| Kirja eduskuntavaalien historiasta |
336 |
|
|
|
Erkka Railon toimittama teos Kamppailu vallasta : eduskuntavaalikampanjat 1945-2015 (Docendo, 2016) käsittelee eduskuntavaalien historiaa nimenomaan kampanjoinnin kannalta. Samaa aihepiiriä käsitellään myös teoksissa Anne Ollila: Kansanedustajan työ ja arki (Edita, 2007) ja Päivi Hovi-Wasastjerna: Politiikan kasvot : poliittisen mainonnan kehityksestä Suomessa sadan vuoden ajalta ja vaalimainonnan tarkastelua vuosina 1907-1999 / Päivi Hovi-Wasastjerna (1999).
Lisää eduskuntavaalien historiaa käsitteleviä teoksia löydät kirjastotietokannoista ja Kansallisbibliografia Fennicasta esimerkiksi hakusanoilla ”eduskuntavaalit historia”.
Fennica https://finna.fi
Keski-kirjasto https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Kamppailu... |
| Löytyyko Suometa nettisivua tai kirjaa, biografiaa ansioituneista suomalaisista kirjastonhoitajista? |
417 |
|
|
|
Ilkka Mäkisen toimittamaa Suomen yleisten kirjastojen historiaa (2009) tutkimalla löytyy kirjastoliikkeen syntyyn vaikuttaneista henkilöistä lyhyet kuvaukset: A. A. Granfelt, William Sippola, Einar Holmberg ja J. A. Kemiläinen, maailmansotien aikana Helle Kannila, myöhemmin Mauno Kanninen ja Mikko Alvar Mäkelä.
Helle Kannilasta löytyy myös Hilkka M. Kaupin elämäkerta Helle Kannilan elämänpuut (1976) sekä artikkeli teoksessa Suomalaisia vaikuttajanaisia (1977)
Kirjastot.fi -sivustolla on myös tietoa Kannilasta https://www.kirjastot.fi/kirjastoala/kirjastohistoria Kaikessa täytyy olla vähän hulluutta http://www.kaapeli.fi/kannila/index.html
Tieteellisten kirjastojen puolelta voi mainita esimerkiksi useita... |
| Olen kuullut, että Iisalmen Peltosalmella sijaitseva Ulmalantie oli joskus osa valtatietä 5. Mihin asti se oli osa sitä? Olen syntynyt 1986 ja ainakaan 90… |
718 |
|
|
|
Wikipedia-artikkelin mukaan Iisalmen ohikulkutie valmistui vuonna 1998. Ohikulkutie on osa valtatie nro 5:tä ja eurooppalaista E63:a. Vanha tielinja Peltosalmelta Iisalmen keskustaan kulkee pitkin Ulmalantietä ja Eteläntietä. |
| Mistä mahtaa olla lähtöisin ystäväni ompelukone Singer numerosarja Y4256681? |
775 |
|
|
|
Singerin tehtaan tietokannan mukaan ompelukone on valmistettu joskus helmikuun lopun ja toukokuun lopun välisenä aikana vuonna 1922. Ensimmäinen sähköompelukone valmistettiin vuonna 1921 Singerin tehtailla. |
| Sain Viipurin arkistossa käteeni alkuperäisen v 1773 olevan kartan, ryppyisen, epämääräisen pyöreän, käsin tehdylle paperille käsin maalatun. |
444 |
|
|
|
Olisivatko kyseessä aikansa uudissanat?
1770-luvulla suomessa puhuttiin suomea, ruotsia, venäjää ja latinaa. https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kielipolitiikka
Latina oli suosittu tieteen kieli, kunnes 1800-luvulla ranska valtasi sen aseman.
Kenties kartan kieli son suomalaistunutta latinaa tai englantia? Lapis on latinaksi kivi ja water englanniksi vesi. https://www.sanakirja.org/search.php?id=69899&l2=17
Voisiko paikan nimi tarkoittaa vetistä kivikkoa?
Kannattaa kuitenkin kääntyä Kotimaisten kielten laitoksen puoleen. He osaavat varmasti pätevämmin ratkoa suomen kielen historiaan liittyyviä arvoituksia.
https://www.kotus.fi/
Sivustolta löytyy myös sanakirjoja: https://www.kotus.fi/sanakirjat |
| Löytyykö kirjaa, jossa olisi selitetty lainsäädäntöä, jota sovellettiin asuntoina käytettyihin yhtiöihin ennen vuotta 1926? |
429 |
|
|
|
Esko Nurmen, Laura Puron ja Martti Lujasen teoksen Kansan osake : suomalaisen asunto-osakeyhtiön vaiheet (2017) sivulla 9 mainitaan, että ennen vuonna 1926 säädettyä asunto-osakeyhtiölakia sovellettiin yleisen osakeyhtiölain säännöksiä ja yhtiöjärjestyksiin otettuja määräyksiä. Kirjan mukaan uudessa laissa täsmennettiin esimerkiksi yhtiövastikkeen sallitut käyttötarkoitukset ja selkeytettiin asunto-osakeyhtiön muotoa (s. 9). Teos kuvaa laajasti suomalaisen asunto-osakeyhtiöjärjestelmän vaiheita mutta ei tarjoa lakitekstejä. Asiaa täytyy siis lähestyä tarkastelemalla ennen vuotta 1926 voimassa olleita osakeyhtiölakia ja -asetusta.
Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston Auria-varastossa on Finlands författningssamling -... |
| Munkkiniemen sivukirjaston sijainnit? |
564 |
|
|
|
Munkkiniemen kirjasto toimi aikaisemmin Munkkiniemen palokunnantalolla, jossa oli myös monia muita hallinnollisia toimintoja kuten valtuustosali ja poliisilaitos. Itse talo rakennettiin vuonna 1931.
Munkkiniemen kirjasto perustettiin heti seuraavana vuonna 1932, ja samaan aikaan syntyi myös Lauttasaaren kirjasto. Vuoden 1934 lopussa kirjastoilla oli yhteensä 1 1171 nidettä ja molemmilla oma johtokuntansa ja kirjastonhoitajansa. Munkkiniemi oli silloin osa Huopalahden kuntaa, joka liitettiin Helsinkiin 1946.
Kaija Hackzellin teos Rakas vanha Munkkiniemi kertoo, että kirjasto sai oman rakennuksen vasta 1989. Vanha Palokunnantalo toimii nyt nuorisotalona.
Tässä vastauksen pohjana käytettyjä lähteitä:
Hackzell, Kaija: Rakas vanha... |
| Onnistuisiko tilata Oulun kaupunginkirjastosta kirja, joka on hyvin vanha? Sen on kirjoittant Aurén P.W ja nimi on: Alexander I:sen Matka Pohjanmaalla v. 1819… |
287 |
|
|
|
Näyttää siltä, että Petter Wilhelm Aurénin teosta Keisari Alexander I:sen matka Pohjanmaalla v. 1819 (1894) ei saa kaukolainaan Oulun kaupunginkirjastosta, ei myöskään muista kirjastoista, joiden kokoelmiin teos kuuluun. Åbo Akademin kirjaston kohdalla ei ole mainintaa siitä, että teoksen saisi vain lukusalilainaan, joten voitte tehdä kaukopalvelupyynnön oman kirjastonne kautta. Teos on luettavissa digitoituna alla olevasta linkistä.http://digi.kirjastot.fi/files/original/5ef86c5a27fdf70a652122aaf12fe7ed.pdfSara Wacklinin Hundra minnen från Österbotten (1887) sen sijaan on tilattavissa kaukolainaan. Voitte tehdä kaukopalvelupyynnön omassa kirjastossanne.Finna https://finna.fi/Fennica https://finna.fi |
| Nogales taistelu 1915 US-Meksikolaisen Panco Villan välillä. Usan ja Villan yksiköiden miesvahvuudet ,tappiot? Kuinka syvällä Villa eteni US:n maassa? Sekä… |
259 |
|
|
|
Perusteellinen lähde aiheesta on Ronald Atkinin kirja Meksikon vallankumous (1974). Helmet-kirjastoista kirja on Pasilan kirjavaraston ja Pohjois-Haagan kirjaston kokoelmissa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1144373__SMeksikon%20vallankumous__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt |
| Miksi mandariini tarkoittaa sekä hedelmää että virkamiestä keisarillisessa Kiinassa? |
1102 |
|
|
|
Aiheeseen liittyvään kysymykseen on vastattu palvelussamme aikaisemminkin. Voit lukea vanhan vastauksen täältä:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-mandariini-hedelma-on-saanut |
| Mikä olisi hyvä suomenkielinen esitys Venäjän maaorjuuden lakkauttamisesta? |
416 |
|
|
|
Toivo Flinkin kirjassa Maaorjuuden ja vallankumouksen puristuksessa : Inkerin ja Pietarin suomalaisten sivistys-, kulttuuri- ja itsetuntopyrkimyksiä vuosina 1861-1917 on luku nimeltä Maaorjuus ja sen lakkauttamisen taustoja (s. 18-42). Myös Peter Nevillen Venäjä-kirjasta löytyy tietoa. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI |
| Mikä Viipurin aikaisempi nimi on ollut ennen Viipurin kaupungin perustamista? |
1980 |
|
|
|
Viipurin kaupunki perustettiin 1200- ja 1300-lukujen lopulla rakennetun Viipurin linnan yhteyteen, kaakkoisen linnansalmen toisella puolella olevalle niemelle. Tarkalleen ei tiedetä, milloin ensimmäinen asukas sinne asettui, kuten ei tiedetä sitäkään, oliko siellä jo vanhastaan ollut jokin maalaisasutus. Viipurin kaupunkialueelta tai lähiympäristöstä ei kuitenkaan tunneta yhtään myöhäisrautakautista kiinteää muinaisjäännöstä, joka osoittaisi keskiaikaista Viipuria edeltävän pysyvän asutuksen.
1300-luvun alussa kauppias- ja käsityöläisasutus levittäytyi linnasaarelta nykyisen vanhankaupungin ranta-alueelle. Kauppapaikkana Viipuri mainitaan asiakirjoissa vuonna 1336 ja "kauppalaksi" se nimetään myös vuonna 1347. Novgorodin kronikassa... |
| Miksi Rooman valtakunnasta tuli niin menestyksekäs?(imperiumi) Voi vastata tietysti ihan listauksella ja vinkata kirjoja, joissa aiheesta löytyisi lisää. |
4674 |
|
|
|
Koulun oppikirjoissa on yleensä hyvin kiteytettynä tällaiset syyt. Rooman valtakunnan suuruuteen johtaviksi asioiksi on usein arveltu ensinnäkin vahvaa armeijaa, jonka avulla valloitettiin ensin lähialueet, sitten kauempaa maita. Sotataito ja sen kehitys loivat edellytykset maailman valloitukselle. Diplomatian avulla lähikansat ja osin kauemmatkin saatiin integroitua roomalaisiksi, antamalla mm. enemmän oikeuksia valloitetuille kuin aiemmin oli ollut tapana. Rakennustekniikka oli kehittynyttä, roomalaiset rakensivat tieverkon (joka mahdollisti sotajoukkojenkin liikkumisen), tämä antoi mahdollisuuden tehokkaaseen viestintään, tieto kulki lähettien mukana tieverkkoa avulla, vesijohtojärjestelmä toi... |
| Kysymykseni liittyy Oulun historiaan. Äitini (nyt 87v) kertoo sisarensa syntyneen vuonna 1929 Sonnisaaressa. Olen lukenut, että Tuirassa avattiin… |
691 |
|
|
|
Kirjallisten lähteiden mukaan Oulun kaupungin ensimmäinen kunnallinen synnytyslaitos toimi Sonnisaaressa 1903-1926. Tämän jälkeen samoissa rakennuksissa toimi Mannerheimin Liiton paikallisosaston lastenseimi, joka siirtyi kaupungin haltuun 1927. Vuoteen 1929 Sonnisaaressa toimi "Koteja kodittomille lapsille" -yhdistys (Nyk. Pelastakaa Lapset ry. Mistään ei löytynyt mainintaa, että Sonnisaaressa olisi ollut synnytyksiä vuoden 1926 jälkeen. |
| Kuinka monesta 1700-luvulla syntyneestä suomalaisesta on olemassa valokuva? Jos tarkkaa lukua ei ole tiedossa, onko mahdollista arvioida onko heitä yksittäisiä… |
800 |
|
|
|
Valokuva säilyvänä esineenä on ollut mahdollinen 1830-luvulta lähtien, kun dagerrotypia alkoi yleistyä. Negatiivimenetelmä, joka mahdollisti kuvien monistamisen, tuli laajempaan käyttöön 1860-luvulla. Valokuvien ottaminen ihmisistä yleistyi myös Suomessa 1800-luvulla ja siitä tuli osa varakkaamman väestön tapakulttuuria. Kiertelevät valokuvaajat levittivät kuitenkin ajatusta myös maaseudulla ja houkuttelivat myös vähävaraisempia kuvauttamaan itsensä. Lukuisat ammattivalokuvaajat ikuistivat täten varmasti tuhansia suomalaisia jo 1800-luvun puolella. "Suomalaisen" määritelmä on jpka tapauksessa ongelmista pienin.
Mutta onko mitään keinoa edes yrittää arvioida, kuinka moni 1700-luvulla syntynyt on tullut ikuistetuksi. Toisin kuin... |
| Mistä tulee nimi Naissaari? Nais-alkuisia saaria ja muitakin paikannimiä on Suomessa ja Virossa. |
3395 |
|
|
|
Jyväskylän Vaajakoskella oleva Naissaari ja Naiskoski on mainittu jo 1500-luvulta olevissa lähteissä. Erään tarinan mukaan naiset ja lapset jätettiin kyydistä Naissaareen, kun erämiehet lähtivät pohjoisille pyyntialueille. Toinen olettamus: naiset laitettiin Naissaaren kohdalla kävelemään, kun miehet menivät keskenään harjoittamaan uskonnollisia menoja Leppäveden puolelle. Siellä on ollut Naiskallio, jossa naiset ovat kenties odotelleet miehiään.
Lähde: Kolu, Antti: Kylä virran rannalla (Vaajakosken kohinat, 1992) |
| Onko mahdollista loytaa kirja Imatran Valtion hotellista ja valokuvia hotellin johtajista Peter ja Elisabeth Mullerista 1900 luvun alusta? Olen hakenut… |
661 |
|
|
|
Valitettavasti ei kirjallisuutta Imatran valtionhotellista kovinkaan paljon ole. Löysin Suomen kansallisbibliografiasta vain kaksi kirjaa, jotka mahdollisesti voisivat sisältää kuvia. En kuitenkaan pysty arvioimaan kuvien määrää ja laatua, koska julkaisut ovat hankalasti saatavilla eli vain Kansalliskirjastosta, joka ei anna kotilainoja tällaisesta aineistosta. Kansalliskirjaston henkilökunnalle voi silti esittää pyynnön tutkia, onko ao. julkaisuissa mitään kysyjän tarkoittamasta aiheesta. Yhteyden Fennica-kokoelman hoitajiin saa sähköpostitse osoitteella kk-palvelu@helsinki.fi.
Henrik Lilius: Imatran valtionhotelli : arkkitehtuurihistoriallinen selvitys ja restaurointiohjelma. - Helsinki : Alko, 1983. - Kaksiosainen teos, jonka... |
| Olisin kiinnostunut sanasta Riipakka. Raahessa varvin asutus-alueella merenrannalla, sijaitseen alkujaan käsittääkseni santaholmansahan rakennus. Talo on… |
801 |
|
|
|
Asta Virtanen kirjoittaa Raahen Joulu 1995 –lehdessä Riipakan talon vaiheista (s. 18-19) ja kertoo että rakennuksessa asui 20-luvulla Knut Willehard Ribacka vaimonsa Liisan kanssa. K.W. Ribacka oli syntynyt Kajaanissa vuonna 1884. Silloin perheen sukunimi oli muodossa Riipakka. K.W. Ribacka kuoli 1926. Talo on kulkenut Riipakan talon nimellä kaksikymmenluvulta lähtien.
Lähde: Virtanen, Asta : Riipakan talon vaiheista. Julkaisussa : Raahen joulu. - Raahe : Raahe-seura, 1990-. - 1995: [1], s. 18-19.
|
| Millä nimellä mahtanee kulkea se maakaistale, joka on Joensuun Ilo- ja Niskasaaren, sekä Eliel Saarisen puiston välissä kanavan kantakaupungista eroittamana… |
607 |
|
|
|
Uusimmissa kartoissa maakaistaletta ei ole nimetty. Joensuun kartassa vuodelta 1949 pitkulainen kaistale on nimeltään Kuhakivi ja kaupungin puoleinen vastaranta on Vallinporras. Siihen väliin on Joensuun kanavaa rakennettu. Kanavoinnin jälkeen Kuhakiven kärkeä on nimitetty Kanavaniemeksi, jonne on pystytetty Pielisjoen kanavoinnin muistomerkki.
Lähteet:
Joensuun kaupunki 1848-1948 : satavuotis-muistojulkaisu. Joensuu 1949.
Joensuun kaupungin historia 1 : 1848-1920. Joensuu 1985.
Pielisjoen rakentamisen ja kaupunkikosken alueen historiaa. Moniste. 1968. |
| Oon lukenu joskus kirjan joka kertoi sukupolvien synnytyksistä alkaen tosi kaukaa ja jatkuen ihan 2000-luvulle. Tarvisin sitä kirjaa nyt vaan kun en muista… |
300 |
|
|
|
Kysymyksessä ei täsmennetä, etsitäänkö kaunokirjallista teosta vai tietokirjaa, joten tarjoan parhaiten annettuja vihjeitä vastaavaa kirjaa kiinnittämättä huomiota kirjallisuuslajiin: Minna Anderssonin Seitsemän tytärtä : äidiksi tulon tunnelmia 1840-luvulta nykypäivään (Karisto, 2007).
"Tämä lämminhenkinen kotimainen teos kertoo erään kuvitteellisen suomalaisen suvun seitsemän tyttären syntymän. Äidit kertovat kukin vuorollaan, mitä ajattelevat ennen synnytystä, saadessaan lapsensa ensi kertaa syliin ja miten arki asettuu jälleen omiin uomiinsa. Päällisin puolin arkisen oloiset tarinat tulevat huomaamattaan kertoneeksi jotakin väkevää ja ainutlaatuista suomalaisen äidin luonteenlaadusta. Ajallisesti liikutaan vuodesta 1840 vuoteen... |