Mistä suomalaisten ammattitutkintojen nimemämiskäytäntö erilaisiksi -nomeiksi on peräisin? Mistä lähtien tutkintoja on nimetty näin ja mitä tuo liite -nomi… |
41 |
|
|
|
Lähetin kysymyksesi Kotimaisten kielten keskukselle ja sieltä ystävällisesti vastasi Kielitoimiston sanakirjan toimittaja Riina Klemettinen: "Tähän kysymykseen on vaikea antaa varmaa vastausta, mutta taustalla saattaa olla agronomin, astronomin ja ekonomin kaltaisten, suhteellisen vanhojen lainasanojen tarjoama malli. Nämä sanathan löytyvät jo Nykysuomen sanakirjasta, jonka aineisto on kerätty pääasiassa 1900-luvun alkupuolella.Ehkäpä uusia tutkintonimikkeitä luotaessa on ajateltu, että nomi-loppu kuulostaa kansainväliseltä ja toisaalta myös suomalaiseen suuhun sopivalta. Loppuosaan liitettävän alkuosan on sitten tarkoitus kuvata kutakin erikoisalaa, ja se on saatettu lainata vaikkapa englannista (tradenomi) tai latinasta (hortonomi).... |
Mikä on tieto- ja kirjastopalveluiden koulutusohjelman suorittaneen merkonomin ammattikoodi? Entä mahdolliset työtehtävät kirjastoissa? |
1516 |
|
|
|
Mainitsemasi tutkinnon suorittanut henkilö voi työskennellä alalla eri tehtävänimikkeillä, joten ammattikoodi määräytyy sen mukaan: kirjastovirkailija 20010, kirjastosihteeri 19990, tietopalveluvirkailija 72436, tietopalvelusihteeri 72122 tai tietopalveluassistentti 75777. Ammattikoodeja voi hakea Kevan sivuilta osoitteessa http://www.keva.fi/fi/tyonantajille/palvelussuhderekisteri_ilmoitusliik….
Työtehtävätkin vaihtelevat tehtävänimikkeen ja työpaikan mukaan. Kirjastoissa keskeisellä sijalla ovat asiakaspalvelu, kokoelman ylläpito ja tiedontallenus ja -haku, mutta työnkuva saattaa elää sen mukaan, onko kyseessä yleinen, tieteellinen vai esim. oppilaitoksen kirjasto.
Työ- ja elinkeinotoimiston Ammattinetistä voi hakea ammattikuvauksia:... |
Näin korkeakouluttamattomana kirjailijana on antikvariaatissa työskennelleenä kiinnostaa tietää minkälaisia mahdollisuuksia olisi 44-vuotiaana päästä jonkin… |
1392 |
|
|
|
Kirjastojen lastenosastot kaipaavat aina innostuneita tekijöitä, jotka tuntevat lastenkirjallisuutta ja kulttuuria. Näin on myös Helsingissä.
Kirjastoala on muuttunut melko paljon tietotekniikkapainotteiseksi viime vuosikymmeninä. Toki painetun kirjallisuuden tuntemisesta on paljon hyötyä etenkin asiakaspalvelussa. Ilman korkeakoulututkintoa, voi kouluttautua kirjastovirkailijaksi. Tähänkin tutkintoon sisältyy yleensä jonkinlainen ATK-ajokortti. Muuten kirjastovirkailijan kelpoisuuteen on kolme reittiä:
kirjastomerkonomi
opistotason tutkinto + 20 ov kirjasto- ja informaatioalan ammattiopintoja
informaatio- ja kirjastoalan ammattitutkinto, joka sisältää
vähintään vuoden harjoittelun,
liiketalouden perustutkinto,
informaatio- ja... |
Missä voi suorittaa 20 ov:n laajuiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot jos on ammatillinen perus- tutkinto (merkonomI) Helsingissä tai lähiympäristössä. |
3674 |
|
|
|
Mahdollista on suorittaa informaatio- ja kirjastopalvelualan ammattitutkinto, jos on kirjastoalan työpaikka. Tutkinto toteutetaan oppisopimuskoulutuksena. Suomen Liikemiesten Kauppaopistossa suoritettavasta ammattitutkinnosta tietoa sivulla
http://www.slk.fi/opiskelijaksi/opiskelemaan/ammattitutkinnot/
Keravalla suoritettavasta ammattitutkinnosta lisää Kirjastot.fi:n sivulla http://www.kirjastot.fi/FI/calendar/show_event4.asp?cid=1442
Helsingin seudun kesäyliopistossa http://www.kesayliopistohki.fi/sivut voi myös suorittaa alan opintoja:
Informaatiotutkimuksen perusopinnot(16 ov) http://www.avoinyliopisto.fi/public/nayta_tiedot.asp?id=85156
Informaatiotutkimuksen perusopintojen täydennysosa / Informaatiotyö II (4 ov) http://www.... |