alkuperä

141 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Mikähän lienee Puumala-nimen etymologia? Suomen luontoa ajatellen tuskin ainakaan puuma! 67 21.9.2020 Puumala-nimen etymologia on epävarma. Nimi esiintyy ensimmäisen kerran kirjallisessa lähteessä v. 1541 muodossa Pomala. Nimen on arveltu perustuvan sukunimeen Puumalainen. Todennäköisempää kuitenkin on, että sukunimi perustuu la-loppuiseen asutusnimeen Puumala. On myös esitetty, että nimi juontuisi karjalaisesta ristimänimestä Pamoi, Pamu < ven. Pamfil. Kielentutkijat eivät ole pystyneet selittämään nimeä tämän tarkemmin. Enonkoskelainen kieliharrastaja Ilmari Kosonen on hakenut selitystä ruotsin kielen sanoista ja paikannimistä. Puumala-nimen Puu olisi peräisin ruotsin sanasta bo eli 'voudin hallintokartano'. Loppuosan -mal(a) tarkoittaa ruotsin kielessä 'sorarantamaata'. Puumalan -la-pääte ei siis olisi asutuspääte, vaan sana mala,...
Minulla on tietojen mukaan virolainen puolihame, ehkä kansallispukuun kuuluva. Googlaamalla en löytänyt oikeaa. Selviäisikö teidän kautta? 54 23.7.2020 Eesti Rahvarõivad (Viron kansallispuvut) -sivuston kuvien perusteella on todennäköistä, että puolihameesi on virolainen. Monissa kunnissa esiintyy erilaista värivariaatiota, mutta suurimmassa osaassa kuviointi pysyy samanlaisena. Kaikista lähin hame, jonka löysin, on Pohjois-Virosta, entisestä Koerun kunnasta, joka nykyään on osa Järvan kuntaa. Eesti Rahvarõivad: http://rahvaroivad.folkart.ee/et Koeru: http://rahvaroivad.folkart.ee/rahvaroivad?element%5Bkihelkond%5D=Koeru&…
Mistä on peräisin Suomessa käytössä oleva sukunimi Winter? Perustuuko se englannin kielen winter-sanaan vai mihin? 90 17.7.2020 Sukunimi-infon mukaan Suomessa käytettävä Winter-sukunimi näyttäisi olevan ruotsalaista alkuperää. Myös kirjoitusasua Vinter näkyy käytettävän. Ruotsissa Winter oli kahden vanhan aatelissuvun nimi 1600-luvulla. Nimi saapui Ruotsiin Johan Henrik Winterin kautta Ruotsin Liivinmaasta. Sukunimi perustuu kantagermaanin sanaan *wintruz, joka esiintyy nykyään englannissa sanana winter, saksassa Winter ja ruotsissa vinter. Se ei siis perustu englantiin, vaan kehittyi englannin sanan kanssa. Sukunimi-info: https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/winter.html Winter, Wikipedia (ruotsiksi): https://sv.wikipedia.org/wiki/Winter
Onko tietoa mistä Chad Jacksonin Hear the Drummer (Get Wicked) biisissä kuultava saksofoni soolo on peräisin ? Kyselee Sofia 34 4.5.2020 Listaus Hear the Drummer (Get Wicked) -kappaleessa käytetyistä sämpleistä on esimerkiksi Whosampled.com -sivulla: https://www.whosampled.com/Chad-Jackson/Hear-the-Drummer-(Get-Wicked)/samples/ Saksofonisämple on kappaleesta "The 900 Number", joka on puolestaan sämplatty ja muokattu alkuperäisestä Marva Whitneyn esittämästä kappaleesta "Unwind Yourself". Sama tieto löytyy myös Hear The Drummer (Get Wicked) -kappaleen Wikipedia-sivulta: https://en.wikipedia.org/wiki/Hear_the_Drummer_(Get_Wicked)
Edesmennyt isoäitini eli "Mamma" tapasi käyttää päivittelevää tai kauhistelevaa ilmausta "Juutinan tähden!" Mitä tämä käsittääkseni pohjalainen ilmaus… 95 24.3.2020 Suomen murteiden sanakirjasta (Edita, 1997, osa 5) löytyy määritelmä sanalle ”juutina”. Kyseessä on siis lievä voimasana, jota on käytetty Laihialla ja Karijoella. Löytyy myös sana ”juuti”, joka on myös lievä voima-, vahvistus- ja haukkumasana, joka on tunnettu lounaismurteissa. Myös Kerttu Karhun Eheroon taharoon –murresanakirjassa mainitaan sana ”juutina” lievänä kirosanana. Murresanakirjoissa Isojoelta ja Jalasjärveltä mainitaan muodossa jukelin tähäre, lievä voimasana (vrt.jutina)  Esimerkiksi: ”Sitte sitä pellavaa piti olla joka vuosi niin jukelin tähäre kylyvös.” Salme Henell: Oottako träillä? Jalasjärven murresanakirja (2005) Timo Nurmen Gummeruksen Suuri suomen kielen sanakirja (1998) tuntee samantapaiset lievät kirosanat...
Tampereen kyljessä Pirkkalassa on alue nimeltään Pere.....mikä on tämä pere ? 193 18.2.2020 Pere-nimelle on olemassa useita vaihtoehtoisia tulkintoja. Eino Lähteenmäki on Tampereen nimen syntyä tarkastelevassa kirjoituksessaan huomauttanut, että monin paikoin itsenäisenä esiintyvä sana 'pere' käsitetään samaksi sanaksi kuin 'perä': "Niinpä eräs pirkkalainen selitti Nuolialan kylässä olevan Pereen talon nimen merkitsevän aivan samaa kuin Perä sanan, lisäten selitykseksi nimelle sen, että talo sijaitsee erään pienehkön lahden perässä. Samantapainen on Kokemäellä Sonnilan Pere nimisen talon nimen  selitys. Talo sijaitsee erään viljelysaukean perällä ja siitä talolle nimi Pere." Paitsi rinnakkaiseksi muodoksi sanalle 'perä', pere voidaan tulkita 'perheen' murteelliseksi muodoksi. Niin ikään Tampereen nimeä käsittelevässä...
Mistä nimi Littu on peräisin 73 28.1.2020 Littu nimi näyttäisi Sukunimi-infon perustellaa olevan kotoisin Turun seudulta. Nimi on harvinainen. Sen kantajia on Suomessa vain parisenkymmentä. https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/littu.html Kielitoimiston nettisanakirja ei tuntenut sanaa Littu, mutta litu sieltä löytyi. Litu on "kahdesta emilehdestä muodostunut kuiva, aukeava hedelmä." https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80 Littana on tietysti myös läheillä. Merkitykseltään littana. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
Mistä tietokonevirukset saivat alkunsa? 47 27.12.2019 Kare Piekkola kertoo seminaarityössään 2005 näin: "Tietokonevirusten idean uskotaan syntyneen vuonna 1949, kun matemaatikko John Von Neumann esitti ideansa automaattisesti itseään monistavista ohjelmista. Vuoteen 1951 mennessä hän olikin jo kehittänyt ehdotuksensa, kuinka kyseisiä automaattisia toimintoja voisi luoda. Vuonna 1959 matemaatikko Lionel Penrose jalosti vielä Von Neumannin ideaa pidemmälle esittämällä rakenteen, joka pystyisi aktivoitumaan, monistautumaan, muuntautumaan ja hyökkäämään. Penrosen mallia testattiin käytännössä myös IBM 650 –koneella. Vaikka kyseiset ehdotukset luotiinkin parantamaan ihmisten käyttämää teknologiaa, on näin jälkikäteen sanottuna yhteys tietokoneviruksiin varsin selvä." Tekstistä löytyy muutakin...
Mistä juontuu ilmaisu "loistaa poissaolollaan" ? 358 16.7.2019 Jukka Parkkisen Aasinsilta ajan hermolla : 500 sanontaa ja niiden alkuperä (WSOY, 2005) taustoittaa poissaolollaan loistamista näin: "Johonkin voidaan kiinnittää huomiota juuri sen takia, ettei se ole paikalla. Tacitus (n. 55-120 jKr.) kertoo Annaaleissa Iuniaan hautajaisista. Iunia oli Cassiuksen puoliso ja Brutuksen sisar. Caesarin murhaajien kuvia ei saanut kantaa hautajaisissa. Tacituksen kuvauksessa sanotaankin, että siksi Cassius ja Brutus loistivatkin (pistivät) yleisön silmään."
Sukunimien Sainio ja Sainiemi alkuperä ja merkitys? 162 1.6.2019 Pirjo Mikkosen teos Sukunimet (Otava, 2000) kertoo, Sainio nimeä on otettu runsaasti käyttöön erityisesti vuoden 1906 suurnimenmuutoksen yhteydessä maamme lounaisosassa sekä myös Itä-Suomessa. Ensimmäisiä nimenottajia oli Frans Viktor Sillberg, joka näin liittyi ylioppilasnuorison keskuudessa alkaneeseen sukunimien suomalaistamisliikkeeseen. Sainioksi on myöhemmin muutettu myös nimiä Iivari, Jakobsson, Karenius, Mariantytär, Salonius ja Sonninen.  Taivassalossa ja Halikossa on tavattu sana sainio merkityksessä reki, ajoreki, Satakunnassa saini on ollut kirkkoreki, leveä reki; näiden sanojen sisältyminen sukunimiin on kuitenkin epävarmaa.  Mikkosen teoksen mukaan meillä tunnetaan sukuniminä myös Saynyola, Saini, Sainiala, Sainila ja...
Miten löytyy vanha Singer T982841 alkuperätieto? Valmistusmaa ja aika 148 8.5.2019 Helsingin kaupunginkirjasto on vastannut ansiokkaasti samantapaiseen kysymykseen. Vastauksen perässä on hyödyllinen linkkilista. http://www.kysy.fi/kysymys/omistan-singer-koneen-vuodelta-1938-onko-singer-koneilla-joku-museo-tai-vastaava-kuka Tekniikan museolta voi myös pyytää apua ompelukoneen ajoitukseen. https://kysymuseolta.fi/tekniikanmuseo/#!id=111
Olisiko mahdollista saada tietää alla olevan lainauksen tekijä. 113 4.5.2019 Löysin lainauksen ja sen lausujaksi Ludwig Witgensteinin Noa Spektor-Flockin kirjasta Forever Fit sivulta 7. Se alkaa hieman toisin: Your Light, You may not think that the world needs you but it does. For you are unique. Like no-one that has ever been before or will come after.... https://books.google.fi/books?id=D27Ve5NudGgC&pg=PA7&lpg=PA7&dq=%22For+you+are+unique.+Like+no-one+that+has+ever+been+before+or+will+come+after.%22&source=bl&ots=3rN13st0Tv&sig=ACfU3U3LM0eB7y7YpmfeTlt098SYEySFNQ&hl=fi&sa=X&ved=2ahUKEwicoKTZuIHiAhWKpYsKHTsgD4MQ6AEwAnoECAcQAQ#v=onepage&q=%22For%20you%20are%20unique.%20Like%20no-one%20that%20has%20ever%20been%20before%20or%20will%20come%20after.%22&f=false Lause tuntuu...
Mitä paana tarkoittaa esimerkiksi nimissä Paananen ja Paanajärvi? 645 21.1.2019 Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos Sukunimet (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi Paananen on luultavasti peräisin etunimestä Urbanus, jonka kansankielisiä muotoja ovat Orpana, Paanus ja Panu. Toisaalta Mikkosen ja Paikkalan mukaan T. I. Itkonen on liittänyt keskisuomalaisen talonnimen Paanala ja Kuusamon Paanajärven lapin ’hammasta’ merkitsevään sanaan. ”Suomen sanojen alkuperä” (osa 2; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1995) mainitsee myös, että Pohjois-Suomen murteissa käytetään sanaa paana, jonka merkitys on ’hevosen painon kestävä kova hanki’. Se tosin saattaa olla turhan uusi skandinaavinen laina voidakseen selittää paikannimeä.
Mikä on sukunimen Turunen alkuperä? 377 21.1.2019 Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos Sukunimet (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi Turunen on luultavasti peräisin paikannimistä Turku. Koska nimi on vanhastaan esiintynyt muualla kuin Turun seudulla, Turunen on saatettu antaa lisänimeksi Turun suunnalta muille alueille muuttaneille. Pohjimmiltaan paikannimen taustalla lienee joissakin murteissa tunnettu turku-sanan merkitys ’tori, ’markkinapaikka’. Toisaalta Mikkosen ja Paikkalan mukaan sukunimellä Turunen voi olla yhteinen alkuperä myös sukunimien Toro ja Toronen kanssa. Se voi perustua joko skandinaaviseen Tor-nimeen tai ortodoksiseen etunimeen Dorofei.
Osaisitteko avata määritelmän "kevytkenkäinen" taustaa? Potkii helposti kengät jne pois tieltä? Ruotsista? 747 17.1.2019 Tutkimani fraasi- ja etymologiset sanakirjat eivät ottaneet kevytkenkäiseen kantaa, mutta arvelisin kysyjän olevan oikeassa epäillessään sanaa ruotsin kielestä lainatuksi. Ruotsissa vastaava sana on lättfotad ("kevytjalkainen"). Se, että suomen ilmauksessa on päädytty jalan asemesta kenkään, voisi selittyä allitteraatiolla: kevytkenkäinen. "Alkusointu on selkäytimessämme", niin kuin Pasi Heikura siteeraa tietokirjailija ja äidinkielenopettaja Kirsti Mäkistä kirjassaan Aristoteleen kantapää : fraasirikos ei kannata. Kevytjalkaisessa ja -kenkäisessä voisi ehkä nähdä yhteyden ilonpitoa ja "vapaalle vaihtamista" merkitsevään sanontaan slå klackarna i taket ("kannat kattoon"), jonka alkuperä Bo Bergmanin Ordens ursprung -kirjan mukaan on...
Mistä tulee sanonta "herättää pahaa verta"? 384 16.1.2019 Kun herätetään pahaa verta, herätetään paheksumista ja närkästystä. Outi Lauhakankaan Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset (SKS, 2015) selvittää sanonnan taustaa seuraavasti: "Mielikuva veren pahentumisesta vääränlaisen toiminnan tuloksena perustuu ikivanhaan ajatukseen, että ihmisen elinvoima näkyy ja tuntuu veressä. Kupparit ja suoneniskijät ovat laskeneet pois pahaa verta, jotta tasapaino palautuisi." Jukka Parkkisen kirja Aasinsilta ajan hermolla : 500 sanontaa ja niiden alkuperä (WSOY, 2005) kertoo myös, että ilmaus on lainattu suomen kieleen ruotsista. Sanontaan sisältynyt verbi väcka on tarkoittanut kuitenkin alun perin lyömistä ja iskemistä. "Pahan veren hakkaaminen oli siis kuppaamista, veren poistamista. Kun nyt...
Mistä on tullut sukunimi Karnaattu? 378 3.1.2019 Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos Sukunimet (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi Karnaattu on peräisin samannimisestä Anjalassa sijainneesta talosta. Vuodelta 1622 on merkintä henkilöstä nimeltä Sihvo Jussinpoika Karnaattu, mutta nimi on kirjoitettu 1600-luvulla myös muodoissa Karnaty, Karnatu, Carnaty ja Carnatus. Valitettavasti Mikkonen ja Paikkala eivät kerro mitään muuta nimen alkuperästä. Suomen murteiden sanakirjasta (osa 6; Kotus ja Edita, 1999) löytyy kuitenkin joitakin sanoja, joilla voisi olla yhteys nimeen. Erityisesti pomppaa esiin sana karnaatti, jota voidaan käyttää kiukkuisesta tai karskista ihmisestä. Vastaavia ilmauksia ovat myös karnakka ja karnaapeli. Toisaalta kyseeseen voisi tulla verbi karnata (’hangata, raapia...
Mikä on alkuperäinen joulupukkitarina? Tai mitä sellaisena voi pitää? Ja mistä/koska se on lähtöisin? 147 14.12.2018 Yleisin oletus joulupukin esikuvaksi näyttäisi olevan piispa Nikolaus Turkin alueen Myrnasta 300-luvun alkupuolella. Pyhää Nikolausta pidetään lasten suojeluspyhimyksenä. http://www.saunalahti.fi/arnoldus/nikolaus.htm Tutkija Jeffrey Burton Rossell tosin uskoo pukin olevan enemmän paholaismaista alkuperää. http://w3.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1997/19.joulukuu/PIRUPUK.HTM   Joulupukin alkuperään on liittynyt monia muitakin perinteitä esim. suomalaiset nuuttipukit ja kekripukit. https://vitsanensite.wordpress.com/2017/12/19/joulupukin-myyttinen-alkupera/ http://www.kekri.fi/kylalle/kylalle-kekritietoa https://wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi/wiki/Suomalainen_joulupukkiperinne   Joulupukin elämäntarinaa voi tutustua esim. Juha...
Mistä tulee ja mistä on lähtöisin / mikä on alkuperä sukunimelle Wahlman? 211 15.11.2018 Netistä löytyy Sukunimi-info sivusto http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/wahlman.html joka kertoo mm. seuraavaa:  "Nimi on ruotsinkielinen. Se on sukunimistössämme tavallista. Nimen ruotsinkielisyys ei yleisesti ottaen tarkoita, että suku olisi alkujaan suomenruotsalainen tai Ruotsista kotoisin, sillä supisuomalaisetkin ovat aikojen saatossa saaneet ruotsinkielisiä nimiä. Suvun puhekieltä ei näe nimestä. Sukututkimuksessa voidaan puhekieltä arvioida mm. siitä, missä päin suku on asunut. Sanan wahlman merkitys on 'valasmies'. Jokin muukin merkitys saattaa tulla kyseeseen. Nimi alkaa komealla kaksois-W:llä. Siitä on olemassa myös tavallisella V:llä kirjoitettava muoto Vahlman. W-muodossa on tavallisesti kyse saman nimen wanhasta...
Mikä on sanan valittaa alkuperä? 250 12.11.2018 Suomen sanojen alkuperä (osa 3; SKS ja Kotus, 2000) kertoo, että sanan valittaa alkuperä on epäselvä. Se saattaisi tulla muinaisnorjan sanasta vála (’valittaa, ulista’). Toisaalta se voi olla myös omaperäinen sana ja kytkeytyä sanoihin vala ja valo. Asiasta ei kuitenkaan ole varmuutta.