| Onko sanonta; "Tutkimattomat ovat herran tiet", raamatusta? Olen kuullut että englanniksi sen kääntyy: "Lord works in mysterious ways". Löytyykö ilmaisulle… |
4566 |
|
|
|
Sanonnan taustalla lienee runoilija William Cowperin 1700-luvulla kirjoittama virsiruno, joka alkaa sanoin "God moves in a mysterious way, his wonders to perform". Raamatusta tällaisia lauseita ei löydy, paljon tätä ajatusta ilmentäviä säkeitä kyllä, kuten esimerkiksi "Yhtä vähän kuin tiedät, minne tuuli kääntyy / tai miten luut rakentuvat raskaana olevan kohdussa, / yhtä vähän tiedät Jumalan teoista, / hänen, joka kaiken luo." (Saarnaaja 11:5, KR92).
Cowperin säkeet on espanjaksi käännetty esimerkiksi näin: "Dios se mueve de una manera misteriosa para realizar sus maravillas". Kysymyksen sanontaa näkee espanjaksi käännettynä tavallisimmin muodossa "Los caminos de Dios son misteriosos".
https://www.christianity.com/wiki/god/... |
| Mistä tulee sanonta pitkin hampain? |
3713 |
|
|
|
Pitkin hampain on suomen kielen fraasi eikä fraasien alkuperää useinkaan pystytä selvittämään. Fraasisanakirjoissa ei anneta fraasin alkuperää, vain merkitys "vastahakoisesti, töin tuskin" tai "vastenmielisesti, vastentahtoen"
Sakari Virkkunen Suomalainen fraasisanakirja (1981)
Pirkko Muikku-Werner: Suurella sydämellä ihan sikana: suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja (2008)
Kielitoimiston sanakirja https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/fulltext/pitkin%20hampain?order=entry&field=&baseforms=false
Henrietta Lastusen opinnäytteessä Pitkin hampain vertaillaan kiinnostavasti suomen ja ranskan hammas-idiomeja.Suomen kielen vastentahtoisuutta ilmaisevalle idiomille pitkin hampain löytyy myös ranskankielinen dent-sanan sisältävä... |
| Mistä on tullut sanonta "olla näreissään"? Näre ilmeisesti tarkoittaa kuusta. |
3456 |
|
|
|
Sanontaa "olla näreissään" ei ole johdettu (nuorta) kuusta merkitsevästä sanasta näre, vaan sen taustalla ovat sellaiset keskenään samaa kantaa olevat sanat kuin näreä ('äreä, nyrpeä'), näristä ('marista, kiukutella') ja närä ('kauna, viha; äkäinen, kiukkuinen'). "Olla näreissään" on siis yksinkertaisesti 'olla närkästynyt, kiukkuinen'.
Lähde:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 2, L-P |
| Sanonta ”on tullut jäädäkseen” vaikuttaa kohtalokkaalta ja lopulliselta. Kuitenkin sitä käytetään toisinaan hyvinkin ajattelemattomasti. Oli hyvin leuto talvi… |
827 |
|
|
|
Sanonta "X on tullut jäädäkseen" ilmaantui kielenkäyttöömme 70-luvulla, ja kielenhuoltajamme kiinnittivät siihen jo varhain huomiota. Paavo Pulkkinen kirjoitti aiheesta Virittäjän numeroon 3/1981 nasevan artikkelin 'Onkohan villitys tullut jäädäkseen?'.
Pulkkinen taustoittaa fraasia seuraavasti: "Pohjimmiltaan sanonta juontuu englannista, kuten monet muutkin nykyajan suosikki-ilmaukset. Hurmeen ja Pesosen Englantilais-suomalaisessa suursanakirjassa on sitä tarkoin vastaava fraasi it has come to stay, joka on suomennettu 'se on pysyvää; se on saanut tukevan jalansijan'. Sanakirjantekijät eivät siis ole esittäneet sanasanaista käännöstä 'se on tullut jäädäkseen' - joka tosin ei sanakirjan valmistelun aikana (1963-73) liene... |
| Mistä on lähtöisin sanonta:Viisas ymmärtää vähemmälläkin. |
954 |
|
|
|
Sanonta "Viisas ymmärtää vähemmälläkin" on lähtöisin Plautukselta peräisin olevasta latinankielisestä ilmauksesta Sapienti sat, 'kylliksi viisaalle; viisas ymmärtää mistä on kysymys, viisalle ei tarvitse selittää enempää'. (Arto Kivimäki, Summa summarum : latinankielisiä termejä) |
| Miten on syntynyt sanonta:Siinä paha missä mainitaan. |
1176 |
|
|
|
Outi Lauhakankaan kirja Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset kiteyttää asian oivallisesti: "'Siinä paha missä mainitaan' kuvaa hyvin meissä syvällä olevaa pelkoa sanoa vaarallisiksi koettuja asioita ääneen." Tässä on taustalla arvatenkin taikauskoinen ajatus siitä, että jostakin asiasta puhuminen saattaa saada sen toteutumaan, niin kuin englannin kielen vastaavassa sanonnassa "Speak of the devil and he shall appear" ('Puhu paholaisesta niin hän ilmaantuu'). |
| Mitä tarkoittaa oikeasti sailor moon - ennen tätä anima-mangavillitystä? |
232 |
|
|
|
Suoraan vastausta tähän ei löytynyt sanakirjoista hakemalla. Eric Partridgen teoksessa merimiehen ystävä on kuu. Voisiko sailor moon viitata ystävään?
the sailor's friend = the moon: nautical colloquial(ism).: mid-C. 19-20.
Lähde:
Partridge, Eric: The dictionary of slang and unconventional English: colloquialisms and catch phrases; fossilised jokes and puns, general nicknames, vulgarisms and such Americanisms as have been naturalised (1984)
|
| Mistä tulee sana isokenkäinen? |
982 |
|
|
|
Sanonnan "isokenkäinen" alkuperä on johdettavissa keskiajan suippokärkisistä kärsäkengistä, jotka erityisesti 1300- ja 1400-luvuilla venyivät hämmästyttävän pitkiksi. Useissa maissa oli määräys, että porvarissäädyn kengänkärjet eivät saaneet ylittää 6 tuumaa (n. 15 cm). Paronien kengänkärkien enimmäispituus oli 12 tuumaa, kreivien 24 tuumaa. Isokenkäisin oli mahtavin. (Suomalainen fraasisanakirja) |
| Mistä juontaa juurensa ’saada kuparinen rikki’ sanonta. Siis alunperin. Nykyisen merkityksen joukkueen ensimmäinen maali on toki useille tuttu. |
6290 |
|
|
|
Outi Lauhakankaan Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset kertoo kuparisen rikkomisesta seuraavasti:
"Se, joka tekee ensimmäisen maalin, 'rikkoo kuparisen'. Kuparinen on nollatilanne, jonka rikkoutumista odotellaan. Sanonta on peräisin rahanheittopelistä, jossa kuparikolikko yritettiin saada mahdollisimman lähelle maaliksi asetettua tikkua. Se, joka heitti lähimmäksi tikkua tai vaikkapa koulun seinää, sai pitää rahat. Rinki, joka piirretään hiekkaan osoittamaan lähimmäksi heitetyn kuparikolikon paikkaa, näyttää nollalta. Se, joka ei ylittänyt omalla kolikollaan tämän 'nollan' rajaa, ei onnistunut saamaan 'kuparia rikki'." |
| Mistä on peräisin sana jokapaikanhöylä? Joku tarjosi Helsingin Sanomain kommenteissa kuvassa olevan selityksen, joka kuulostaa hauskalta, mutta samalla hieman… |
2195 |
|
|
|
Liitteessä esitetty tulkinta "joka paikan höylälle" on mielenkiintoinen ja mahdollinen, joskin ehkä hieman kyseenalainen. Täytyy kuitenkin todeta, että sanontoja ja fraaseja selittävät lähdeteokseni eivät varsinaisesti kerro, miksi kaikista mahdollisista työkaluista tähän sanontaan on päätynyt juuri höylä. No, kenties olennaisinta onkin vain se, että puhutaan jostakin työkalusta - oli se sitten höhlä tai höylä. Outi Lauhakankaan Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset kertoo, että kun sanonnan syntyaikoihin normaalina pidettiin elämäntapaa, jossa "suutari pysyi lestissään" eikä vaihtanut kenkämuottiaan saati sitten uravalintaansa, olivat monista asioista innostuvat ihmiset epäilyttäviä ja ansaitsivat liikanimen "joka paikan höylä... |
| Mitä tarkoittaa "Nil Carborundum"? Se oli eräässä yhteydessä suomennettu "Coita cestää". |
1143 |
|
|
|
Nil carborundum on yksi muoto populaarikulttuurissa usein vastaan tulevasta ilmaisusta Illegitimi non carborundum tai Nil illegitimi carborundum. Esimerkiksi Margaret Atwoodin Orjattaresi-kirjassa sama fraasi nähtiin muodossa Nolite te Bastardes Carborundorum. Tämä feikkilatinankielinen lentävä lause on kääntynyt usein englanniksi muotoon Don't let the bastards grind you down, eli suomeksi lause kuuluisi esimerkiksi näin: Älä anna paskiaisten lannistaa sinua.
Sana nil tarkoittaa ei mitään, ja esimerkiksi ilmaisu nil desperadum kääntyisi muotoon never despair tai nothing to be desperate about - eli ei mitään, miksi olla epätoivoinen. Carborundum sen sijaan ei ole oikeaa latinaa vaan piikarbidin englanninkielinen tuotenimi, joka on... |
| Mistä tulee se sanonta "lautasellinen Guatemalan verta". Muistan sen nuoruudestani, vaan kun ei löydy, niin ei löydy. |
1385 |
|
|
|
Vuonna 1969 Jyväskylän kesässä käsiteltiin latinalaisen Amerikan ongelmia ja suomalaisten reaktioita niihin. Festivaalien ohjelmaan kuului mm. Kalle Holmbergin ohjaama katuteatteriesitys Saaren vangit. Yksi näytelmään sisältyvistä lauluista on Pentti Saaritsan Pablo Nerudan Almería-runon pohjalta tekstittämä Lautanen Guatemalan verta. Alkuperäinen Nerudan teksti liittyy Espanjan sisällissotaan ja siinä pahoin kärsineeseen Almerían kaupunkiin. Kenties Saaren vankien käsikirjoittaja Kaisa Korhonen on nähnyt sen avulla voitavan osuvasti kuvata sen hetkistä Guatemalaa, sen köyhyttä, eriarvoisuutta ja epätasa-arvoa.
"Niin, ateria kaikille teille, rikkaat läheltä ja kaukaa, / lähettiläät, ministerit, kammottavat pöytäkumppanit, / mukavaa... |
| Mistä tulee sanonta/ huudahdus ”Herra mun vereni” ? |
7984 |
|
|
|
Käytettävissä olevista lähteistä fraasia ei löytynyt. Kannattaa vielä kysyä Kotimaisten kielten keskuksesta https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonta |
| Olin jostain ollut lukevinani miksi lausutaan "Suomen Turku", eikä esim. Suomen Tampere, no eipä sellaista muualla olekaan, mutta onko jossain venäjällä… |
5129 |
|
|
|
Turku-nimi on tullut muinaisvenäläisestä toria eli kauppapaikkaa tarkoittavasta sanasta turgu. Turku-niminen paikkakunta on siis tarkoittanut nimenomaan Suomeen sijoittuvaa kauppapaikkaa erotuksena muun muassa Venäjällä sijainneista toreista, "turguista". Sanonta "Suomen Turku" vakiintui jo 1200-luvun lopulla tai 1300-luvun alussa, jolloin Turku oli ruotsalaisesta näkökulmasta nimenomaan Suomen Turku ja alueen hallinnollinen keskus.
Lähde:
Päivä pulkassa, pyy pivossa : suomalaisten sanontojen juurilla |
| Arthur Conan Doylen Sherlock Holmes -tarina Sir Eustacen kuolema sisältää paljon lainatun lainauksen "The game is afoot". Kuinka se on suomennettu? |
436 |
|
|
|
O. E. Juurikorven uudistettu suomennos (1957): "Leikki on alkanut!" (Sherlock Holmesin seikkailut. 2, s. 372)
Jaakko Anhava (2010): "Riista on liikkeellä." (Sherlock Holmes : kootut kertomukset, s. 783)
|
| Mitä se tarkoittaa, että asuu kiven alla? |
2706 |
|
|
|
Tällaista suomen kielen sanontaa emme löytäneet. Ilmaus "jokin on kiven takana" tarkoittaa, että sitä on hyvin vaikea saada tai hankkia. Slangi-ilmaus "olla kiven sisällä" taas tarkoittaa vankilassa olemista (lähde: Erkki Kari, Naulan kantaan: nykysuomen idiomisanakirja). |
| Miksi suomen kielessä esim. kellonaika 7:30 sanotaan puoli kahdeksan? Miksei puoli yli seitsemän niin kuin englannissa? Koska kun voisi kuvitella tuollaisen… |
1579 |
|
|
|
Pitkään keskinäisessä vuorovaikutuksessa olleet kieliyhteisöt ovat lainanneet sanoja ja ilmaisutapoja naapuriensa kielistä. Suomen lähimaiden kielissä (ruotsi, norja, viro, venäjä, puola ja saksa) tällaisen puolen tunnin ilmaisun ajatus on samanlainen kuin suomessa: puoli tuntia vaille seuraavaa tasatuntia.
Englannin kielen ilmaisun - half past / puoli (tuntia) jälkeen - vastine on esim. ranskan ja espanjan kielissä. Katalaanin kielessä on erikoinen rakenne: Puoli kahdeksan sanotaan "Son dos quarts de vuit", kello on kaksi varttia kahdeksaa kohti.
Kaikissa kielissä on "loogisia" ja "epäloogisia" piirteitä, kun niitä tarkastelee toisten kielten näkökulmista. Englannin kielen asema globaalissa mediassa on kuitenkin niin vahva, että... |
| Mikä on sanaparin "arvoton näytelmä" historia. Kuka mainitsi sen tiedettävästi ensimmäisenä. |
719 |
|
|
|
Fraasia "arvoton näytelmä" on käytetty jo todella kauan. Maininta siitä löytyy Kansalliskirjaston digitoiduista aineistoista sanomalehdistä jo yli 100 vuoden takaa. Tässä hakutulos sieltä
https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=%22arvoton%20näytelmä%22&orderBy=RELEVANCE
Se kuka fraasin mainitsi ensimmäistä kertaa, onkin hieman hankalampi selvittää. Kenties Mika Waltari, jonka teoksesta Vieras mies tuli taloon ko. fraasi löytyy fuoden 1938 painoksesta.
https://books.google.fi/booksid=18koAQAAMAAJ&q=%22arvoton+näytelmä%22&dq=%22arvoton+näytelmä%22&hl=fi&sa=X&ved=2ahUKEwjuzcfy6qTsAhWotYsKHa74DB8Q6AEwBnoECAMQAQ |
| Mistä tulee alunperin sanonta/tokaisu ”johan (nyt) on markkinat”? |
1521 |
|
|
|
Sanonnan alkuperästä ei löytynyt valitettavasti mitään tietoa, vaikka etsin sitä monesta teoksesta. Käytettävissäni olivat mm. Suomalainen fraasisanakirja, Aasinsilta ajan hermolla, Naulan kantaan, Päivä pulkassa pyy pivossa, Svengaa kuin hirvi, Suurella sydämellä ihan sikana. |
| Mitä tarkoittaa sanonta: "Onko joku lintu vai kala?" |
5736 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirjan mukaan "lintu vai kala" -sanontaa käytetään pohdittaessa, mikä tai millainen joku pohjimmiltaan on. Erkki Karin Nykysuomen idiomisanakirjassa sanonnalle tarjotaan myös merkitys "mikä hän on miehiään". Joku henkilö voidaan esimerkiksi kokea niin salaperäiseksi, että hänen luonteestaan, ajatuksistaan tai motiiveistaan on vaikea sanoa mitään varmaa. Tällöin voidaan ihmetellä, onko hän lintu vai kala.
Lähteet
Kari, Erkki: Naulan kantaan: Nykysuomen idiomisanakirja. Otava, Helsinki 1993.
Kielitoimiston sanakirja. 1. osa. A–K. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Helsinki 2006.
|
Kysy kirjastonhoitajalta