etymologia

Tilaa aihepiirin etymologia RSS-syöte
836 osumaa haulle. Näytetään tulokset 781–800.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Mistä on tullut nimet tyttö ja poika??? 4034 Poika sanalla on useita etymologisia vastineita niin lähi- kuin etäsukukielissä kuten karjalan ja vatjan "poika", lyydin ja vepsän "poig" sekä viron "poeg". Alkuperäiseksi asuksi on rekonstruoitu "pojka". Ruotsin pojke on ilmeisesti lainaa suomesta. Tyttö sanan vastineita ovat puolestaan esim. inkeroisten "tüttöi", karjalan "tyttö" sekä vatjan "tüttö". Tarkemmat tiedot löytyvät teoksesta: Häkkinen Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. WSOY 2004.
Mistä nimet on saanut alkunsa ylipäätänsä?? 1837 Onpa laaja kysymys! Etymologia on kielitieteen haara, joka selvittää sanojen alkuperää, sukulaisuussuhteita sekä merkitysten kehitystä. Eri kielissä voi olla eri tavoin kantakielestä muuttuneita sanoja. Pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-hausta osoitteessa http://www.helmet.fi löytyy sanahaulla sanalla Etymologia seitsemän sivua viitteitä. Noin hyvin yleisesti ottaen esim paikannimi on saattanut syntyä paikallisten luonto-olosuhteiden mukaan, esim niemi, talo on saattanut saada nimensä paikannimen mukaan ja talossa asuva perhe on saattanut saada nimensä vuorostaan talonnimen mukaan. Kaikki nimethän eivät tietenkään ole kuvailevia. Viime kädessä nimet perustuvat ihmisten välisiin sopimuksiin.
Haluaisin tietoja sanasta kuulas. Kuulin jostakin, että sana olisi äskettäin valittu suomen kielen kolmanneksi kauneimmaksi sanaksi - pitääköhän paikkansa? 6038 Kaisa Häkkisen koostaman Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan sana kuulas tarkoittaa kirkasta, selkeää, läpikuultavaa yms. Sillä ei ole vastineita sukukielissä. Kuulas on ilmeisesti johdos ikivanhasta taivaankappaleesta kuu, ja sillä on vanhastaan luonnehdittu kuun himmeää hohdetta. Kuulaan rinnakkaisjohdoksena esiintyy kuulakka. Suomen kielessä kuulas on tullut käyttöön 1800-luvulla; se on mainittu jo ainakin G.E.Eurénin sanakirjassa vuonna 1860. Rinnakkaisjohdokset kuulia ja kuulakka on mainittu jo Kristfrid Gananderin sanakirjassa vuonna 1786. MOT Kielitoimiston sanakirjan mukaan merkityksiä ovat kuultava, kirkas, selkeä, sees. Suomen Kuvalehden numerossa 47 / 2006 sana kuulas valittiin suomen kielen kolmanneksi kauneimmaksi...
Mistähän kielestä pohjautuu alunperin sana "kamreeri?" 1750 Veijo Meren Sanojen synty teoksessa kerrotaan, että kamreeri-sana on tullut suomen kieleen ruotsista (kamrer). Alkusana on ollut myöhäislatinan camerarius, joka on johdettu klassisen latinan sanasta camera, holvi.
Mistä tulee sana ystävä? Vanha uskonnonopettajani kertoi, että ystävä on samaa alkuperää kuin yskä: yskä on kiinni rinnassa ja ystävä painetaan rintaa vasten. 2404 Vanha opettajanne ei ehkä ollut aivan väärässä etymologiassaan. Perinteisesti nimittäin on arveltu, että sana 'ystävä' olisi alkuaan passiivin partisiippi verbistä *yskätä 'syleillä' (siis 'syleilty'), joka taas on johdettu sanasta yskä 'rinta, syli'. Mm. Lönnrotin Suomalais-ruotsalainen sanakirja vuodelta 1880 tuntee yskä-sanan tällaisen meille vieraan merkityksen. Taudinnimityksen on arveltu olevan tällaista perua: yskätauti, rintatauti. *Yskätä-sanan olemassaoloa ei kuitenkaan ole todistettu, joten selitystä voi pitää hyvin epävarmana. Toisen selityksen mukaan ystävä olisi syntynyt haluamista merkitsevistä verbeistä *ystää tai *yskätä, joka periytyisi germaanisesta vartalosta *wunskja 'haluta' (samaa perua on ruotsin önska 'toivoa')....
Miten löydän netistä etunimien etymologian. Esim. mistä nimi Jenni on lähtöisin 3043 Kysy kirjastonhoitajalta –palvelun arkistosta löytyy lukuisien etunimien merkkipäivät ja etymologiat: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx kirjoita ”etsi arkistosta” –laatikkoon: etunimet Jenni, niin kyllä vastauksia löytyy! http://www.behindthename.com/ -osoitteen sivuilta löytyy tietoa etenkin Yhdysvalloissa käytössä olevista etunimistä ja niiden alkuperästä. Nimiä voi hakea aakkosellisesta luettelosta tai hakuohjelmalla; tehostetussa haussa mahdollisuus hakea mm. ääntämiseltään samantapaisia nimiä. Luetteloita suosituimmista etunimistä. Lähdeluettelo. Linkkejä muille nimiä käsitteleville sivuille.
Mitä tarkoittaa naisen nimi Pikka? 5168 Eero Kiviniemen Rakkaan lapsen monet nimet –kirjan mukaan yksi mahdollisuus nimen Pikka synnylle on se, että se olisi kansanomainen tai tuttavallinen nimiasu jostakin tutusta nimestä. Nimiä on mukautettu analogisesti eli yhdenmukaisesti tietynlaisiin malleihin. Osa etunimien epävirallisista asuista on muodostettu juuri näin, esimerkiksi (Birgitta>) Pirkko>Pipa>, Pippa, Pipo, Pike, Pikke, Piko, Pipsa, Piksa, Pirre, Piri ja niin edelleen. Näin nimivarianttien määrä tulee vähitellen monituhatkertaiseksi, ja jotkut yleistyvät, menettävät alkuperäisen sävynsä ja pääsevät käyttöön virallisina niminä. Nimen Birgitta merkitystä on käsitelty Kysy kirjastonhoitajalta –palvelussa aiemmin: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys....
Via Baltica-tien rakentamisen yhteydessä mainittiin Puolan alueella Rosboda-sana huonokulkuisen suoalueen "nimenä". Onkohan em. sanalla ja maamme itä-osissa… 2957 Sana "rospuutto" on todellakin sukua venäjän sanoille. Venäjässä on sana "put", joka merkitsee "tie" sekä etuliite "ras-" tai "raz-" jolla on merkitys "hajalleen" tai "hajallaan". Nykyvenäjässä on sana "rasputitsa", joka tarkoittaa "kelirikko". Kirjaimellisesti se arkoittaa "aika, jolloin tiet ovat hajallaan". Sen sijaan isosta puolan sanakirjasta ei löydy sanaa "rosboda". Sama etuliite, "ras-", kuin venäjässä, esiintyy myös muissa slaavilaisissa kielissä. Puolassa sillä on kuitenkin muoto "roz-" ei "ros-". Mitään "bod" -alkuista puolan sanaa ei myöskään löydy. Arvelen, että tässä puolan sanassa on ehkä kirjoitusvirhe, jonka vuoksi en pysty sitä jäljittämään. Lisää tietoja voisi kysellä ehkä Helsingin yliopiston slavistiikan ja baltologian...
Olen kuullut, että nimi Saija liittyisi jotenkin nuoreen koivikkoon tms Lapin murteissa tai saamenkielissä. Sallan kunnassa Lapissa on myös Saijan kylä… 1975 Virittäjä-lehdessä 1&2, 1920 on T. I. Itkosen artikkeli Lappalaisperäisiä paikannimiä suomenkielen alueella ( s. 1-57 s.). Siinä viitataan Saija-alkuisiin paikannimiin eri puolilla Suomea (Hartola, Kittilä) ja kerrotaan että nimi on muinainen miehennimi Kemin-lapissa ja siitä johtuu sukunimi Saijets. Inarissa tunnetaan myös taruolento nimeltään Caijadž. Koivu on saameksi soahki, nuri k. látnjá, tunturik. lageš, laho k. stohkki ; koivupölkkŧ. čoska ja koivuselänne. maras ; koivikko soahkevuovdi (koivumetsä) ILmari Mattus kirjoittaa Erämaan paikannimistö -artikkelissa (Tapio Tynyksen toimittama "Vätsäri", 2000): Sainiemi, Cainjarga, Akulahden rannalla. Muistitiedon mukaan Caija-niminen pakanuudenaikainen mies on elänyt Inarissa (s. 304...
Tahtoisin tietoa sanasta mellakka. Milloin sitä voi käyttää, ja mikä on sanan etymologia? 2145 Nykysuomen sanakirjan mukaan sana mellakka on substantiivi, jonka ensimmäinen merkitys on vakavanlaatuinen levottomuus, rauhattomuus, väkivaltaisuuksiin johtanut mielenosoitus, kahakointi, tappelu. Esimerkiksi: ravintolassa nousi mellakka, maassa puhjenneet mellakat kukistettiin verisesti. Äärimmäisyysainekset panivat toimeen mellakoita ja veritekoja. Nämä mellakat johtivat ilmikapinaan. – Yhdyssanoissa katu-, lakko-, neekeri-, ylioppilasmellakat. Harvemmin sanan mellakka merkitys on metakka, melu, rähinä. Esimerkiksi pitää pahaa mellakkaa. Juopuneiden mellakka. Vastustajat nostivat asiasta aika mellakan. Suomen sanojen alkuperä eli Etymologinen sanakirja kertoo mellakka-sanasta seuraavaa: (Lönnrot 1874; yl.) ’meteli / Tumult, Krawall’,...
Mistä sana pudas tulee? 5791 Mistä sana pudas tulee, ei ole nopeasti selvitetty. Mutta mitä se tarkoittaa, siitä löytyy kirjastaa Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja (1995) pudas: joen sivuhaara, tai syvänne, joen pyörre (lisänä kielitieteen sanakirjan tapaan lyhenne Jusl 1745, PSm, mistä tieto saatu. Jusl tarkoittaa Daniel Jusleniuksen kirjaa vuodelta 1745. PSm Pohjois-Suomi) Populaarimmasta Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisesta sanakirjasta 2004) sanaa ei löytynyt.
Mistä sana Jumala on peräisin? 12192 Teoksessa Suomen sanojen alkuperä 1 todetaan, että sanaa jumala on erheellisesti arveltu vanhaksi arjalaiseksi lainaksi. Samassa teoksessa kerrotaan myös, että vanhin kirjallinen tieto tästä itämerensuomalaisesta sanasta on muinaisnorjalaisessa matkakuvauksessa vuodelta 1026. Siinä mainitaan, että bjarmien eli karjalaisten maassa oli pyhässä lehdossa Jómalin kuvapatsas. Jumala-sanan rinnakkaismuotoina suomessa esiintyvät joma ja jomala. Teoksessa Iso Raamatun tietosanakirja 2 todetaan, että suomen kielen Jumala-sanan alkuperästä ei ole varmaa tietoa. Alkuperästä on useampia selityksiä. Yhden mukaan Jumala-sana on johdannainen sanasta, joka merkitsi ’valoisa, kirkas’. Toisen mukaan kantasanalla juma on ollut merkitys taivas ja kolmannen...
Mitä sana "haikka" tarkoittaa ? Synnyinpitäjässäni sanalla haikka yleensä tarkoitetaan rantaa, esim. äitini kotitilalla haikka merkitsi nimenomaan heidän… 5261 Haikka tarkoittaa lapin kielessä niemeä http://www2.pirkkala.fi/historia/sanasto.htm#paikat joten tämä merkitys tuntuu sopivan myös mainitsemaanne paikannimeen hyvin.
Mistä saan tietoa elämys-sanan etymologisesta taustasta? - kokemus- ja elämyssanojen (esim. ruotsiksi erfarenhet-upplevelse, saksaksi erfahrung-erlebnis,… 3171 Englannin etymologinen sanakirja Internetissä: http://www.etymonline.com/index.php (sangen hyvä sanakirja) Englanti-latina-englanti-sanakirja Internetissä: http://sunsite.ubc.ca/LatinDictionary Nyky- sekä muinaiskreikan sanakirja Internetissä: http://www.kypros.org/cgi-bin/lexicon Latinan sanakirjan (Pekkanen, Tuomo: Nykylatinan sanakirja, Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2006) mukaan elämys on latinaksi: experimenum; iucundum; memorabile. Sanaa ’kokemus’ ei tässä sanakirjassa ole. Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa (http://www.helmet.fi/screens/mainmenu.html ) löytyy englannin kielen etymologinen sanakirja Room, Adrian: Cassell's dictionary of word histories. Cassell, 2002 Lapin kirjastojen (Lapin maakuntakirjasto, Kemijärven ja...
Mistä tulee nimitys sirkkalehti kasvin ensimmäisille lehdille? 1645 Sirkka yhdistetään etymologisesti sirkeä-sanaan. Sen vastineita ovat mm. eräät kasvamista merkitsevät verbit. Viron kielessä on verbi sirguda, jonka merkityksiä ovat kasvaa pituutta ja kohota. Eräs selitys yhdistää sirkkalehden hyönteistä tai pikkulintua merkitsevään sirkka-sanaan. Lähde: Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY 2004).
Mikä on nimen Eerika alkuperä? 3274 Eerika on Erikin sisarnimi ruotsalaisessa almanakassa. Suomen almanakassa se esiintyy eri kirjoitusasuissa (Erica, Erika,Eerika, Eriikka). Pohjoismaiden lisäksi sitä on käytetty mm. Saksassa, jossa se on yhdistetty kanervien tieteelliseen nimeen Erica. Lähdekirjallisuutta: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja; Vilkuna, Kustaa: Etunimet; Lempiäinen, Pentti: Nimipäiväsanat: mitä nimet kertovat.
Mistä peruna on saannut nimensä? 12084 Peruna-sanan merkitys vanhimmassa kirjakielessä, esim. Agricolalla on vielä 'päärynä'. Perunan suomenkielinen nimitys juontuukin Kaisa Häkkisen mukaan suomenruotsin murteellisesta sanasta pärun tai peerun, joka on sama sana kuin nykyruotsin päron (päärynä). Ruotsin kielen päron taas pohjautuu latinan päärynää tarkoittavaan sanaan pirum. Perunakasvi levisi Suomeen vasta 1700-luvulla ja nimettiin siis päärynän mukaan. Päärynän ja perunan erottamiseksi toisistaan perunasta käytettiin alkuun myös nimityksiä maaperuna ja maapäärynä (jordpäron). Nykyisessä merkityksessä peruna-sana esiintyy ensimmäisen kerran Kristfrid Gananderin sanakirjassa Nytt finskt lexicon v. 1787. Lähteitä sanojen alkuperän tutkimiseen: Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen...
Olemme suunnitelleet tytöllemme nimeksi Emilia Taika Tuulia. Mitä nimet merkitsevät ja mitä tiedetään niiden historiasta? 2364 Emilia nimen juuret löytyvät Pentti Lempiäisen "Nimipäiväsanat mitä nimet kertovat" Helsinki 1994, ISBN 951-625-282-6 Kirjan mukaan nimi juontuu muinaisroomalaisen Aemilius-ylimyssuvun nimestä. Tästä nimestä on saatu miehennimi, Eemil sekä sisarnimi Emilia, joka otettiin almanakkaan 1852. Samasta kirjasta käy ilmi että " tämänpäiväiset nimet vievät eilisen tavoin ajatukset luonnonhaltioihin. Tuulikki on Kalevalassa yksi metsän haltioita, Tapion tytär, Tellervon (13.4) rinnakkaisnimi. Etunimenä se jäi kristinuskon vakiintuessa syrjään, kunnes se 1800-ja 1900-luvun vaihteessa pääsi uudelleen käyttöön ja otettiin almanakkaan 1908. Myöhemmin sen rinnalle ovat tulleet Tuulia (1950, alkuaan kirjailija Tyyni Tuulion nimimerkki).." s 72-73 Taika-...
Mistä tulee sukunimi: Tauriainen 2920 Nimi on pohjoissuomalainen. Nimen selitykseksi on ehdotettu paikoin Pohjois-Pohjanmaalla ja Peräpohjolassa tunnettua sanaa tauria 'tarttua kiinni, hyökätä kimppuun', jota vastaa tauruta Etelä-Hämeessä. Äänteellisesti läheisiä nimiasuja tapaa vanhoista lähteistä Hämeestä ja Satakunnasta, ja ne saattaisivatkin osoittaa Tauriaisten lähtösijan. Hämeenlinnassa on kirjattu lautamies Eskil Taurainen 1473. Mikkonen, Pirjo - Paikkala, Sirkka: Sukunimet. - Helsinki : Otava, 2000.
Mitä tarkoittaa sana/termi "käärti". 3280 Sana käärti esiintyy esim. Helsingin Konalan kaupunginosan kadunnimessä Käärtipolku - Gärdesstigen Alueen kadunnimistö on pitkälti vanhan suomalaisen maatalous- ja maanviljelyssanaston inspiroimaa, varmaan siksi että, osa alueesta säilytti melko pitkään maanviljelysalueen luonteen. Ensimmäisen asemakaavansa kadunnimineen Konala sai v. 1949. Sana käärti on suomalainen kansanomainen lainamuoto ruotsin sanasta gärde (keto, pelto, vainio). Lähde : Helsingin kadunnimet. 1992.