| Mistä sana "pilponaati" tulee? |
31 |
|
15.9.2021 |
|
Samassa viestiketjussa pilponaati on kuultu myös pohjalaisen ja karjalaisen suusta. Vauva.fi keskusteluissa myös Heinolassa ja savonmaalla.
Löysin myös Pilponaatti yhtyeen jo vuodelta 2003. Onko yhtye ottanut nimen limpsalta vaiko limpsa yhtyeeltä. Ehkä joku kommentoija osaa vastata tarkemmin.
https://m.facebook.com/pages/category/Musician-Band/Pilponaatti-192603047589038/?locale2=fi_FI |
| E. T. A. Hoffmannin 'Sandman' tarinassa mainitaan Sandman joka, toimii toisin kuin tavallinen nukkumatti. Oliko tarina Hoffmanin keksintö? |
36 |
|
3.9.2021 |
|
Wikipedia kertoo nukkumatin perustuvan toisaalta skandinaviseen olentoon Nattmara. Mara oli ilkeämpi versio nukkumatista ja aiheutti ihmisille painajaisunia tai unihalvauksia.
"In Scandinavia, there was once the famous race of Nattmara. The mara (or, in English, "nightmare") appears as a skinny young woman, dressed in a nightgown, with pale skin and long black hair and nails. After turning into sand, they could slip through the slimmest crack in the wood of a wall and terrorize the sleeping by "riding" on their chest, thus giving them nightmares. (This appears to describe "apparitions" commonly seen and/or felt during episodes of sleep paralysis.) They would ride cattle which, when touched by the Mara, would have their hair tangled and... |
| OLEN LÖYTÄNYT SUKUNI PAPEREISTA SUKUNIMEN LEMLUND. ESIINTYY 1900 VUODEN ALUSSA. MISTÄ NIMI ON TULLUT? |
52 |
|
9.8.2021 |
|
Internetin hakemistoista en löytänyt Lemlundia. (Geneat, Ancestry ja FamilySearch)
Voisiko nimi olla Lemland? Silloin mm. FamilySearch ehdottaa lähtömaaksi Ruotsia. https://www.familysearch.org/en/surname?surname=Lemland
Apua sukunimien jäljityksessä voisi olla myös suomalaisista sukunimikirjoista esim.
Juhani Pöyhönen: Suomalainen sukunimikartasto = Atlas of Finnish surnames tai Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala: Sukunimet. |
| Kun puhutaan Ellun kanoista, niin kuka se Ellu on? |
150 |
|
24.7.2021 |
|
Asiaa on kysytty ennenkin Kysy.fi-verkkotietopalvelussa osoitteessa http://www.kysy.fi/kysymys/ollaan-kuin-ellun-kanatmitenka-ellun-kanat-sitten-olivat. Siellä on kerrottu sanontaan ”Ellun kanat” koskevia lähteitä mutta todettu, ettei alkuperästä ole varmaa tietoa. Sama todetaan Ylen artikkelissa osoitteessa https://yle.fi/uutiset/3-8612561.
Tällaiset nimen sisältävät sanonnat ovat saattaneet lähteä liikkeelle jostakin tietysti henkilöstä, mutta läheskään aina sanonnan alkuperää ei kirjata mihinkään ylös vaan unohtuu aikojen saatossa ja sanonnan levitessä. Selityksiä voi olla myös monia erilaisia, jolloin on vaikea sanoa, mikä niistä pitää paikkansa vai pitääkö mikään. Kysy.fi:n vanhassa vastauksessa osoitteessa http://www.kysy.fi/kysymys... |
| Mitä tarkoittaa ja mistä tulee sana halivili voo |
59 |
|
21.7.2021 |
|
Sana on vanha ja löytyy Kotimaisten kielten keskuksen Suomen murteiden sanakirjasta. https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=halivilivoo&sms_id=SMS_5443727e1368c85deadab8e7d3ab8113 Sanakirja tarjoaa asiayhteyksiä ja esiintymiskartan, muttei kerro tarkemmin sanan alkuperästä tai merkityksestä.
Näistä voi kysyä kesä'tauonnon jälkeen Kotimaisten kielten keskuksesta. Kysy sanojen alkuperästä |
| Mistä on peräisin lääketieteessä käytetty tapa puhua ruokasuolasta ”keittosuolana”? Kielitoimiston sanakirjan sekä Wikipedian mukaan kyseessä on kuitenkin sama… |
50 |
|
20.7.2021 |
|
Tapa varmaan liittyy keittosuolaliuoksen eli fysiologisen suolaliuoksen valmistamiseen. Liuoksen lääketieteellisen käyttö aloitettiin jo 1831 tienoilla. https://fi.wikipedia.org/wiki/Fysiologinen_suolaliuos
Tampereen yliopistollisen sairaalan sivuilla neuvotaan, miten sitä voi valmistaa itse. https://www.tays.fi/fi-FI/Ohjeet/Potilasohjeet/Syopataudit/Keittosuolataitosten_kaytto_artyneella_s(13649) |
| Onko pikku-etuliitteellä yhteys italian sanaan piccolo? |
55 |
|
12.7.2021 |
|
Suurin osa suomenkielen sanoista on lainoja, kuten Kotimaisten kielten keskuksen artikkelissa kerrotaan. https://www.kotus.fi/nyt/kotus-vinkit/viikon_vinkkien_arkisto_(2015-2019)/viikon_vinkit_2019/lainaa_sain.29325.news
Varmaan myös pikku- sana on laina jostain. Aivan varmaksi en saanut alkuperää selvitettyä. Suomen sanojen alkuperä (1995) kertoo, että sanaa pieni on arveltu germaanisesta lainaksi. Samanta lähteestä peräisin olevaksi kuin paanu ja piena. (s.348)
Samantapaisia sanoja on monissa kielissä esim. unkarissa pici, picike = pikkuinen ja mongolian bici-ken = hyvin pieni. (s.375)
Kenties kotimaisten kielten keskus voisi selvitellä asiaa paremmin? https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot |
| Mistä on lähtöisin sanonta:Viisas ymmärtää vähemmälläkin. |
72 |
|
11.6.2021 |
|
Sanonta "Viisas ymmärtää vähemmälläkin" on lähtöisin Plautukselta peräisin olevasta latinankielisestä ilmauksesta Sapienti sat, 'kylliksi viisaalle; viisas ymmärtää mistä on kysymys, viisalle ei tarvitse selittää enempää'. (Arto Kivimäki, Summa summarum : latinankielisiä termejä) |
| Mistä löytäisin kylmästä sodasta kertovan lausahduksen "Se oli hyvää aikaa" ? |
41 |
|
9.6.2021 |
|
Kuulostaa jotenkin tutulta, mutten löytänyt kirjaa tai lehteä, jossa noin olisi joku venäläinen lausahtanut kylmän sodan ajasta.
Onnistuisikohan Helsingin yliopiston kirjasto tai Aleksanteri-instituutti paremmin?
Helsingin yliopiston kirjasto
PL 53 (Fabianinkatu 30)
00014 Helsingin yliopisto
puhelin 02941 23920
Aleksanteri-instituutti
PL 42 (Unioninkatu 33)
00014 Helsingin yliopisto
https://www2.helsinki.fi/fi/aleksanteri-instituutti/instituutti/ota-yhteytta
Kenties myös Ylen uutistoimituksessa muistettaisiin tuo lausahdus?
https://yle.fi/uutiset/yhteystiedot |
| Mistä tulee sana "amppeli" ja onko sillä ollut muita merkityksiä kuin ripustettava kukka-astia? |
90 |
|
15.5.2021 |
|
Amppeli on lainasana ruotsin sanasta ampel, joka on taas lainattu saksan kielestä. Saksan Ampel juontuu latinan sanasta ampulla. Ampulla tarkoittaa alun perin pyöreämuotoista, pullomaista astiaa, jossa on säilytetty esim. voiteita tai nesteitä.
Suomessa sana amppeli on tullut käyttöön 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Amppeli on alkujaan tarkoittanut sekä riippuvaa kattolamppua että riippuvaa astiaa.
(Lähde: Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja, 2004)
|
| Mitä mahtaa tarkoittaa sukunimen Mannonen "manno"? Tiedän, että Koivistolla on Mannolan kylä ja nimen kantajia tulee paljon sieltä, mutta mitä manno tarkoittaa? |
79 |
|
11.5.2021 |
|
Mannonen kuuluu samaan nimiperheeseen Mannin, Mannilan ja Mannisen kanssa. Näiden taustalla voisi olla man-aineksen sisältävä sotilasnimi. (Ruots. man ja saksaksi Mann) Nimiä on voinut kulkeutua tänne myös suoraan germaaniselta taholta.(Mann, Manne, Manno, Manck, Mancke) Mannosten lähtösijat ovat Suomenlahden perukassa: Koivistolla, Uudellakirkolla ja Lavansaarella.Nimeä on vanhastaan esiintynyt muuallakin Mannisen rinnalla. Mietoisissa on kylä nimeltään Mannoinen ja Taivassalosta löytyy kantatalo joka on myös ollut nimeltään Mannoinen. (Pirjo Mikkonen: Sukunimet, 2000.) |
| Mistä on peräisin etunimi Jymy? |
119 |
|
12.4.2021 |
|
Digi- ja väestötietoviraston nimipalvelun (https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/) mukaan Jymy-nimeä on annettu tällä ja viime vuosisadalla yhteensä noin sata kertaa.
Suomen sanojen alkuperä -teoksen (SKS, 1992) mukaan 'jymistä' ja 'jymy' ovat onomatopoeettisia sanoja, kuten esimerkiksi 'kumista'. Sanan kirjallinen ensiesiintymä on 1700-luvulta. 'Jymy' tarkoittaa yleiskielessä 'jyminää'. Murteissa sanalla voi olla muitakin merkityksiä (esimerkiksi suma tukinuitossa tai kolttonen).
https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=jymy&sms_id=SMS_9d72157e3ea19110218543f7a3ea8ba1. |
| Mitä mainitsemisen arvoista "Pihtiputaan mummo" on mahtanut tehdä, tullessaan tavallaan kuuluisaksi? |
75 |
|
8.3.2021 |
|
Kysymykseen on vastattu palvelussamme aiemmin näin:
"Pihtiputaan Mummon isäksi" on henkilöitävissä Allan Liuhala, lehtimies ja lehtimiestyön opettaja Tampereen yliopistossa, jossa hän journalistin uransa ohessa opetti koko 60-luvun.
Ilmauksen syntyajankohta on varhainen 1960-luku: "'Pitää kirjoittaa niin, että Pihtiputaan Mummokin se ymmärtää', livahti kerran 1960-luvun alun opetustilanteessa Liuhalan suusta."
Pihtipudas valikoitui mummon kotipaikaksi "paljolti siksi, että Pihtiputaalla asui urheiluvaikuttaja Tahko Pihkala, Liuhalan isän kaveri."
Mummon päätyminen osaksi ilmausta juontaa juurensa Liuhalan kotioloihin: "Liuhalan perheeseenhän kuului Tampereen-vuosina mummu, anoppi. 'Mummu oli meidän perheen aarre ja rikkaus. Lapset... |
| Mikä on sanonnan nipin napin alkuperä? |
173 |
|
5.3.2021 |
|
Ulla Maija Forsberg on vastannut tähän Kotimaisten kielten keskuksen artikkelissa Snadi, snäfä, nafti, sniidu.
"Niukkuus ja tiukkuus näyttävät usein kulkevan käsi kädessä. Nafti on sana, jonka omasta lapsuudestanikin muistan. Itse nafti tarkoittaa niukkaa tai tiukkaa, adverbi naftisti ’(liian) vähän, niukalti’. Se, kuten valtaosa slangisanoista, on peräisin ruotsista, jossa knapp tarkoittaa niukkaa, juuri ja juuri täyttyvää tai riittävää. Äänteellisesti vaikuttaa siltä, että nafti on lainattu ruotsin adverbiaalimuodosta knappt ’niukalti’; perusmuodosta olettaisi laina-asua nappi. Sekin kyllä esiintyy suomessa, tosin jälleen adverbiaalina napin: nipin napin ’juuri ja juuri’." https://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/ulla-maija_forsberg/... |
| Mikä on suomen sanan koira alkuperä? Entä hurtta-sanan? Entä sanan kissa? |
146 |
|
19.2.2021 |
|
Suomen sanojen alkuperä - etymologinen sanakirja (ISBN 951-717-692-9) kertoo:
Koira on ehkä alkuaan johdos vartalosta koj(e) "uros, mies"
Hurtta "vinttikoira, ajokoira, vainukoira"
Kissa pohjana kissan kutsuhuuto kiss, kitz |
| Mistä tulee se sanonta "lautasellinen Guatemalan verta". Muistan sen nuoruudestani, vaan kun ei löydy, niin ei löydy. |
210 |
|
4.2.2021 |
|
Vuonna 1969 Jyväskylän kesässä käsiteltiin latinalaisen Amerikan ongelmia ja suomalaisten reaktioita niihin. Festivaalien ohjelmaan kuului mm. Kalle Holmbergin ohjaama katuteatteriesitys Saaren vangit. Yksi näytelmään sisältyvistä lauluista on Pentti Saaritsan Pablo Nerudan Almería-runon pohjalta tekstittämä Lautanen Guatemalan verta. Alkuperäinen Nerudan teksti liittyy Espanjan sisällissotaan ja siinä pahoin kärsineeseen Almerían kaupunkiin. Kenties Saaren vankien käsikirjoittaja Kaisa Korhonen on nähnyt sen avulla voitavan osuvasti kuvata sen hetkistä Guatemalaa, sen köyhyttä, eriarvoisuutta ja epätasa-arvoa.
"Niin, ateria kaikille teille, rikkaat läheltä ja kaukaa, / lähettiläät, ministerit, kammottavat pöytäkumppanit, / mukavaa teetä... |
| Onko "nullit" murresana? Mitä tarkoittaa? |
134 |
|
18.1.2021 |
|
Kyllä on, jos sen yksikkö on nuli eli monikko voisi olla nulit. (puhekielessä sanat ovat helposti hieman epätarkasti lausuttuja)
Veijo Meren kirjassa Sanojen synty kerrotaan sanasta nulikka näin: "Sanasta nuli, joka tarkoitti paljasta, liukasta, paljaaksi kerittyä, kaljua, sarvetonta poroa tai nautaa.
Nullit voisi siis tarkoittaa sarvetonta poroa tai nautaa tai samaa kuin nulikat (nulkit) eli hieman halventavasti nuoria huonokäytöksisiä poikia. https://www.suomisanakirja.fi/nulikka |
| Mikähän lienee Puumala-nimen etymologia? Suomen luontoa ajatellen tuskin ainakaan puuma! |
418 |
|
21.9.2020 |
|
Puumala-nimen etymologia on epävarma. Nimi esiintyy ensimmäisen kerran kirjallisessa lähteessä v. 1541 muodossa Pomala. Nimen on arveltu perustuvan sukunimeen Puumalainen. Todennäköisempää kuitenkin on, että sukunimi perustuu la-loppuiseen asutusnimeen Puumala. On myös esitetty, että nimi juontuisi karjalaisesta ristimänimestä Pamoi, Pamu < ven. Pamfil. Kielentutkijat eivät ole pystyneet selittämään nimeä tämän tarkemmin.
Enonkoskelainen kieliharrastaja Ilmari Kosonen on hakenut selitystä ruotsin kielen sanoista ja paikannimistä. Puumala-nimen Puu olisi peräisin ruotsin sanasta bo eli 'voudin hallintokartano'. Loppuosan -mal(a) tarkoittaa ruotsin kielessä 'sorarantamaata'. Puumalan -la-pääte ei siis olisi asutuspääte, vaan sana mala,... |
| Minulla on tietojen mukaan virolainen puolihame, ehkä kansallispukuun kuuluva. Googlaamalla en löytänyt oikeaa. Selviäisikö teidän kautta? |
128 |
|
23.7.2020 |
|
Eesti Rahvarõivad (Viron kansallispuvut) -sivuston kuvien perusteella on todennäköistä, että puolihameesi on virolainen. Monissa kunnissa esiintyy erilaista värivariaatiota, mutta suurimmassa osaassa kuviointi pysyy samanlaisena. Kaikista lähin hame, jonka löysin, on Pohjois-Virosta, entisestä Koerun kunnasta, joka nykyään on osa Järvan kuntaa.
Eesti Rahvarõivad: http://rahvaroivad.folkart.ee/et
Koeru: http://rahvaroivad.folkart.ee/rahvaroivad?element%5Bkihelkond%5D=Koeru&… |
| Mistä on peräisin Suomessa käytössä oleva sukunimi Winter? Perustuuko se englannin kielen winter-sanaan vai mihin? |
238 |
|
17.7.2020 |
|
Sukunimi-infon mukaan Suomessa käytettävä Winter-sukunimi näyttäisi olevan ruotsalaista alkuperää. Myös kirjoitusasua Vinter näkyy käytettävän. Ruotsissa Winter oli kahden vanhan aatelissuvun nimi 1600-luvulla. Nimi saapui Ruotsiin Johan Henrik Winterin kautta Ruotsin Liivinmaasta.
Sukunimi perustuu kantagermaanin sanaan *wintruz, joka esiintyy nykyään englannissa sanana winter, saksassa Winter ja ruotsissa vinter. Se ei siis perustu englantiin, vaan kehittyi englannin sanan kanssa.
Sukunimi-info: https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/winter.html
Winter, Wikipedia (ruotsiksi): https://sv.wikipedia.org/wiki/Winter |
Kysy kirjastonhoitajalta