasta. Selaamalla en kuitenkaan löytänyt enempää.
Muistan äitini kertoneen, että v. 1949 (tai v. 1948) huhtikuun alussa olisi ainakin pohjanmaalla ollut todella lämpimiä päiviä. Oliko näin ja olsiiko muutenkin… 765 Ilmatieteen laitoksella on Ilmastopalvelu p. 0600-10601 (sähköposti: ilmastopavelu(at)fmi.fi), josta saa päivän säätiedot menneestä säästä paikkakunnittain: http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmastotilastot
Tervehdys! Olen kiinnostunut Helsingin puistotätitoiminnan historiasta. Kenen keksimä se on, missä oli ensimmäinen puistotäti ja kuka hän oli? Netistä en ole… 1737 Puistotätitoiminnan historiasta kerrotaan lyhyesti Siiri Vallin julkaisussa 100 vuotta lasten päivähoitoa Helsingissä. Ensimmäisestä puistotädistä siinä ei ole mainintaa. Puistotätitoiminnan aloittivat työvalmiusnaiset 1940-luvulla yli 30 puistossa. Pienten lasten hoitopaikkojen vähyyden vuoksi toiminta osoittautui perheille tarpeelliseksi avuksi. Enimmillään puistotätejä oli Helsingissä 110-125. Puistotädit toimivat puistoissa rajatulla, kaupungin osoittamalla alueella. Toiminta oli (ja on) yksityistä valvottua pienten lasten ulkoilutoimintaa pääasiassa alle neljävuotiaille lapsille. Toiminta otettiin leikkikenttien tavoin lastentarhain johtokunnan valvontaan vuonna 1951, mutta se jäi edelleen yksityisten henkilöiden yrittäjyyden...
Minkä takia stringit on keksitty? Mikä on niiden historia? 2483 Stringejä ei oikestaan ole tarvinnut ”keksiä”, sillä stringien kaltaiset vaatteet olivat ensimmäisiä ihmisen käyttämiä vaatteita. Lämpimien seutujen alkuperäiskansoilla stringien kaltainen pieni vaatekappale on vielä nykyäänkin usein heidän ainoa asusteensa – niin miehillä kuin naisillakin. Vaatekappaleen nimi tulee englannin sanasta G-string (G-kieli). Nykyisessä muodossaan stringeistä tuli muoti-ilmiö varsinaisesti 1970-luvulla Etelä-Amerikkalaisten tanssijoiden käyttämän vaatteen vuoksi. Tosin jo vuonna 1946 Louis Réard suunnittelin maailman ensimmäiset bikinit, joiden alaosa oli string-mallinen. - Stringien suosio perustunee ennen kaikkea niiden pakaroita korostavaan vaikutukseen. Toisaalta niiden menestystä on kasvattanut...
Saako mistään tietoa minkälainen sää on ollut 8.4.1948? 1744 Ilmatieteen laitoksella on Ilmastopalvelu p. 0600-10601 (sähköposti: ilmastopavelu(at)fmi.fi), josta saa päivän säätiedot paikkakunnittain: http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmastotilastot
Olen kuullut, että Ramavit-nimisellä rautavalmisteella on pitkä ja värikäs historia. Mistähän lähteistä voisin löytää tarkempaa tietoa valmisteen eri vaiheista? 1364 Ramavit on pohjoismaisen Midsona-yrityksen tuotemerkki. Tuotteen historiasta ei löytynyt tietoa. Ehkäpä yrityksen Suomen toimiston kautta saisi lisätietoa: http://www.midsona.fi/fi/Yhteystiedot/ Omalla tavallaan Ramavitin pitkästä ja värikkäästä historiasta kertoo älyvapaa luulosanakirja Hikipedia: http://hikipedia.info/wiki/Ramavit
Minulla on isäni verokirja vuodelta 1945, jossa on osoitteeksi merkitty: Rantakortteli, huvila no 4 H:ki. Muistaisin hämärästi, että lapsuudessani mainittiin… 1037 Helsingin kaupunginarkisto selvitti asiaa. Kaupungin paikkatietopalvelun avulla selvisi, että Rantakortteli on sijainnut Toukolassa, nykyisen Arabian kauppakeskuksen alla. Itäinen viertotie (nykyinen Hämeentie) oli sata vuotta sitten aivan meren äärellä.
Mistä löytyy tietoa krokaanin historiasta? 1729 Tietoa krokaanin historiasta löytyy seuraavista lähteistä. Kirjat: Kaunisto, Tiina-Emilia: "Siksi tahdot : hääkirja" (2012), s.206-2011. (löytyy Vaski-kirjastojen kokoelmista, esim. Raision ja Turun pääkirjastoista) "Häät = Bröllop" (2001), s.160. (löytyy Vaski-kirjastojen kokoelmista, esim. Turun pääkirjastosta) Lönnqvist, Bo: "Leivos : tutkielma ylellisyyden muotokielestä" (1997). Teoksessa mainitaan krokaani historiallisessa yhteydessä esim. s.87 ja 91. (löytyy Vaski-kirjastojen kokoelmista, esim. Raision ja Turun pääkirjastoista) Tietoa krokaanin historiasta löytyy aika niukasti kokoelmissamme olevista kirjoista. Tähän listasin ne teokset, joissa edes jollain tapaa käsitellään krokaanin historiaan tai sijoitetaan krokaani...
Kenen tekemä runo;Suorastaan uskomatonta.Kuinka ihmeessä me,jotka synnyimme ilman äitiysvoimistelua,neuvolaa ja äitiysrahaa,kuinka ihmeessä me ,jotka… 1328 Turun Seudun Vanhustuki ry:n jäsenlehdessä Tukiviesti (nro 2, elokuu 2011) on kyseinen runo ja runon tekijäksi ilmoitetaan Kauko Sihvo. Monessa muussa yhteydessä vastaavan runon tekijäksi ilmoitetaan kuitenkin tuntematon. Näiden seikkojen valossa runon kirjoittajan henkilöllisyys jää valitettavasti epävarmaksi. Lähde: http://vanhustuki-fi-bin.directo.fi/@Bin/b6bcc94d47d2d847e1995e42faf96e…
Suunnittelen merkkivuosimatkaa Etelä-ameriikkaan. Löytyisikö listausta kulttuurihistoiallisesti tai luonnontieteellisesti merkittävistä nähtävyyksistä, esim… 1299 Unescon englanninkielisellä sivulla http://whc.unesco.org on paljon tietoa maailmanperintökohteista. Aakkosellinen listaus niistä maittain on osoitteessa http://whc.unesco.org/en/list. Listalla näyttäisi olevan sekä luonto- että kulttuurikohteita. Unescon maailmanperintökohteista löytyy internetistä varsin kattavan näköinen listaus myös suomeksi, Wikipediasta (lista löytyy esim. google-haulla kirjoittamalla Luettelo maailmanperintöluettelon kohteista Amerikassa). Aiheesta on myös kirjallisuutta. Helmet-tietokannasta (www.helmet.fi) löytyy mm. englanninkielinen The world’s heritage: the bestselling guide to the most extraordinary places, HarperCollins 2012 ja suomenkielinen Maailmanperintöä bongareille, Suomen Unesco-toimikunta 2012. Teos...