| Kuinka monesta 1700-luvulla syntyneestä suomalaisesta on olemassa valokuva? Jos tarkkaa lukua ei ole tiedossa, onko mahdollista arvioida onko heitä yksittäisiä… |
744 |
|
|
|
Valokuva säilyvänä esineenä on ollut mahdollinen 1830-luvulta lähtien, kun dagerrotypia alkoi yleistyä. Negatiivimenetelmä, joka mahdollisti kuvien monistamisen, tuli laajempaan käyttöön 1860-luvulla. Valokuvien ottaminen ihmisistä yleistyi myös Suomessa 1800-luvulla ja siitä tuli osa varakkaamman väestön tapakulttuuria. Kiertelevät valokuvaajat levittivät kuitenkin ajatusta myös maaseudulla ja houkuttelivat myös vähävaraisempia kuvauttamaan itsensä. Lukuisat ammattivalokuvaajat ikuistivat täten varmasti tuhansia suomalaisia jo 1800-luvun puolella. "Suomalaisen" määritelmä on jpka tapauksessa ongelmista pienin.
Mutta onko mitään keinoa edes yrittää arvioida, kuinka moni 1700-luvulla syntynyt on tullut ikuistetuksi. Toisin kuin... |
| Mistä tulee nimi Naissaari? Nais-alkuisia saaria ja muitakin paikannimiä on Suomessa ja Virossa. |
3193 |
|
|
|
Jyväskylän Vaajakoskella oleva Naissaari ja Naiskoski on mainittu jo 1500-luvulta olevissa lähteissä. Erään tarinan mukaan naiset ja lapset jätettiin kyydistä Naissaareen, kun erämiehet lähtivät pohjoisille pyyntialueille. Toinen olettamus: naiset laitettiin Naissaaren kohdalla kävelemään, kun miehet menivät keskenään harjoittamaan uskonnollisia menoja Leppäveden puolelle. Siellä on ollut Naiskallio, jossa naiset ovat kenties odotelleet miehiään.
Lähde: Kolu, Antti: Kylä virran rannalla (Vaajakosken kohinat, 1992) |
| Onko mahdollista loytaa kirja Imatran Valtion hotellista ja valokuvia hotellin johtajista Peter ja Elisabeth Mullerista 1900 luvun alusta? Olen hakenut… |
614 |
|
|
|
Valitettavasti ei kirjallisuutta Imatran valtionhotellista kovinkaan paljon ole. Löysin Suomen kansallisbibliografiasta vain kaksi kirjaa, jotka mahdollisesti voisivat sisältää kuvia. En kuitenkaan pysty arvioimaan kuvien määrää ja laatua, koska julkaisut ovat hankalasti saatavilla eli vain Kansalliskirjastosta, joka ei anna kotilainoja tällaisesta aineistosta. Kansalliskirjaston henkilökunnalle voi silti esittää pyynnön tutkia, onko ao. julkaisuissa mitään kysyjän tarkoittamasta aiheesta. Yhteyden Fennica-kokoelman hoitajiin saa sähköpostitse osoitteella kk-palvelu@helsinki.fi.
Henrik Lilius: Imatran valtionhotelli : arkkitehtuurihistoriallinen selvitys ja restaurointiohjelma. - Helsinki : Alko, 1983. - Kaksiosainen teos, jonka... |
| Olisin kiinnostunut sanasta Riipakka. Raahessa varvin asutus-alueella merenrannalla, sijaitseen alkujaan käsittääkseni santaholmansahan rakennus. Talo on… |
752 |
|
|
|
Asta Virtanen kirjoittaa Raahen Joulu 1995 –lehdessä Riipakan talon vaiheista (s. 18-19) ja kertoo että rakennuksessa asui 20-luvulla Knut Willehard Ribacka vaimonsa Liisan kanssa. K.W. Ribacka oli syntynyt Kajaanissa vuonna 1884. Silloin perheen sukunimi oli muodossa Riipakka. K.W. Ribacka kuoli 1926. Talo on kulkenut Riipakan talon nimellä kaksikymmenluvulta lähtien.
Lähde: Virtanen, Asta : Riipakan talon vaiheista. Julkaisussa : Raahen joulu. - Raahe : Raahe-seura, 1990-. - 1995: [1], s. 18-19.
|
| Millä nimellä mahtanee kulkea se maakaistale, joka on Joensuun Ilo- ja Niskasaaren, sekä Eliel Saarisen puiston välissä kanavan kantakaupungista eroittamana… |
567 |
|
|
|
Uusimmissa kartoissa maakaistaletta ei ole nimetty. Joensuun kartassa vuodelta 1949 pitkulainen kaistale on nimeltään Kuhakivi ja kaupungin puoleinen vastaranta on Vallinporras. Siihen väliin on Joensuun kanavaa rakennettu. Kanavoinnin jälkeen Kuhakiven kärkeä on nimitetty Kanavaniemeksi, jonne on pystytetty Pielisjoen kanavoinnin muistomerkki.
Lähteet:
Joensuun kaupunki 1848-1948 : satavuotis-muistojulkaisu. Joensuu 1949.
Joensuun kaupungin historia 1 : 1848-1920. Joensuu 1985.
Pielisjoen rakentamisen ja kaupunkikosken alueen historiaa. Moniste. 1968. |
| Oon lukenu joskus kirjan joka kertoi sukupolvien synnytyksistä alkaen tosi kaukaa ja jatkuen ihan 2000-luvulle. Tarvisin sitä kirjaa nyt vaan kun en muista… |
287 |
|
|
|
Kysymyksessä ei täsmennetä, etsitäänkö kaunokirjallista teosta vai tietokirjaa, joten tarjoan parhaiten annettuja vihjeitä vastaavaa kirjaa kiinnittämättä huomiota kirjallisuuslajiin: Minna Anderssonin Seitsemän tytärtä : äidiksi tulon tunnelmia 1840-luvulta nykypäivään (Karisto, 2007).
"Tämä lämminhenkinen kotimainen teos kertoo erään kuvitteellisen suomalaisen suvun seitsemän tyttären syntymän. Äidit kertovat kukin vuorollaan, mitä ajattelevat ennen synnytystä, saadessaan lapsensa ensi kertaa syliin ja miten arki asettuu jälleen omiin uomiinsa. Päällisin puolin arkisen oloiset tarinat tulevat huomaamattaan kertoneeksi jotakin väkevää ja ainutlaatuista suomalaisen äidin luonteenlaadusta. Ajallisesti liikutaan vuodesta 1840 vuoteen... |
| Saksan ja suomen markan vaihtokurssi 1934 |
511 |
|
|
|
Hei,
Suomen Pankin Rahamuseon nettisivulta löytyy laskuri, jolla voi verrata sekä rahan arvoa vuosittain, että valuuttojen historiallisia arvoja. Laskuri löytyy osoitteesta http://apps.rahamuseo.fi/rahanarvolaskin#FIN.
Jos asettaa vuodeksi 1934, yhdellä Saksan markalla on saanut 17,76 silloista Suomen markkaa.
Lisätietoja voit löytää myös Suomen Pankin vuosikirjasta vuodelta 1934 https://helda.helsinki.fi/bof/handle/123456789/9265.
Ystävällisin terveisin
Sini |
| Miten kauan mahtoi höyrylaivan matka Helsingistä Lontooseen kestää vuonna 1892 tai suunnilleen noihin aikoihin, 1800-luvun loppupuolella? |
1903 |
|
|
|
Säännöllisen laivaliikenteen Suomesta Iso-Britanniaan aloitti vuonna Wasa-Nordsjö Ångbåts-A/B vuonna 1874. Tässä vaiheessa edestakaiseen matkaan Vaasasta kului jopa yli neljä viikkoa - matkantekoa hidasti se, että tarvittaessa poikettiin myös muissa Länsi-Suomen satamissa. Edullisen sijaintinsa vuoksi suomalaislaivojen tärkeimmäksi määräsatamaksi valikoitui Hull, jonne matkattiin Kööpenhaminan kautta.
Merkittävin varustamo Suomen ulkomaanliikenteessä oli kuitenkin vuonna 1883 perustettu Finska Ångfartygs A/B, jonka ensimmäinen alus Sirius aloitti kesällä 1884 liikennöinnin linjalla Helsinki-Turku-Hull. Siriuksen sisaralus Orion asetettiin muutamaa kuukautta myöhemmin liikennöimään samalle reitille, ja näin... |
| Mikä on Suomen ensimmäinen sulatejuusto? Koskenlaskijako? |
2523 |
|
|
|
Suomessa valmistettiin sulatejuustoa ensimmäisen kerran vuonna 1925, jolloin Suomen ensimmäinen sulatejuustotehdas Oy Suomen juusto Ab Lahti aloitti toimintansa. Ilmeisesti ensimmäinen sulatejuusto oli nimeltään Marathon-herkkujuusto. Sitä mainostettiin Lahti-lehdessä loppuvuodesta 1925 "ennen tuntemattomana juustolajina (---), joka esiintyy kaupassa etupäässä pienissä rasioissa paloihin lajiteltuina, joten se on sangen mukavaa käyttääkin".
Tärkein suomalaisen juuston ostajamaa Saksa kiintiöitti pulavuosina tärkeimpien elintarvikkeiden tuonnin ja joidenkin laatujen kohdalla kielsi sen kokonaan. Sulatejuuston raaka-aineeksi tarkoitetut heikkolaatuisemmat tahkojuustot joutuivat tuontikieltoon. Tällöin myös Valio aloitti... |
| Tutkimusellinen ongelma! Täytyisi löytää ajankohta, jolloin Eljas Kahra aloitti tullihallituksen johtajana. Vuosi oli 1942, mutta pitäs saada tarkemmaksi… |
362 |
|
|
|
Tieto voisi löytyä ehkä Tullista (http://tulli.fi/etusivu) tai sitten vuoden 1942 sanomalehdistä. Helmet-kirjastoissa on käytössä Helsingin Sanomien aikakone (http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/HS_Aikakone_…). Vanhoja Helsingin Sanomia voi lukea myös mikrofilmiltä esimerkiksi Pasilan kirjastossa tai Kansalliskirjastossa. |
| Tietoa kaivostoiminnasta Suomessa? |
495 |
|
|
|
Jos kaipaat tuosta aiheesta historiallista tietoa, tässä muutama ehdotus:
Helsingin seudun vanhat kaivokset ja louhokset (Geologian tutkimuskeskus, 1994)
Kaivostyön historia (Outokummun kaivosmuseo, 2009)
Laine, Eevert: Neljännesvuosisata maamme kaivostoimintaa 1885-1910
Laine, Eevert: Piirteitä Suomen vuoritoimen historiasta 19-vuosisadan ensipuoliskolla. 1 : Rautateollisuus 1808-1831 (Keisarillinen Aleksanterin-Yliopisto, 1907)
Laine, Eevert: Suomen vuoritoimi 1809-1884 (osat 1–3; Suomen historiallinen seura, 1948–1952)
Nykyaikaisesta näkökulmasta kaivostoimintaa pohditaan teoksessa Kalliosta kullaksi : Suomen mineraaliklusterin vaikuttavuuselvitys (Taloustieto, 2011). |
| Pikkuserkkuni Amerikoissa haluaisi tutstua naapurikansoihimme; mitähän teoksia voisi suositella englanniksi? - - - You suggested a Finnish history in the past… |
399 |
|
|
|
Tässä joitakin kirjoja Suomen ja naapurikansojemme historiasta:
- Russia's western borderlands, 1710-1870 / Edward C. Thaden ; with the collaboration of Marianna Foster Thaden
- Colonists on the shores of the Gulf of Finland : medieval settlement in the coastal regions of Estonia and Finland / [editor Marjo Poutanen]
- Shaping ethnic identities : ethnic minorities in Northern and East Central European states and communities, c. 1450-2000 / Marko Lamberg (ed.)
- Five centuries of violence in Finland and the... |
| Saksaan jääneet jääkärit |
1211 |
|
|
|
Saksasta jäi palaamatta keväällä 1918 yhteensä 451 jääkäriä. Lisäksi useita kymmeniä kuoli Saksassa mm. itärintaman taisteluissa, junaonnettomuudessa sekä tauteihin, joiden leviämistä edistivät ahdas leiriasuminen ja heikko ravitsemustila.
Palaamatta jääneistä, elossa olleista jääkäreistä osa jäi Saksaan poliittisen vakaumuksensa vuoksi: jääkärien joukossa oli myös sosialisteja, jotka eivät halunneet joutua taistelemaan Suomessa venäläisiä ja omia aateveljiään vastaan. Osa oli tuomittu niskuroinnista joko vankilaan tai pakkotyöhön, ja jotkut olivat karsiutuneet armeijasta soveltumattomuuden vuoksi. Heidät oli yleensä sijoitettu siviilityöpaikkoihin.
Lähteet:
Kadettikunta ry:n Veteraanien perintö -tietopankki: http://www.... |
| 1700-luvun lopun - 1830-luvun päiväkirjat, miten ennen elettiin? |
1466 |
|
|
|
Johan Petter Winterin päiväkirjoja ei ole julkaistu kirjana, mutta Suomen sana : kansalliskirjallisuutemme valiolukemisto -teossarjan osaan numero 23 (WSOY, 1966) sisältyy hänen tekstinsä Turkulaista seuraelämää. Teosta on hyvin saatavissa yleisistä kirjastoista, joten mikäli se ei kuulu oman kirjastosi kokoelmaan, voit tehdä siitä kirjastossa kaukolainapyynnön. Johan Petter Winterin yksityisarkistoa säilytetään Kansalliskirjaston käsikirjoituskokoelmassa (https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/helka.921443).
Tässä muita päiväkirjoja, muistelmia ja kuvauksia 1700-luvun lopulta ja 1800-luvun alkupuolelta:
Aiwan kowa tapaus : kirkonvartija Tuomas Tallgrén ja hänen aikakirjansa vuosilta 1795-1837 (Wesilahti-seura, 1996)
Boswell, James:... |
| Tarvitsen sanastoa/termistöä ruotsiksi koskien pronssikautta sekä muinaislinnoituksia. Kaipaan siis minkälaisia kirjoja tahansa, jotka jotenkin liippaavat… |
301 |
|
|
|
Erittäin näppärä apuväline on Finto.fi, http://finto.fi, siellä voi hakea suomenkielistä sanaa ja katsoa, mikä termi on ruotsin kielellä. Myös Helmet-haussa voit hakea suomeksi ja löytää samalla ruotsinkielisen asiasanan, jota tarvitset hakiessasi tietoa samasta aiheesta ruotsiksi. Asiasana löytyy rullaamalla hakua alaspäin - vasemmassa sivupalkissa - hakusanaan liittyviä hakuja.
Tietoa pronssikaudesta löydät siis ruotsiksi asiasanalla bronsåldern.
Haulla löytyy esimerkiksi Arkeologi i Norden. 1-2 / Göran Burenhult (red.). Natur och Kultur 1999-2000.
Stockholm före Stockholm : från äldsta tid fram till 1300 / redaktörer: Susanne Thedéen & Torun Zachrisson. Stockholmia 2016.
Lasten... |
| Olisiko teillä kirjasuosituksia politiikasta yleisesti kiinnostuneelle maahanmuuttajanuorelle. Suomen kielen lukeminen on hankalaa, mutta hän on valmis… |
468 |
|
|
|
Vaara-kirjastossa on selkokielisiä kirjoja eri aiheista, myös tietokirjallisuutta. Näitä voimme suositella maahanmuuttajalle, joka opettelee suomen kieltä. Historiaan liittyviä selkokirjoja:
Rajala, Pertti: Suomen historia selkosuomeksi. 2014
Rajala, Pertti: Aikojen alusta nykyaikaan : Euroopan ja maailman historiaa selkokielellä.2008
Österback, Mats: Valta ja vaikuttaminen. 2012
Muita kirjoja, jotka voisivat tulla kyseeseen:
Elo, Tuulikki: Suomi-opas : matka Suomen historiaan ja tämän päivän Suomeen. 2003
1900-luvun atlas : kriittisen historian käsikirja. 2016
|
| Minkälainen on Brita-tortun historia? |
1670 |
|
|
|
Brita-kakun historiasta on kysytty palvelussamme aikaisemminkin. Valitettavasti aiheesta löytyy kovin vähän tietoa. Voit lukea vanhan vastauksen alla olevasta linkistä.
https://www.kirjastot.fi/kysy/minkalainen-historia-brita-kakulla-on
|
| Miten Saksa rahoitti sotavarustelunsa toisessa maailmansodassa? |
3439 |
|
|
|
Historioitsija Frank B. Tipton esittää lyhyen yhteenvedon aiheesta teoksessaan A History of Modern Germany Since 1815 (Continuum, 2003). Vuonna 1929 alkanut lama iski Saksaan erityisen raskaasti, mikä johti esimerkiksi korkeaan työttömyyteen. Saksan talous elpyi kuitenkin 1930-luvulla suhteellisen nopeasti verrattuna esimerkiksi Yhdysvaltoihin. Vuoteen 1938 mennessä Saksassa oli saavutettu käytännössä täystyöllisyys. Tutkijoiden keskuudessa ei ole täyttä yksimielisyyttä siitä, mikä rooli kansallissosialisten talouspolitiikalla oli Saksan talouden elpymisen kannalta. Joidenkin käyttöhyödykkeiden tuotanto oli lähtenyt kasvuun jo ennen kansallissosialistien valtaannousua vuonna 1932.
Kansallissosialistit olivat kuitenkin luvanneet töitä ja... |
| Haluaisin lisätietoa nk. savupiippuverosta. Aiheesta ei tunnu löytyvän mitään faktatietoa, ainoastaan sekalainen kokoelma mutu-tietoja. Kiitoksia jo etukäteen… |
4569 |
|
|
|
Savupiippuverosta löytyi lähdemateriaalia valitettavan vähän, ”savu”-veroyksiköstä hieman paremmin. Esko Linnakankaan ja Leila Juanton vuonna 2016 julkaisemassa teoksessa ”Verojen historia : Synty, kehitys, kuolema, ylösnousemus, reinkarnaatio” (Luettavissa mm. Lapin yliopiston sähköisestä Lauda-julkaisuarkistosta, linkki edellä.) todetaan luvussa 2.2.1 (”Savu- ja tuhkaverot”), että savu on ollut vanha veronkantoyksikkö, jonka sisältö on vaihdellut alueittain. Teoksen mukaan esimerkiksi Varsinais-Suomessa ja Ahvenanmaalla ”savu” oli 1500-luvulla maaomaisuutta ilmaiseva, jaollinen maaveroyksikkö kun taas Hämeessä, Uudellamaalla, Savossa ja Karjalassa se tarkoitti yhtä taloa eli ruokakuntaa tilan koosta rippumatta.
Savupiippuverosta... |
| Kirpputoreilla näkyy runsaasti Tuhkimo-aiheisia kanavatöitä. Onko teillä tietoa kuva-aiheen alkuperästä (mistä tuo kyseinen Tuhkimo-kuva on peräisin)? Entä… |
2549 |
|
|
|
Kysymys oli niin spesifi, että lähetin sen eteenpäin Suomen käsityön museoon Jyväskylään. Valitettavasti museon amanuenssi Anneli Hemmilä-Nurmi ei osaa kertoa, mistä aihe on tullut nimenomaan kanavatyön aiheeksi: "Malli on todennäköisesti varsin vanha, Suomen käsityön museon kokoelmissa on yksi Tuhkimo-aiheinen kanavatyö 1940-luvulta. Se on tehty Helsingissä ja lahjoitettu museon kokoelmiin 2000-luvulla. Tämä Tuhkimo-kanavatyö on kehystetty tummiin, lähes mustaksi petsattuihin puisiin kehyksiin. Tuhkimotaulu on ilmeisesti ollut aikoinaan yleinen suomalaiskodeissa, ja nyt niitä päätyy paljon kirpputoreille kun nuorempi polvi ei halua niitä omiin koteihinsa. "
Itse lähdin selvittämään kuva-aiheen alkuperää. Kyyhkyset ja Tuhkimo ovat... |