| Rakastin Jojo Moyesin kirjaa Kuinka painovoimaa uhmataan. Voitteko suositella lisää vastaavia romanttisia romaaneja (mieluiten käännöskirjallisuutta), jossa… |
60 |
|
|
|
Tässä listattuna romanttisia kirjoja, joissa on hevosia:Lyla Sage: Done and Dusted Takaisin satulaan (2025, aloittaa Rebel Blue -ranch -sarjan)Elsie Silver: Täydellinen (2025, aloittaa Chestnut Springs -sarjan)Jojo Moyes: Tähtien antaja (2020) Elina Aaltonen: Älä anna minun pudota (2020), Anna minun tuntea taas (2021), Älä yritä suitsia minua (2024)Veera Nieminen: Kottikärrykaruselli (2022)Marianne Roivas: Rakkaudesta lajiin (2022)Nicholas Evans: Hevoskuiskaaja (1998)Nora Roberts: Rehellinen petos (1996) Johanna Marttila: Helkalan kartano -sarja (ensimmäinen osa Reipas tyttö saa paikan, 1987) |
| Suomenhevosvarsan ruokinta ja treeni |
49 |
|
|
|
Hevostietokeskuksen sivut (https://hevostietokeskus.fi/) sisältävät paljon vapaasti luettavissa olevaa tietoa hevosen hoidosta, ruokinnasta ja valmennuksesta. Sivustolta löytyy lisäksi maksullinen Hopti-palvelu, jonka avulla voi laatia hevoselle optimaaliset ja yksilölliset ruokintasuunnitelmat.Tietoa löytyy myös mm. seuraavista kirjoista:Hevosen ruokinta ja hoito (ProAgria Keskusten liitto, 2017)Ravivalmennus (Suomen Hevosurheilulehti, 2016) |
| Mistä löydän tarkan kuvan hevosen triggerpisteistä. |
71 |
|
|
|
Esimerkiksi seuraavissa kirjoissa on kuvia hevosen triggerpisteistä:Pauli Grönberg: Hevosen ABC : anatomia, tutkimus, kuntoutus. Kirjassa on erillinen luku Akupisteet. Voit tarkistaa teoksen saatavuuden Eepos-Finnasta.Chris Olson: Friskare häst : med punktmassage, stretching och psykisk träning. Tätä kirjaa ei ole Eepos-kirjastoissa, mutta voit tarkistaa saatavuuden muissa kirjastoissa Finnasta.Myös netistä hakemalla löytyy paljon kuvia. En ole alan asiantuntija, mutta esimerkiksi nämä näyttävät hyviltä: drangelska.se ja lilyvetphysiotherapy.com. Englanninkielisellä Google-haulla trigger points horse voit etsiä muita sopivia. |
| Lapsuuteni kirjahyllyssä oli todella vanha satukokoelma, jonka kannet olivat osin vaurioituneet iän ja kuljetusten vuoksi. Kannet olivat paksut ja tukevat, kai… |
86 |
|
|
|
Satu voisi kuulostaa Grimmin veljesten Hanhitytöltä, josta löysin kuvauksen aiemmasta vastauksesta. Siinä prinsessa ja kamarineito matkaavat toiseen valtakuntaan, jossa prinsessan on määrä mennä naimisiin kuninkaanpojan kanssa. Matkalla hovineito viekkaasti ottaa prinsessan paikan ja pakottaa prinsessan palvelijakseen ja perillä prinsessasta tulee hanhia paimentava tyttö. Väärä prinsessa muun muassa määrää prinsessan (puhuvan) hevosen pään katkaistavan ettei se kerro totuutta. Satu on julkaistu useissa Grimmin satujen kokoelmissa, mutta myös kuusiosaisessa punakantisessa Suuressa satukirjastossa (1980-82).Voisiko tämä olla etsimänne satu?Kollegani löysi kirjavarastosta seuraavat kokoelmat. Ehkä etsimänne on jompikumpi näistä:https://... |
| Löytyisikö tätä kautta vinkkiä kirjasta jota luin 1970-85 välisenä aikana. Kirja kertoi villihevosorin näkökulmasta lauman ja orin elämästä. mielestäni… |
262 |
|
|
|
Kirja on australialaisen Elyne Mitchellin Thowra, hopeaharja. Se on ilmestynyt suomeksi v. 1982, englanninkielinen alkuteos jo 1958. Englanniksi on tullut useita jatko-osia, mutta näitä ei ole suomennettu. |
| Muuttaako lehmien ruuansulatus hiilihydraatit proteiineiksi? |
613 |
|
|
|
Märehtijöiden, kuten lehmän, ruoansulatus neljine mahoineen on hyvin erilainen kuin yksimahaisten lajien. Lehmän etumahoista ensimmäisessä eli pötsissä elää isäntäeläimen kanssa symbioosissa suuri määrä erilaisia anaerobisia mikro-organismeja. Mikrobien aikaansaamassa pötsikäymisessä rehusta vapautuu energiapitoisia käymistuotteita, jotka isäntäeläin käyttää energianlähteenään. Lisäksi mikrobisto tuottaa isäntäeläimelle välttämättömiä aminohappoja ja B-vitamiinia. Noin 70 % märehtijän käytettäväksi tulevista aminohapoista (valkuaisesta) on peräisin pötsissä muodostuneista mikrobeista. Pötsin mikrobit pystyvät hajottamaan myös tehokkaasti kasvien soluseinärakenteiden kuituja.Nurmirehu ja heinä sisältävät kuitenkin jo itsessään... |
| Onko julkaistu äänitettä (mieluummin cd-levyä) hevosaiheisista lauluista? |
193 |
|
|
|
Hevosaiheisia lauluja sisältävät esimerkiksi seuraavat cd-levyt:Suomenhevonen : kunnon hevonen (Grigori Star, 2007)Old faithful : songs from the saddle (Jasmine Records, 2007)Pinsiön mieskuoro: Hummani hei! : Suomenhevonen-kantaatti sekä muita hevosaiheisia lauluja (Pinsiön Mieskuoro, [2001])Hevosaiheisia lauluja on myös C-kasetilla Holma, Teuvo: Rahalla saa... ja hevosella pääsee (kustantaja tuntematon, [1980]).Suomalaisen rap-yhtye Horse Attack Sqwadin tuotanto on hevosaiheista, esimerkiksi cd-levy Suuren Yli-Hevosen armosta (Överdog, 2018). Aiheen perusteella lauluja voi etsiä Yleisradion Fono-tietokannasta:http://www.fono.fi/LaajennettuHaku.aspxhttp://www.fono.fi/Aihehaku.aspx? |
| Kun kuljettiin hevosella, kuinka pitkän matkan voi päivässä kulkea ilman vaihtohevosta? |
2209 |
|
|
|
Keskimäärin päivämatka kärryillä kohtuullisen kuntoisella tiellä saattoi nousta 40 kilometriin tai ratsastettaessa täyttä laukkaa jopa yli 100 kilometriin. Nopea reki kevättalven hangilla puolestaan saattoi edetä jopa 90 kilometriä päivässä. Hevonen ei kuitenkaan jaksanut kulkea pitkiä matkoja nopeasti. Tämän vuoksi oli tarpeen joko vaihtaa hevosta säännöllisesti, tai lepuuttaa sitä. Lisäksi hevonen tarvitsi ruokaa, joka oli saatava matkan varrelta tai kannettava mukana. Huonokuntoisilla teillä matkustaminen oli sekä ratsastaen että kärryillä huomattavasti hitaampaa. Hyvä hevonen jaksoi lakeuksilla vetää kahta tai kolmeakin 150 kilon tynnyriä tervaa hyvällä tiellä, mutta mäkisemmissä maastoissa yksikin tynnyri oli tarpeeksi. Teiden... |
| Kirjoja 8-vuotiaalle tytölle, joka on innostunut hevosista ja haluaisi ratsastaa. |
468 |
|
|
|
Lin Hallbergin Sinttu-sarjassa tokaluokkalainen Elina ystävineen pääsee aloittamaan ratsastusharrastuksen mukavalla ponitallilla. Kirjat ovat realistisia, ja tarinan lisäksi niissä on myös paljon tietoa hevosista ja ratsastamisesta. Sarjan ensimmäinen osa on nimeltään Maailman ihanin Sinttu. Hallbergilta on suomennettu myös kaksi ensimmäisiin ratsastustunteihin opastavaa Aloita ratsastus Sintun kanssa -tietokirjaa.
Päivi Lukkarilan Venla-sarjassa kahdeksanvuotias päähenkilö aloittaa ratsastuksen. Ensimmäinen osa on nimeltään Venlan alkeiskurssi. Lukkarila on kirjoittanut kirjan myös oman perheensä lemmikkiponista kertovan kirjan Ponimme Possukka.
Tietokirjoista kiinnostavia voisivat olla esimerkiksi Tiina Juurelan Hevoset: lasten suuri... |
| Joivatko mongolit hevostensa verta? |
277 |
|
|
|
Tšingis-kaanin aikaisten mongolien kerrotaan toimineen näin hätätapauksissa, kun muu ruoka ja juoma oli loppunut. Hevosia voitiin myös lypsää, minkä vuoksi soturit suosivat tammoja ratsuinaan.
Aikuisen hevosen verimäärä on suuri. Vertailukohdaksi voi ottaa, että nykyaikaisessa verenluovutuksessa hevonen voi koosta riippuen luovuttaa 3-5 litraa verta kerralla muutaman kuukauden välein.
Lähteet:
Morris Rossabi: “All the Khan’s Horses,” http://afe.easia.columbia.edu/mongols/conquests/khans_horses.pdf
"Hevosia hankala saada verenluovuttajiksi". Kaleva, 20.7.2012: https://www.kaleva.fi/hevosia-hankala-saada-verenluovuttajiksi/1911884 |
| Onko Camarguen hevonen alkuperältään villihevonen? |
212 |
|
|
|
Camarguenhevosen alkuperää ei tunneta, mutta sitä pidetään yhtenä vanhimmista hevosroduista. Hevosta on pidetty hyvin samannäköisenä kuin Lascaux'n luolamaalauksissa kuvatut muinaishevoset. Samoin vuonna 1875 muinaisten kivityökalujen läheisyydestä löydetty hevosen luuranko viittaa rodun olleen olemassa kivikaudella. Tämän perusteella sitä on pidetty villihevosten jälkeläisenä. Sen on katsottu polveutuvan przewalskinhevosesta, jota pidettiin pitkään ainoana kesyhevosista polveutumattomana villihevosena. Sittemmin przewalskinhevonenkin on osoittautunut muinaiseksi kesyhevoseksi.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Camarguenhevonen
https://fr.wikipedia.org/wiki/Camargue_(cheval)
https://web.archive.org/web/... |
| Kun hevoselle on naulattu hevosenkenkä, onko se siinä paikallaan tavallisesti koko eläimen loppuelämän? |
194 |
|
|
|
Hevosen kaviot muodostuvat sarveisaineesta, ja ne kasvavat koko ajan. Kasvuvauhti vaihtelee eri hevosilla, mutta yleensä kaviot kaipaavat hoitoa 4-8 viikon välein. Silloin kengittäjä poistaa vanhan kengän, vuolee kavion sopivan pituiseksi ja muotoiseksi ja kiinnittää uuden kengän. Liian pitkät tai väärässä asennossa olevat kaviot aiheuttavat hevoselle ongelmia.
Lähde:
Hevoseni.fi-sivusto: https://www.hevoseni.fi/kavioiden-hoito-ja-kengitys |
| Paljonko vuonohevonen painaa keskimäärin |
897 |
|
|
|
Vuonohevonen on suhteellisen pienikokokoinen, mutta voimakasrakenteinen. Englanninkielisen wikipediasivun mukaan täysikasvuisen vuonohevosen paino liikkuu 400-500 kilon välimaastossa, saman arvion antaa ranskankielinen wikipedia.
https://en.wikipedia.org/wiki/Fjord_horse
https://fr.wikipedia.org/wiki/Fjord_(cheval)
NordGen-organisaation sivuilla mainitaan myös vuonohevosen painoksi 400-500 kg. https://www.nordgen.org/en/native-breed/norwegian-fjord-horse/ |
| Yläkouluikäinen tyttö lukee erittäin innokkaasti hevoskirjoja, mutta on kahlannut läpi oikeastaan koko kirjaston lasten- ja nuortenosaston heppakirjavalikoiman… |
146 |
|
|
|
Hevosaiheisia aikuisten romaaneja ovat ainakin:
Sinimaaria Kangas: Sielunhevonen
Essi Paju: Koskenniskan naapurissa ja Koskenniskan naisia
Nora Roberts: Nainen kuin tulta |
| Tämä saattaa olla tyhmä kysymys, mutta mikä oli vanhin maininta nimetystä eläimestä? Aleksanteri Suuren Bukefalos? |
299 |
|
|
|
On kenties mahdotonta tietää, mikä on vanhin maininta nimetystä eläimestä. On kuitenkin todennäköistä, että jo varhaiset ihmiset nimesivät esimerkiksi kotieläimiään. On siis luultavaa, että varhaisin maininta nimetystä eläimestä löytyy jonkun varhaisen korkeakulttuurin teksteistä.
Mykeneläiseltä ajalta (n. 1400-luvulta 1100-luvulle eKr.) on esimerkiksi löytynyt lineaari-B-tauluja, joissa on härkien nimiä. Nämä nimet kuvaavat usein jotain härän ominaisuutta, kuten Aiwolos (kre. aiolos, ”nopea”) tai Kelainos (kre. kelainos, ”musta”).
J.L. García Ramón, “Mycenaean Onomastics”, teoksessa A Companion to Linear B. Mycenaean Greek Texts and their World, Volume 2, (eds. Y. Duhoux & A. Morpurgo Davies), 2011, 213-251.
Farao... |
| Etsin hyvin vanhempaa hevoskirjaa, jonka luin pienempänä. Ainoat asiat, mitä muistan kirjasta ovat nämä: - kansikuvana oli joko suo, jonka päällä oli… |
317 |
|
|
|
Voisikohan kyseessä olla Merja Jalon Aavehevonen? Kirjasampo.fi -sivuston mukaan kirjassa on juuri suolla näkyvä aavehevonen. Tässä linkki kirjan tietoihin. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aud679df5f-9480-4ea4-bb80-f….
Valitettavasti Kirjasammossa tai Helmet.fi:ssä ei ollut kansikuvaa, mutta esimerkiksi Goodreads.com:issa kansikin näkyy https://www.goodreads.com/book/show/10145146-aavehevonen |
| Mitä termiä käytetään suomeksi freeze brandingista, joka on hevosten ja nautojen merkitsemistä kylmätekniikan avulla polttoraudan sijasta? |
274 |
|
|
|
Freeze branding on suomeksi kylmäpolttomerkintä. Myös kryomerkintä (engl. cryobranding) annetaan sanakirjassa.
https://redfoxsanakirja.fi/fi/sanakirja/-/s/eng/fin/freeze%20branding
Ohessa esimerkiksi termiä käytetty Ylen uutisessa:
https://yle.fi/urheilu/3-5946696
|
| Mikä on hevoseläinten esi-isä? |
354 |
|
|
|
Hevoseläinten varhaisin tunnettu esi-isä on eoseenikaudella (56–33,9 miljoonaa vuotta sitten) elänyt Eohippus ("aamunkoiton hevonen"), josta on käytetty myös nimitystä Hyracotherium. Se oli pienikokoinen, noin puoli metriä korkea kasvinsyöjä, jolla ei vielä ollut nykyhevosen kavioita.
Encyclopedia Britannica: https://www.britannica.com/animal/horse/Evolution-of-the-horse
Paleo Sleuths: http://paleosleuths.org/horses.html
Onageri (Equus onager) eli aasianvilliaasi on kaikkien Equus-sukuun kuuluvien hevosten, seeprojen ja aasien tapaan Eohippuksen jälkeläinen.
Encyclopedia Britannica: https://www.britannica.com/animal/onager-mammal |
| Paljonko yleensä hevoset painavat ja mikä on niiden säkäkorkeus |
4838 |
|
|
|
Hevosen paino ja säkäkorkeus riippuu sen koosta ja rodusta. Aikuinen ratsuhevonen painaa keskimäärin 500 kg, mutta raskaat kylmäveriset hevoset voivat painaa 1 200 kg. Miniatyyrihevosrodut eivät ylitä edes aikuisina 50 cm korkeutta, kun esimerkiksi shirehevoset voivat olla jopa kaksi metriä korkeita.
Lähteet:
Hevostietokeskus
Wikipedia
|
| Marhaminta Eli riimunaru. Mihin on tallennettu vanha hevos-sanasto? Esim satulahuovalle oli ennenvanhaa eri nimi ( voi ...). |
2198 |
|
|
|
Kyseessä on Toivo Vuorelan teos Kansatieteen sanasto (1958). Satulahuovasta aiemmin käytetty nimitys on voilokki. Mainitut käsitteet on selitetty teoksen uudemmassa painoksessa (1964) seuraavasti:
Marhaminta PKarj., PSavo, Pohj., Peräp. riimuun, päitsiin jne. kiinnitettävä hihna t. rautainen riimunvarsi, jolla hevonen sidotaan kiinni LS riimunvarsi.
Voilokki länkien pehmike, -> hamutta; paksu huopamainen villakangas, josta tehdään hevosloimia.
Teos löytyy Akaan kaupunginkirjaston kokoelmista. |