Vaan! En mistään nettiä kaivamalla saa selvitettyä paljonko Uudessakaupungissa oli asukkaita v. 1952 tai nesnimäärin 50-luvulla? Bonusta omisi,jos vieläpä… |
374 |
|
|
|
Henkikirjoituksen mukaan Uudessakaupungissa oli vuoden 1952 alussa 4308 asukasta. Vuodesta 1950 vuoteen 1960 kaupungin väkiluku lisääntyi noin 250 asukkaalla: vuonna 1950 uusikaupunkilaisia oli 4290, vuonna 1960 henkikirjoituksen ilmaisema asukasmäärä oli 4536.
Vuonna 1945 aloitetun sotakorvaustuotannon myötä alun perin pienestä Uudenkaupungin Telakka Oy:stä tuli nopeasti kaupungin suurin työnantaja, ja Neuvostoliiton sotakorvaussuoritusten jälkeen jatkuvasti tekemät tilaukset työllistivät telakkaa vielä pitkään tämän jälkeenkin. Vuoden 1966 lopussa henkilökuntaa oli 550. (Yhtiö myytiin Rauma-Repolalle vuonna 1973 ja fuusioitiin 1976. Vuonna 1991 telakan osti uusi Uudenkaupungin Telakka Oy, joka meni vararikkoon 1993.)
Paljon työpaikkoja... |
Mikä on kilta ja miten se toimii? |
6488 |
|
|
|
”Suomen kielen perussanakirjan” (osa 1; Valtion painatuskeskus, 1990) mukaan killat ovat ”keskiajalla keskinäistä apua ja seurustelua varten perustettuja, tav. jnk ammattikunnan piirissä toimineita yhdistyksiä”. Varhaisimmat killat olivat uskonnollisia, usein suojeluspyhimyksiin liittyviä yhdistyksiä, jotka järjestivät erilaisia sosiaalisia tapahtumia. Tällaiset katolilaisuuteen kytkeytyneet killat kuitenkin kiellettiin Ruotsissa Vesteråsin valtiopäivillä 1547 osana uskonpuhdistusta.
Yleisemmin kiltoihin viitattaneen kuitenkin nimenomaan ammattikuntina, joita alkoi syntyä Euroopassa vuoden 1100 tienoissa; antiikin Roomassakin niitä tosin oli jo ollut. Tällaisia ammattikuntia saattoivat olla esimerkiksi kultasepät, suutarit, räätälit tai... |
Onko teillä yhtään kirjaa, jossa olisi yleistietoa Suomen elinkeinotoimista. Olen tekemässä opinnäytetyötä elinkeinopolitiikkaan liittyen enkä ole löytänyt… |
748 |
|
|
|
Elinkeinotoimesta on lyhyt yleisesitys kirjassa Oulasvirta, Lasse : Toimiva kunta, 2001, s. 53. ja sen vanhemmassa laitoksessa Oulasvirta, Lasse : Kuinka kunta toimii, 1996, s. 69-70. Kunnat.net –sivuilta www.kunnat.net löytyy Sirkku Ahvo-Lehtisen ja Heikki Miettisen verkkojulkaisu Arvio kuntien elinkeino- ja työllisyyspolitiikan resursoinnista vuonna 2000. Julkaisu löytyy elinkeinopolitiikkaa koskevalta sivulta. Siinä on 30 kunnalle tehdystä kyselytutkimuksesta tulokset, koskien myös elinkeinotoimen organisointia ja resursointia. Verkkojulkaisun voi hakea myös hakukoneella, esim. www.google.fi hakemalla julkaisun nimellä. Uudempaa tietoa kirjoista en valitettavasti löytänyt.
|
Pitäisi saada tietoa Tampereen majoituselinkeinosta??Kuvausta tre:en tämän hetkisestä majoituselink. ja käyttöaste hotelleista jne..Tavoitteena löytää… |
1268 |
|
|
|
Seuraavilta sivulta on syytä aloittaa ajankohtaisen aineiston tiedonhaku.
Tampereen kaupungin kotisivuilta Internetistä löytyy jonkin verran perustietoa matkailusta osoitteessa http://www.tampere.fi/tilastot/vsk.pdf
Siellä on tietoa lähinnä hotellien ja leirintäalueiden kapasiteetista, kävijämääristä ja käytöstä.
Samoin Matkailutoimiston sivuilta löytyy Tampereen Matkailustrategia
http://www.tampere.fi/matkailu/strate.pdf
Ainakin ao. strategia otsikon näyttävät lupaavilta aiheesi kannalta :
Pirkanmaan matkailun kehityksestä ja tulevaisuudennäkymistä, Matkailun taloudelliset vaikutukset,Matkailuorganisaatiot ja yhteistyöryhmät jne...
Tampereen elinkeinokeskuksen sivuilta löytyy linkityksenä Pirkanmaan talous - julkaisu, jossa on tietoa... |
Elamankertatutkimus kuvaamassa keski-ikaisen naisen identiteetin kehittymista/muotoutumista saamelaisen yhteiskunnan kulttuurisissa muutoksissa 1930-2000 |
1094 |
|
|
|
Joitakin vinkkejä asiaan: NissonForum/KvinnoForumin lehti Gaba sekä saameksi että norjaksi. Juuri ilmestynyt Aigi ii mana - dat boahta. Poronhoitajanaisista
tehdyt muutamat tutkimukset, tietyt lehtiartikkelit (Saamelaiskirjastossa Lappi-
osastolla lehtileikkeissä). Myös Karasjoella pidetyt naisseminaarit joista raportit saamelaiskirjastossa. Aiheesta toki löytyy tutkimuksia (myös Barentsin alueen yliopistojen naistutkijoitten yhteistyöprojektijulkaisut) mutta koska aihe on laaja on tutkimusta etsittävä monelta suunnalta
http://lapponica.rovaniemi.fi
osoite jossa saamelaisbibliogafia erikseen haettavissa
(Suoemn saamelaisen erikoiskirjaston ylläpitämä aineistorekisteri Rovaniemellä)
|