| Kuinka suuri osa 1950-luvun puolimaissa (suunnilleen 1953 - 1957) syntyneistä tamperelaislapsista suoritti oppivelvollisuutensa kokonaan kansakoulussa ja… |
1381 |
|
|
|
Oppikoulun käynti yleistyi Tampereella samassa tahdissa muun Suomen kanssa. 1920-luvulla oppikoulun kävi alle 10% lapsista, ja 1930-luvun lopulle asti oppikoulu oli lähinnä hyvin toimeentulevien, pääasiassa kaupungeissa asuvien lasten koulu. Voimakas kasvu alkoi sotien jälkeen.
Tampereella oppikouluun siirtyi lukuvuonna 1946-47 27% oppilaista, 1950-luvun puolivälissä 44% ja lukuvuonna 1966-67 55%.
Lähteet:
Telemäki, Martti: Tampereen kansakoulun historia 1872-1976 (Tampereen kaupunki, 1979)
Tilastokeskuksen artikkeli Koulutus Suomessa: yhä enemmän ja yhä useammalle (http://www.stat.fi/tup/suomi90/marraskuu.html)
|
| Miksi ja miten Suomessa keskellä talvea on kehittynyt tapa antaa kukka jouluna? |
1045 |
|
|
|
"Joulukukat ovat talvisessa Suomessa osoitus siitä, että valo voittaa ja elämä alkaa uudelleen", todetaan Leena Laulajaisen ja Mysi Lahtisen kirjoittamassa Mistä tuntee joulun -kirjassa. Joulukukkien suosion taustalla lieneekin halu tuoda talven pimeyteen jotakin kaunista ja lämpimämmästä vuodenajasta muistuttavaa.
Suomen vanhin varsinainen joulukukka on hyasintti, joka oli helsinkiläisessä kukkakaupassa esillä ensimmäisen kerran vuonna 1879. Kukka kuitenkin pysyi harvinaisuutena eikä yleistynyt suomalaiskodeissa ennen 1900-luvun alkupuolta. Toinen perinteinen joulukukka on kielo, jota viljeltiin jo 1800-luvulla. Sen sijaan joulutähti yleistyi vasta 1960-luvulla.
Joulukukalle ei ole mitään varsinaista määritelmää - mikä tahansa joulun... |
| Kirjoitan esseetä, jossa sivuan suomalaisten laulujen sanoituksia. Onko jossain kirjassa käsitelty suomalaisten laulunsanojen historiaa tai nykyhetkeä,… |
900 |
|
|
|
HelMet -aineistohaulla löytyi hakusanalla "sanoitukset" muun muassa Pirjo Kukkosen tutkimus Ilon ja surun sointu : folkloresta poploreen. http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1353408__Ssanoitukset__Ff%….
Lisäksi löytyi esimerkiksi hengellisten laulujen taustaa (Unohtumattomia : rakkaiden laulujen taustaa / [toimittanut] Pia Perkiö) sekä kotimaisten viihdelaulujen sanoituksissa esiintyvien naishahmojen taustoja avaava teos ( Kaunis Veera ja muita naislegendoja / Anne Lampinen)
|
| Italialaisen Giovanni Guareschin Isä Camillo on ollut Suomessakin takavuosina hyvin suosittu sarja niin kirjoina kuin elokuvinakin. Löytyykö Isä Camillosta… |
764 |
|
|
|
Oulun ja Jyväskylän yliopistojen kirjastossa on sähköisenä
The Don Camillo stories of Giovannino Guareschi : a humorist portrays the sacred / Alan R. Perry. Sitä pääsee lukemaan ko. yliopistojen käyttäjätunnuksella. Paperisena kirja on Turun yliopiston kirjastossa ja Turun kauppakorkeakoulussa, ja sitä voidaan pyytää niistä kaukolainaksi (maksaa 6 euroa).
Minkä tasoista tietoa Italian historiasta tarvitset? Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa on mm. yleisesitys Matkaopas historiaan: Italia, jossa käsitellään myös 1900-lukua. Laajoissa matkaoppaissa on usein myös hyvä historiaosuus.
https://vanamo.verkkokirjasto.fi
|
| Haluaisin löytää jotakin valokuvakirjoja, joissa on kuvia vanhoista portreteistä, muotokuvista. Mielummin ensisijaisesti pelkkiä kasvoja, mutta myös kokokuvia… |
935 |
|
|
|
Vanhoja henkilövalokuvia löytyy mm. seuraavista kirjoista:
- Dölle: Katse kameraan http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1672044
- Tilles: Tuikkivien tähtien varjosta http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2081587
- Kozloff: The theatre of the face http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1837665
HelMet-hakuun voi laittaa hakusanoiksi muotokuvat tai henkilövalokuvaus ja historia.
Rakennuksia ja taloja esitteleviä kirjoja ovat mm. seuraavat:
- Jugend Suomessa / Pirjo Hämäläinen ; Katja Hagelstam http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1964306
- Signe Brander Suomen kartanoissa http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1849055
- Puu-Suomen uhanalainen runous / Juhani Seppovaara http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C... |
| Tarvitsen suomalaisten kartanoiden historiaa ja ruokaperinnettä/ ruokaohjeita käsittelevää kirjallisuutta. Onko sitä mahdollisesti saatavilla? |
965 |
|
|
|
Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyvät alla mainitut suomalaisten kartanoiden ruokaperinnettä käsittelevät kirjat:
- Urajärven kartanon keittokirja : Lilly von Heidemanin reseptejä vuosilta 1905-1910 / [kirjoittaja: Jouni Kuurne] (2014)
- Tertti : kartanon keittokirja / [teksti ja toimitustyö: Mikko Takala] (2014)
- Makuja mahtipitäjästä : ruokaa, kulttuuria, tarinoita / Laura Kolbe, Birgitta Stjernvall-Järvi, Vuokko Virolainen, Mervi Pasanen (2011)
- Laukon kartanon keittiössä / Leena Lagerstam (2008)
- Vuoksen lohta ja Pietarin kaviaaria : Imatran seudun gastronomiaa ja kartanoelämää / Risto ja Ritva Lehmusoksa (2008)
- Ihmisiä ja elämää Kirjakkalan, Mathildedalin ja Teijon vanhoissa ruukkikylissä / Leena Rossi (toim.) (2003)
-... |
| Hain Makupalat.fi -palvelusta asiasanalla Vihti. Tarkoituksena oli löytää Nummelasta tehdyt historiasivut, jotka on vuosien mittaan Helsingin yliopiston… |
497 |
|
|
|
Linkin osoite oli vaihtunut. Päivitin uuden osoitteen Makupalat.fi -palveluun. Uusi osoite on myös tässä
http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/nummela/
|
| Tietoa Luhdasta. 1. Missä toimi Vihtori Luhtasen teollinen ompelimo kymmenluvun alkaessa? Kauppiaalla oli kaksi ompelijaa. Asemantaustaan valmistui vuonna 1928… |
1119 |
|
|
|
Teoksessa Kuuden vuosikymmenen Luhta-linjat (1967) kerrotaan, että kauppias Vihtori Luhtanen palkkasi vuonna 1910 kaksi ompelijaa. Kyse oli kotiompelimosta. "Olemme Luhtasen kauppatalon pienemmässä huoneessa, joka on sisustettu myymäläksi. Suuremmassa työskentelevät ompelijat." (s.14 ja 16)
Talo sijaitsi Vilhonkadulla. "...hän saattoi ostaa yrittämisensä palkkana Anttilanmäen Vilhonkadulta oman talon. Siitä oli tuleva toiminnan kiintopiste lähes kolmen vuosikymmenen ajaksi." (s.9)
Teoksessa on kaksi mielenkiintoista kuvaa. Sivulla 21 kuva kaupan kyltistä ja sivuilla 26-27 kuva V. Luhtasen kiinteistöstä Anttilanmäellä, jossa näkyy pihapiiri ja myös vuonna 1928 valmistunut teollinen ompelimo. Piharakennuskin kuvassa on. Tekstistä ei tosin... |
| Onko teillä hoitotyön historian kirjaa luvulta 1970-1980 tai sairaanhoidon historiaa 1970-1980? |
1109 |
|
|
|
Aivan täysin hakuasi vastaavia kirjoja ei löytynyt. Terveysalan historiaa käsitteleviä kirjoja voit hakea asiasanoilla terveydenhuolto, sairaanhoito tai hoitotyö ja historia. Voit myös kysyä apua Helsingin yliopiston Meilahden kampuskirjastosta Terkosta, joka on erikoistunut terveydenhoitoalan kirjallisuuteen.
http://www.helsinki.fi/kirjasto/fi/toimipaikat/terkko/
Terveydenhuollon historia -kirjassa on Onni Vauhkosen artikkeli Yleiskatsaus Suomen lääkintälaitoksen ja terveydenhuollon kehitysvaiheisiin 1600-luvulta 1970-luvulle, joten ajalle 1970-1980 siitä ei löydy tietoa.
Joitain hakutuloksia:
- Taina Rintala: Medikalisaatio ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän rakentuminen 1946-1991
- Pertti Kekki: Neljäkymmentä vuotta... |
| Mistä löytäisin tietoa hajuvesistä ja niiden tekovaiheista suomeksi? Kiitos paljon! |
885 |
|
|
|
Hajuvesien historiasta ja valmistuksesta löytyy tietoa seuraavista teoksista:
Drostel, Janina: Laventeli, kaneli ja ruusupuu: aistillisten tuoksujen maailma. Helsinki: Arkki, 2007.
Horn, Effi: Tuoksujen kirja: parfyymien lumoava maailma. Hämeenlinna : Karisto, 1968.
Utrio, Kaari & Nuotio, Una & Heikkilä, Taina: Rusoposkia, huulten purppuraa. Tekniikan museo, 1995.
Wildwood, Chrissie: Tuoksujen lumoa : luo yksilöllisiä tuoksuja eteerisistä öljyistä. Hämeenlinna : Karisto, 1995.
Oheisia teoksia voi etsiä HelMet -verkkokirjastosta http://www.helmet.fi/fi-FI
Netistä:
http://www.allergia.fi/allergia-ja-astma/hajusteyliherkkyys/parfyymien-…
http://www.habisol.com/ajankohtaista/kiva-tietaa/provencen-parfyymit/
|
| Haluaisin laajemman tiedon päästä vedettävästä vauva/ lapsisängystä, kuten millä luvulla ja millaisia päästävedettävä vauvasänkyjä on, historia saa olla laaja… |
1024 |
|
|
|
Suomalaisen sänkykirjan mukaan ( Sammallahti, Leena: Suomalainen sänky, 2006) päästävedettävät sängyt ovat sivustavedettävien sänkyjen funktionaalisia variantteja, vuode vain kasataan päivän ajaksi siten että kahdesta osasta koostuvan sängyn jalkopuoli työnnetään pääpuolen sisään.Usein pääpuoli kokoonlykättävässä sängyssä on koristeellisempi ja korkeampi kuin jalkopää.
Päästävedettävä sänky on kansanomaisista, puuseppien valmistamista sänkytyypeistämme nuorimpia.
Sänkytyyppi levisi 1800-luvun lopulla ja oli käytössä pitkälle 1900-luvulle talonpoikaisasunnoissa.
Kartanoissa ja varakkaissa kaupunkikodeissa päästävedettäviä sänkyjä oli käytössä jo 1700-luvulta. Kartanoiden lastenkammareihin päästävedettävät rautaiset lastensängyt ilmestyivät... |
| Moni itäsuomalainen sukunimi on merkitykseltään nykyihmiselle melkoinen arvoitus. Harva osaa suoraan tulkita sanoja kuten kopo, koso, pönti, rytkö, räisä tai… |
3320 |
|
|
|
Lähes kaikki mainitsemasi sukunimet perustuvat Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksen ”Sukunimet” (Otava, 2000) mukaan ristimänimiin eli etunimiin, jotka ovat ulkomaalaista alkuperää. Niiden alkuperä katoaa historian hämäriin, joten luultavasti entisaikoinakaan ihmiset eivät tienneet niiden alkuperää, jos nimi oli esimerkiksi kreikan kielestä peräisin. Osa sukunimistä saattaa toki perustua murresanoihin, jotka ehkä murteiden puhujille olivat ymmärrettävämpiä kuin nykyisille yleiskieltä puhuville ihmisille.
Mietittäessä vanhaa suomen kieltä kannattaa pitää mielessä se, että suomen kirjakieli on suhteellisen nuori. Sitä ennen suomen kieli eli monina murteina, joiden sanastot saattoivat osin poiketa toisistaan. Toisen murteen puhujalle... |
| Mistä löytyisi tietoa Sipoon pääkirjaston historiasta? Mahdollisesti myös Söderkullan kirjaston historiasta. |
838 |
|
|
|
Sipoon kirjastolaitoksen historiaa on käsitelty teoksessa
WIKSTRÖM, Verna: En kort beskrivning av bibliotekets i Sibbo hundraåriga verksamhet ajanjaksolla 1861-1961. Se on lainattavissa Seinäjoen pääkirjastosta. Söderkullan kirjasto on avattu vasta 2009, joten siitä tässä teoksessa ei tietenkään ole tietoa.
Sipoon historiaa yleensä käsittelevissä teoksissa saattaa olla tietoa myös kirjastosta mutta alla olevaa teosta ei ole meillä täällä Seinäjoella joten en voi tarkistaa asiaa.
ENBOM, Sten: Sipoon historian vaiheita : entisajoista nykypäivään
Uudempaa aikaa käsittelevää tietoa kannattaa ehkä kysyä suoraan Sipoon kirjastosta, jos heillä vaikka olisi siellä toimintakertomuksia tai muuta vastaavaa josta tietoa voisi poimia.
|
| Olen kiinnostunut oman paikkakuntani historiasta, jo lakanneista yrityksistä ym. Löysin Internetistä tietoa että kirjastoissa on olemassa kotiseutukokoelma tmv… |
781 |
|
|
|
Hei,
Kirjastojen kotiseutukokoelmat ovat ns. suljettuja kokoelmia, joten niihin tutustuakseen pitää tulla paikanpäälle kyseiseen kirjastoon. Kotiseutukokelman aineistoa ei lainata vaan se on ainoastaan lukusali käytössä. Haluamanne teoksen saatte pyytämällä sitä henkilökunnalta luettavaksi. Monissa kirjastoissa on mahdollista myös ottaa valokopioita.
|
| Mikä on kysymysmerkin historia? |
1393 |
|
|
|
Kysymysmerkin taustalla on latinankielinen kysymystä merkitsevä sana "questio". Alunperin latinankielisissä teksteissä kysymyslause osoitettiin kirjoittamalla sana kokonaisuudessaan lauseen loppuun. Tilan säästämiseksi tämä pian lyhentyi muotoon "qo". Jotta olisi vältetty merkinnän tulkitseminen edellisen sanan loppuun kuuluvaksi päätteeksi, siitä muokattiin symboli, jossa pieni q- ja o-kirjain olivat päällekkäin. Vähitellen q:sta jäi jäljelle vain koukero ja o:sta tuli pelkkä piste, ja näin latinankielisten oppineiden qo-lyhenne virtaviivaistui nykyaikaiseksi kysymysmerkiksi.
|
| Koska Suomen kouluissa on alettu järjestää limudiskoja? |
994 |
|
|
|
Suomen ensimmäinen disko oli Kulosaaren kasinolla helmikuun 1. päivä vuonna 1966. (Lähde: Helsingin Sanomat 26.11.2006, artikkelin nimi on Juhlittiin hiljaisuudessa).
Tämän jälkeen alettiin diskoja perustaa eri puolille Suomea, mm. ylioppilaskuntiin ja kouluihin. Tiedossa on, että vuonna 1968 Kuopiossa esiintyi DJ Nite (Kari Niiranen) kouludiskossa. Limudisko-nimitystä on käytetty ainakin jo vuonna 1967 Tampereella, mutta tämä disko ei ollut koulussa. Sitä, koska ensimmäistä kertaa koulussa olevaa diskoa on nimitetty limudiskoksi, ei löytynyt. Ilmeisestikin se tapahtui 1960-luvun loppuvuosina, ehkä jo vuonna 1967 tai 1968.
Tiedot perustuvat Suomen diskokulttuurin historia -sivustoon, jonka on koonnut Joke Linnamaa:
http://www.jokelinnamaa... |
| Etsin tietoa kopiokoneiden ja tulostimien kehityksestä. Eli kirjaa tai lehteä, jossa kerrottaisiin siitä millaisia kopiokoneet ja tulostimet olivat ennen ja… |
1310 |
|
|
|
Tietoa toimistotekniikan kehityksestä lähtisin etsimään seuraavista kirjoista:
•Vuorenmaa, Tuomo-Juhani: Valojäljentäminen Suomessa : Sinikopioista tietoyhteiskuntaan
•Poimintoja puhelin- ja lennätintoiminnan historiasta
•Halsas, Lauri: Stockmannin tietojenkäsittelyn vaiheet 150 vuoden aikana.
•Stolt, Eeva: Jyväskylän konttorikone oy 1929-1999
•Hynninen, Tom : Oy Konttorityö 1938-1998
•Jotuni, Pertti: Konttorityötä puolen vuosisadan ajan : Oy Konttorityö 1938-1988
Näistä kaksi ensimmäistä löytyy Mikkelin kaupunginkirjastosta, muut voit tilata kaukolainana esimerkiksi Kuopion varastokirjastosta.
Lisäksi asiasanahaulla Aleksi-tietokannasta löysin kaksi mielenkiintoisen kuuloista artikkelia:
•Tietokoneen lyhyt historia
Julkaisussa:... |
| Suomalainen asehistoria kirjoina? |
859 |
|
|
|
Eduskunnan kirjaston kokoelmatietokanta SELMAsta voi hakea asiasanalla Aseet relevanttia aineistoa. Linkki https://finna.fi
|
| Ajattelin lukea eurooppalaisten maiden historiat. Ruotsin historian löysin, se oli Herman Lindqvistin kirja. Englannin historian löysin vuodelta 1866… |
1612 |
|
|
|
Kannattaa varmaankin lukea myös Euroopan ja maailmanhistoria yleisesityksiä, mutta kyllä maitten historioitakin löytyy suomen kielellä.
Ensiksi viittaan sarjaan 'Matkaopas historiaan'. Siihen sisältyviä teoksia löytyy esim. pääkaupunkiseudun kirjastojen luettelosta
http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/
kirjoittamalla yllä mainitulla sivulla olevaan laatikkoon sarjan nimen.
POHJOISMAIDEN historiasta lisäksi
Andersson, Ingvar
Ruotsin historia. - WSOY, 1950
Halila, Aimo
Tanskan ja Norjan historia. - Gaudeamus, 1972
Kan, Aleksandr
Skandinavian maiden historia (Tanska, Norja, Ruotsi). - Progress, 1983
Holmberg, Åke
Ruotsi vuoden 1809 jälkeen. - Gummerus, 1966
Hentilä, Seppo ym.
Pohjoismaiden historia. - Edita, 2002
Jutikkala, Eino... |
| Etsin kulttuurihistorian esseetä varten Hilja Valtosen Autotyttö-näytelmää (1929) ja Päivä perijättärenä -romaania. Onko esim. kirjavarastossa? Muut… |
1026 |
|
|
|
Hilja Valtosen romaani Päivä perijättärenä vuodelta 1932 on lainattavissa HelMet-kirjastoista. Teosta on yksi kappale Pasilan kirjavarastossa, josta voit tilata sen omaan lähikirjastoosi.
Valtosen näytelmää Autotyttö : kommelluksia kolmessa näytöksessä (1929) sen sijaan ei ole lainkaan HelMet-kirjastojen kokoelmissa. Teosta voi pääkaupunkiseudulla lainata esimerkiksi Teatterikorkeakoulun kirjastosta, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastosta ja Työväenliikkeen kirjastosta. Kansalliskirjastossa on yksi kappale ko. teosta, mutta sitä ei saa kotilainaan vaan ainoastaan lukusalikäyttöön.
Etsimästäsi aiheesta pitäisi löytyä tietoa esimerkiksi seuraavista julkaisuista:
Vähäkangas, Ismo: Sata lasissa (Turun historiallinen yhdistys, 2000)... |
Kysy kirjastonhoitajalta