90-luvulla luimme kirjaa, jossa muistaakseni ”papan” hattu joutui hukkaan ja useiden jännien vaiheiden jälkeen löytyi. Muistaako kukaan kirjaa? |
141 |
|
|
|
Kysyit 90-luvulla lukemastasi kirjasta, jossa papan hattu joutuu hukkaan ja etsinnässä on monia vaiheita. Kirja kuulostaa ruotsalaisen Sven Nordqvistin Hattjakten-kirjalta, joka on ilmestynyt alkukielellä vuonna 1987 ja suomeksi 1989. Suomeksi kirja on ilmestynyt nimillä Hatun jäljillä ja Hattujahti.
Kirjassa vaarilla on hattu, jota hän ei ota koskaan päästään. Paitsi nukkuessaan. Eräänä aamuna herätessään vaari ei kuitenkaan löydä hattuaan mistään! Edes Salama-koira ei ole huomannut mitään. Vaarin ei auta muu kuin lähteä hattujahtiin ja siitä alkaakin melkoinen seikkailu. Hattujahti on humoristinen ja vauhdikas tarina. |
Sirpa Kähkösen kirjassa mainitaan pumpsikengät ja jazzhattu. Minkälaisista jalkineista ja päähineestä on kyse? |
335 |
|
|
|
Suomen etymologinen sanakirja kertoo:"pumpsikenkä (paik. KSm Pohjanm) ’anturastaan läpiommeltu kenkä, avokas’ / ’durchgenähter Schuh, Pumps’, pumpsata (Lönnr 1880; laajalti murt.), pumsata ’ommella kengän pohja kiinni (samanaikaisesti kahdella langalla)’
< nr pumps (mon.) ’kengät’, pumsa ’ommella kengän pohja kiinni (samanaikaisesti kahdella langalla)’ < engl pump (mon. pumps) ’kevyt kenkä’." Linkki Kaino.kotus.fi
Pumpsikengät on tietyn kenkätyypin nimitys yhä nykyäänkin. Linkki fruugon sivuille
Jatsihattu on taas miesten kapealierinen, kopastaan muotoon paineltu hattu. Linkki fruugon sivuille
Tarkempaa tietoa eri vuosikymmenten asuista löytyy esim. kirjasta Muoti - tyylit ja vaatteet kautta aikojen. ISBN 9789513171711
|
Mistä löytyisi naisten "newsboy hat" -kaava? |
222 |
|
|
|
YouTube näyttää hyvän ohjeen englanniksi. https://www.youtube.com/watch?v=rguHHZFR-k0
Suomenkieliset kaavat ja apua niiden käyttöön saa pienellä maksulla Saroki Oy:ltä https://ompelukaavat.fi/tuote/hopeaharkki/ |
Mistä juontavat juurensa monille miesten hattuun liittyviin käytäntyihin, esim milloin ne on otettava päästä. |
985 |
|
|
|
Asiaa on käsitelty Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi -palvelussa seuraavasti:
"Miehet ovat perinteisesti osoittaneet kunnioitustaan paljastamalla päänsä. Miehet eivät pidä päähinettä esimerkiksi kirkossa tai kansallislaulun soidessa. Miehethän saattavat myös tervehtiä nostamalla hattuaan. Jonkun teorian mukaan hatun nosto juontaa juurensa keskiaikaiseen ritarikultuuriin. Ritarit poistivat kasvosuoruksensa ja paljastivat kasvonsa osoittaakseen ystävällisyyttä. Pään paljastaminen aterialla merkitsee kunnioituksen osoittamista ruoalle. Pääsääntöisesti miehet eivät muutenkaan pidä päähineitä sisätiloissa. Pään paljastus kunnioituksen osoituksena on pää sääntöisesti kristillisperäisessä kulttuurissa vallitseva tapa. Perinne saattaa juontaa... |
Päähine päässä sisätiloissa tuntuu jakavan nykyään mielipiteet kahtia. Ennen oli päivänselvää, että päähine päässä ei oltu sisällä tai ruokapöydässä. Mistä… |
7017 |
|
|
|
Päähineiden käyttö on kulttuuri- ja tapahistoriaa. Eri aikakausina, eri konteksteissa ja eri yhteiskuntaluokissa hatut ja päähineet ovat merkinneet eri asioita.
Päähineen käyttöä on perusteltu paitsi tyylikeinona (esim. asustehatut, pukeutumisetiketti) myös suojakeinona (mm. talvipakkanen, peltotyöt) ja uskonnollisilla syillä (mm. hijab, kipa). Suomessa hatun riisuminen on historiallisesti ollut ennen kaikkea kunnioituksen ele: miehet riisuvat hattunsa astuessaan kirkkoon, taloon tai ruokapöytään. Naisilla päähinekäytäntö on ollut erilainen, ja esimerkiksi koristehattuja on suvaittu kirkossakin.
Nykyään, kun Euroopassa ei ole enää olemassa niin selviä ”miesten” ja ”naisten” pukeutumis- ja käyttäymisetikettejä, myös päähineen riisumista... |
Löytyykö jostain perinteisen kalastajanhatun eli sydvestin teko-ohjetta, kaavat? |
624 |
|
|
|
Lasten sydvestin kaavat löytyvät Ottobre design -käsityölehdestä (2017:3, s. 32-33, 36, 50-51). Päänympärys 50-52-54-56 cm.
Aikuisten kalastajanhatun (ei kuitenkaan sydvesti vaan tasalevyinen lieri) kaavat löytyvät lisäksi Suuresta Käsityölehdestä 2003:8, s. 34, 60). Päänympärys 58 cm. |