| Fraasin "vetää hirsiä" tai "vedellä hirsiä" etymologia? |
5846 |
|
|
|
Sakari Virkkusen toimittama Suomalainen fraasisanakirja (Otava, 1981) kertoo, että vetää hirsiä viittaisi kuorsaamiseen, joskin nykyään sillä voidaan tarkoittaa nukkumista ilman kuorsaustakin. Virkkunen kertoo, että akateemikko Matti Kuusi on kertonut hänelle suullisesti, että sanonta tulisi vanhasta pantinlunastustatavasta, jossa otsaa vedetään seinähirttä pitkin. Siitä syntyvä rahina siis samaistuisi kuorsaukseen.
Olipa Kuusen selitys uskottava tai ei, ilmeisesti kuorsauksen on joka tapauksessa nähty muistuttavan virren vetämisestä syntyvää rahinaa, ja sitä voisi siis pitää sanonnan etymologiana. |
| Asiakas kysyi, kuinka monta kirjaa kuuluu sarjaan Rhanna. Viisi sarjan kirjaa löytyy suomennettuna: Unelmien saaresta - Rhannan lauluun. Kirjasarjassa pitäisi… |
464 |
|
|
|
Christine Marion Fraserin Rhanna-sarjaa tosiaan ilmestyi 8 osaa, mutta niistä vain viisi on julkaistu suomennoksina vuosina 1997-2002. Valitettavasti kustantajilla ei ole velvollisuutta suomentaa ja julkaista tällaisia sarjoja kokonaisuudessaan ja pahasti näyttää siltä, että Gummerus on jättänyt sarjan kolme viimeisintä osaa julkaisematta, vaikka ne olivat kaikki jo olemassa vuonna 1997, kun suomennosten julkaiseminen alkoi. Todennäköisesti sarja ei myynyt riittävästi ja kustantaja teki taloudellisen päätöksen. Liekö sattumaa, mutta kirjailija kuoli juuri vuonna 2002, kun viimeinen suomennos ilmestyi. Ainakaan englanninkielisessä Wikipedian artikkelissa ei ole mitään mainintaa, että kirjailija olisi esimerkiksi kieltänyt kirjojensa... |
| Mikä on sanonnan " Ei auta itku markkinoilla " alkuperä? |
7988 |
|
|
|
"Ei auta itku markkinoilla" on oikeastaan suomalaiskansallinen vastine muinaisten roomalaisten caveat emptor -periaatteelle: tehty kauppa on ostajan vastuulla eikä siitä voi valittaa (kirjaimellisesti "Ostaja varokoon")
"Markkinat olivat aikoinaan määräaikaan määräpaikassa järjestetty tilaisuus, jossa tehtiin vähittäiskauppaa myyjän mukanaan tuomilla tavaroilla. Markkinoiden säälimättömästä luonteesta kertoo tämä vanha totuus, jossa kiteytyy menneiden aikojen puutteellinen kuluttajalainsäädäntö: tehdystä kaupasta ei voinut valittaa." (Pasi Heikura, Samoilla linjoilla : lisää Suomen kansan latteuksia) |
| Etsin sitaattia "The path to youth takes a lifetime". Onko tätä suomennettu jossain teoksessa ja miten suomennos kuuluu? Kiitos! |
362 |
|
|
|
Useilla nettisivuilla sitaatti mainitaan Pablo Picasson kirjoittamaksi. Lähteitä ei kuitenkaan mainita, eikä käännöksestäkään valitettavasti löytynyt tietoa.
|
| "Hei, pois tieltä, risut ja männynkävyt!" sanoo Myrsky Topeliuksen Myrsky ja Päivänpaiste -sadussa. Onkohan sanonta Topeliukselta peräisin? |
4761 |
|
|
|
Topelius-sitaattihan tämä on ("Hejsan, ur vägen, ruskor och tallkottar!"). Suomenkielisessä muodossaan "Hei, pois tieltä, risut ja männynkävyt" se esiintyy jo Aatto Suppasen vuonna 1893 julkaistussa Lukemisia lapsille -suomennoksessa. Viljo Tarkiaisen ja Valter Juvan myöhempi tulkinta (1906) ei näiltä osin poikkea Suppasen näkemyksestä.
|
| Mitä tarkoittaa, että 'kaikki on suhteellista'? sitäkö, että kaikki on subjektiivista, kokijan näkökulmasta koettuna? eli että kaikki asiat koetaan eri tavalla… |
6953 |
|
|
|
Mot-sanakirjan Kielitoimiston sanakirjan mukaan sana suhteellinen tarkoittaa johonkin suhteessa olevaa, verrattavaa tai laskettavaa, relatiivista. Se on absoluuttisen, ehdottoman vastakohta.
"Kaikki on suhteellista" tarkoittaisi siis sitä, että jokin on jotakin riippuen siitä mihin sitä verrataan tai kuinka jotakin mitataan (esim. "terveys on suhteellista") kuin subjektiivista, kokijan näkökulmaa.
|
| Löytyykö yksiin kansiin painettuna selityksiä suomalaisista sanonnoista? Mitä ne tarkoittavat? Miten ne mahdollisesti ovat syntyneet? Kuten: Oma lehmä ojassa,… |
1334 |
|
|
|
Suomalaisia fraasisanakirjoja löytyy useitakin. Osa niistä keskittyy enemmän sanontojen merkitykseen kuin alkuperään, mutta toki niiden syntyäkin käsitteleviä kirjoja löytyy.
Tässä joitakin esimerkkejä:
- Outi Lauhakangas, Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset
- Pirkko Muikku-Werner, Jarmo Harri Jantunen, Ossi Kokko, Suurella sydämellä ihan sikana : suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja
- Jukka Parkkinen, Aasinsilta ajan hermolla : 500 sanontaa ja niiden alkuperä
- Erkki Kari, Naulan kantaan : nykysuomen idiomisanakirja
- Päivä pulkassa, pyy pivossa : [suomalaisten sanontojen juurilla]
- Suomalainen fraasisanakirja
- Lentävien lauseiden käsikirja
|
| Mistä on peräisin sitaatti "ei kahta sanaa"? Mikä on sen merkitys? |
6447 |
|
|
|
Selvitystä tälle sanonnalle, josta on myös ainakin versio "ei puolta sanaa", ei löytynyt. Sen merkitys kaiketi on, että jokin asia on niin selvä, tai että on itse niin samaa mieltä keskustelukumppanin kanssa, että aiheesta ei tarvitse puhua edes kahta tai puoltakaan sanaa.
|
| Mistä on lähtöisin sanonta "Uhka vai mahdollisuus", ja milloin se alkoi yleistymään. |
7053 |
|
|
|
"Uhka vai mahdollisuus" -ajattelu on mitä todennäköisimmin lähtöisin alun perin organisaatioiden yhteydessä käytetystä SWOT-analyysistä, jossa pyritään määrittämään vahvuudet (Strengths), heikkoudet (Weaknesses), mahdollisuudet (Opportunities) ja uhat (Threats). Vahvuudet ja heikkoudet ovat sisäisiä, uhat ja mahdollisuudet ulkoisia tekijöitä. SWOT-analyysin juuret ovat 1960-luvulla. Nykyisen kaltainen nelikenttämatriisi siitä tuli 80-luvulle tultaessa.
1980-luvulle ajoittuu myös "uhka vai mahdollisuus" -parin ilmaantuminen suomenkieliseen asiaproosaan. Sen varhaisin löytämäni esiintymä on vuodelta 1983, Kanava-lehdessä 11(1983):4 julkaistu Eero Kostamon artikkeli Tietoyhteiskunta : uhka vai mahdollisuus? Mikäli fraasin esiintymistä... |
| Mistä sananlasku "Älä nuolaise ennen kuin tipahtaa" on saanut alkunsa? |
18737 |
|
|
|
Valitettavasti näyttää vahvasti siltä, ettei sanonnan alkuperää tiedetä. Sitä on selvitetty jo aikaisemmin Kysy-fi-palvelussa osoitteessa http://www.kysy.fi/kysymys/mista-sanonta-ei-nuolaista-ennen-kuin-tipaht…, ja vilkaisin itse vielä läpi teokset ”Päivä pulkassa, pyy pivossa” (Valitut Palat, 2014), Jukka Parkkinen: ”Aasinsilta ajan hermolla” (WSOY, 2005) ja Leea Virtanen: ”Ellun kana ja Turusen pyssy” (WSOY, 1999) sekä useita sanakirjoja, mutta tietoa ei löytynyt.
Kansalliskirjaston digitoimista sanomalehdistä sanontaa löytyi 1870-luvulta alkaen. Se ei silti kerro mitään tarkkaa sanonnan synnystä, sillä se on ollut olemassa suullisessa kielenkäytössä jo paljon ennen sitä. Henricus Florinuksen kokoelmassa ”Wanhain Suomalaisten Tawaliset... |
| Suomessa kuulee jatkuvasti sanonnan "Näillä mennään". Mistä se juontaa juurensa ja viittaako se jotenkin vapaamuurareihin? |
4006 |
|
|
|
Outi Lauhakankaan kirja Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset (SKS, 2015) tarjoaa "Näillä mennään" -sanonnan alkuperäksi urheiluvalmentajien ja -selostajien analyysejä tilanteissa, joissa asiat eivät ole menneet erityisen hyvin tai ovat jopa menneet huonosti, mutta annetuilla eväillä on pakko jatkaa.
Sanonnan alkuperää koskevissa verkkokeskusteluissa on tuotu esille myös ajatus, jonka mukaan se saattaa olla lähtöisin korttipelirinkien kielenkäytöstä: on pelattava jaossa käteen osuneilla korteilla.
Vapaamuurariyhteyksiä ei sanonnan taustalta vastaani tullut.
|
| Mistä on peräisin sanonta "X tuli taloon"? Sitä on käytetty nimenä kirjoissa, tv-ohjelmissa ja etenkin nykyisin blogeissa. Ensimmäistä kertaa kuulin sen 90… |
611 |
|
|
|
Mika Waltari saattaa hyvinkin olla vastuussa kaikenkarvaisista taloon tulijoista. Ensin hänen vuonna 1937 ilmestyneen romaaninsa nimestä tuli eräänlainen lentävä lause, käyttöfraasi, ja vähitellen fraasin loppuosa "tuli taloon" alkoi elää omaa elämäänsä vieraasta miehestä riippumattomana.
Vieraan miehen jäljessä taloon ehtivät ennen blondia tulla muiden muassa televisio ja tappaja: Yle järjesti vuonna 1982 kirjoituskilpailun otsikolla "Kun tv tuli taloon", ja Kari Nenonen julkaisi nimimerkillä Hulkkonen jännitysromaanin Tappaja tuli taloon vuonna 1988.
Kirjallisuutta:
Mika Waltarin juhlakirja 50-vuotispäivänä 19.9.1958. WSOY, 1958
Suomalainen fraasisanakirja. Otava, 1974
|
| Kävimme viime viikonloppuna Fazer Cafessa Tampereella brunssilla. Siinä tuli puhe, että rakennuksessa on aikanaan ollut Tempon tavaratalo. Muistelin sanontaa … |
1786 |
|
|
|
Tutkimistani lähteistä ei löytynyt tietoa Tempon talon ränneistä. Esimerkiksi osoitteista http://www15.uta.fi/koskivoimaa/kaupunki/1918-40/tempo.htm, https://www.finna.fi/Record/musketti.M012%3AHK19671031%3A172 ja https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/9/94/Tempon_talo.jpg löytyvistä kuvista ei erotu talon rännejä.
Asian selvittäminen vaatisi varmaan sitä, että taloa kävisi katsomassa, sillä se lienee suurelta osin alkuperäisessä kunnossa ulkoa. Siihen ei ole kuitenkaan mahdollisuutta tämän vastauksen puitteissa. Jos olet jossakin vaiheessa taas Tampereelle menossa ja asia kiinnostaa vielä, käy ihmeessä vilkaisemassa, millaiset rännit talossa on, niin se voi valottaa tuon sanonnan alkuperääkin. Ehkä jalat saattavat olla suorat tai... |
| Erik Allardtin kerrotaan "lanseeranneen" sanonnan "on lottovoitto syntyä Suomeen". Etsin tarkempaa tietoa siitä, missä hän on näin sanonut ja mikä oli… |
1769 |
|
|
|
Sanontaa on pohdittu mm. Helsingin Sanomissa 15.8.2015.
Sanonnan arvellaan olevan lähtöisin Dag Hammarskjöldiltä.YK:n pääsihteeri Dag Hammarskjöld on palattuaan Afrikasta lausunut jotain sellaista kuin on arpajaisvoitto syntyä pohjoismaihin. Sanojaksi on arveltu myös Gunnar Myrdalia.
Yhden selityksen mukaan Urho Kekkonen on puhunut asiasta uudenvuodenpuheessaan vuonna 1978. Kekkonen on viitannut abiturientti Seppo Suomelan kirjeeseen, jossa Suomela kertoo olevansa kyllästynyt suomalaisten valituksiin.
Sanonnallahan on haluttu kuvata hyvää ja turvallista elämää ja ehkä se yhdistyy tätä kautta Erik Allardtiin.
|
| Missä yhdysvaltalaisessa tv-sarjassa sanonta pitäkää tunkkinne esiintyi ensimmäisen kerran? |
7733 |
|
|
|
Sanonta "pitäkää tunkkinne" tulee vanhasta tarinasta, jossa mies lähtee lainaamaan tunkkia todella pitkän matkan päästä renkaan puhjettua ja kun hän viimein pääsee asutun talon luo, hän on jo ehtinyt vakuuttaa itsensä siitä, ettei häntä kukaan auta. Kun ovi avataan hänelle, hän vain huutaa että pitäkää tunkkinne. Tarina on alun perin englanninkielinen ja sanonta on englanniksi Keep your damn jack!
Amerikkalainen koomikko Danny Thomas(1912-1991)teki tästä tarinasta oman tavaramerkkinsä. Hän teki radio-ohjelmia 1930- ja 1940-luvuilla, mutta esiintyi myös komediaklubeilla. Kesällä 1947 hän esiintyi The Lights Go Out -nimisessä amerikkalaisessa sarjassa, jossa hän kertoi jo aiemmin kuuluisaksi tekemänsä tunkki-tarinan. En voi tietenkään sanoa... |
| Mitenkähän Steinbeckin kirjassa "Hiiriä ja ihmisiä" kuuluu suomeksi kohta "The best-laid plans of mice and men often go awry"? Kiitos vastauksestanne… |
1719 |
|
|
|
Lainaus ei ole Steinbeckin kirjasta vaan Robert Burnsin runosta
To a Mouse.
But, Mousie, thou art no thy lane [you aren't alone]
In proving foresight may be vain:
The best laid schemes o' mice an' men
Gang aft a-gley, [often go awry]
An' lea'e us nought but grief an' pain,
For promised joy.
Fraasiselityssivusto kertoo siitä näin:
http://www.phrases.org.uk/meanings/the-best-laid-schemes-of-mice-and-me…
Meaning: The most carefully prepared plans may go wrong.
Origin: From Robert Burns' poem To a Mouse, 1786. It tells of how he, while ploughing a field, upturned a mouse's nest. The resulting poem is an apology to the mouse:
The poem is of course the source for the title of John Steinbeck's 1937 novel - Of Mice and Men.
eli sanonta tarkoittaa... |
| Milloin ja minkä nimisinä on ilmestynyt vanhimmat ruotsi-suomi "fraasisanakirjat", siis semmoiset joissa on nykyisten matkailijasanakirjojen tapaan käytännön… |
659 |
|
|
|
Suomen kansallisbibliografia Fennica tarjoaa hakutuloksessaan teosta
Lindberg, Aimo:Jokapäiväinen elämä : suomalais-ruotsalainen keskustelukirja ja lausesanasto : Alvincyn'n metodin mukaan = Det dagliga livet : finsk-svensk konversationsbok och fraseologi : Efter Alvincy's metod / Alvincy'n metodin mukaan Aimo Lindberg.
Kieli: suomi Julkaistu: Helsinki : Kirja, 1927. Ulkoasu: 236 s.
https://finna.fi
Kirjan voi pyytää oman kirjaston kautta kaukolainaksi, koska se näyttää olevan myös lainattavana Varastokirjastossa.
Jos tämä ei ole kyseessä oleva kirja, voi asiaa tiedustella Kotimaisten kielten keskuksesta Kotuksesta.
http://www.kotus.fi/
|
| I would like to know some useful phrases to use in the library in Finnish. Ex. "I have a book reserved." "I have books reserved." "I am here to pick up my… |
1722 |
|
|
|
How to use library in english language please look Yleisradio webpages: http://oppiminen.yle.fi/suomi-finnish/asiointisuomea/kirjastossa
Dictionary you can loan from your library: Junno Liisa: Kirjastosanasto - suomi-englanti-suomi, 2009.
Here some phrases:
Minulla on varauksia. - I have reservations.
Voisinko lainata tämän kirjan? - Can I borrow this book?
Paljonko minulla on maksuja? - How much charges have I got?
Haluaisin maksaa maksuni. - I’d like to pay my charges.
Haluaisin tehdä varauksen. - I’d like to make a reservation.
Voisinko uusia lainani? - Can I renew my loans? Can I borrow this again?
Mistä löydän tämän kirjan? - Where can I find this book?
Missä on vessa? - Where’s the toilet?
Mikä on eräpäivä? - What is the... |
| Mistä tulee sanonta "kyrpä otsassa"? |
7321 |
|
|
|
Urbaanin sanakirjan mukaan ”kyrpä otsassa” tarkoittaa 1) jos jotakin vituttaa 2) tai ei tiedä mitä tehdä jossain tilanteessa http://urbaanisanakirja.com/word/kyrpa-otsassa/ . Toinenkin selitys on: sitä käytetään ylimielisestä henkilöstä, joka on täysi pelle http://urbaanisanakirja.com/word/kyrpa-otassa/ . Sanonnan alkuperä ei selvinnyt.
|
| Mistä tulee vanha sanonta "tehdään siitä poika", kun viinapullossa on enää vähän jäljellä ja halutaan juoda se loppuun? |
2773 |
|
|
|
Suomalaisen fraasisanakirjan (3., uudistettu painos, 1981, toim. Sakari Virkkunen) mukaan "poika eli 'poikalykky' on odotettavissa sille, joka juo pullosta viimeiset pisarat. 'Pojaksi' nimitetään myös tekeillä olevaa pontikka-annosta, samoin viinapulloa ja sen sisältöä."
Sanonnan mukaan toivotaan siis sitä, että viimeiset pisarat pullosta juovalle syntyisi poikalapsi.
Suomalaisessa fraasisanakirjassa on myös esimerkkejä kirjallisuudesta poika-sanan käytöstä pontikan ja pullon merkityksessä: "Sitä kunneltiin ja taputeltiin hellästi, ja kun se hetksi unohtui, sanoi joku: / - Mikäs tuolla reppujen alla pihisee. / - Poikahan se siellä. / Kiljuannos oli jostain syystä saanut nimen 'poika'." Linna: Tuntematon sotilas.
|
Kysy kirjastonhoitajalta