Onko niin, että kaikilla mustikan kukilla täytyy vierailla pölyttäjä, jotta siitä muodostuisi marja?

Pölyttäjät ovat tosiaan melko lailla välttämättömiä mustikan pölyttymiselle: vaikka mustikat ovat sekä hyönteispölyttyviä että itsepölyttyviä, niiden itsepölytys onnistuu harvoin ja tuottaa vain vähän marjoja. Kuitenkaan hyvinäkään kesinä kaikista kukista ei kypsy marjaa. Kasvupaikkakin vaikuttaa paljon. 

Tärkeimmät mustikan pölyttäjät ovat pistiäiset ja etenkin kimalaiset, sekä runsauslukuisuutensa että tehokkuutensa tähden. Erään arvion mukaan yksittäinen kimalainen voi käydä useilla tuhansilla kukilla päivässä. Satunnaisia pölyttäjiä ovat esimerkiksi myös perhoset. Sinänsä pölyttäjät käyvät kukissa keräämässä ravintoa, eli omaa hyötyä tavoitellen. Esimerkiksi mustikat ja puolukat ovat kimalaisille erittäin tärkeitä ravinnon lähteitä, hillan pölytyksen hoitavat sen sijaan lähinnä kärpäset.  

Siihen, että pitääkö pölyttäjien välttämättä käydä kaikilla mustikan (tai esimerkiksi puolukan) kukilla marjan muodostumiseen, en löytänyt suoraa vastausta. Luultavasti ei, koska monet marjat ovat osin itsepölyttyviä ja mustikan marja muodostuu yhdestä kukasta. Hyönteispölytys kuitenkin parantaa huomattavasti marjasadon laatua ja määrää. 

Kaikki luonnonmarjamme eivät pölyty samalla tavalla, ja pölyttäjien merkitys marjoille vaihtelee eri lajeilla (ja osin ilmeisesti myös lajikkeilla luonnossakin). Yleisesti hyönteispölytys kuitenkin parantaa marjasatoa niin määrällisesti kuin laadullisestikin. Vain variksenmarja ja orapaatsama ovat Suomessa tuulipölytteisiä. 

Lähteitä: 

Bartholomée, O., Björnberg, J., Smith, H. G., & Kendall, L. (2024): Pollinator effectiveness and pollination dependency of bilberry (Vaccinium myrtillus) in Swedish hemi-boreal forests. Journal of Pollination Ecology, 36, 135–143. https://doi.org/10.26786/1920-7603(2024)791 

Heliölä, Janne, Kuussaari ,Mikko & Pöyry, Juha (2021): Pölyttäjien tila Suomessa. Kansallista pölyttäjästrategiaa tukeva taustaselvitys. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 34. 

Nguyen, Nga (2024): Towards a comprehensive understanding of the fruit development and ripening process of wild bilberry (Vaccinium myrtillus L.)  https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202403062121 

Nousiainen, Hannu, Teräs, Ilkka ja Viramo, Juha 1978: Mustikka ja puolukka - hyönteispölytteiset mesämarjamme. Suomen luonto 1978, 37. vsk., sivut 91–94. 

Peltolta, Rainer (2014): Intensifying wild berry production in Finnish boreal forests. Forests and Human Health Newsletter 1/2014. 

HML ry 2024: Pölyttäjien tärkeä rooli: Monipuolisen ravinnon mahdollistajat ja sadon parantajat. Linkki: https://hmlry.fi/ajankohtaista/polyttajien-tarkea-rooli-monipuolisen-ra…