Miten paljon vapauksia kääntäjillä on? Ihmettelen Ella-Maria Nuttin kirjaa "Pohjoisessa kahvi on juotu mustana". Ruotsiksi kirjan nimi on Kaffe och mjölk…

Varsinkin kaunokirjallisuuden kääntäjillä on lähtökohtaisesti paljonkin vapauksia, ja heiltä jopa vaaditaan muun ammattitaidon ohella suurta luovuutta. Työ on siis jo perusluoneeltaan vaativaa tasapainottelua, ja kompromisseja syntyy väistämättä johonkin suuntaan. Käännettäessä toiselle kielelle menetetään alkuperäisestä käytännössä aina jotakin, vähintäänkin vivahteita ja sivumerkityksiä.

Kysymykset, jotka liittyvät käännöksen näennäiseen uskollisuuteen tai vapauteen, ovat paljon pohdittuja käännöstutkimuksen alalla. Usein ajatellaan, että käännöksen pitäisi pyrkiä siirtämään alkuperäinen merkitys ja tyyli uusille lukijoille. Siksi kirjaimellinen suomennos ei käytännössä tekisi oikeutta alkuperäiselle tekstille: lopputuotteen pitäisi olla nimittäin myös hyvää ja sujuvaa suomen kieltä. Välillä esitetään karrikoidusti ajatus, että jos huonosti kirjoitetun alkuperäistekstin kääntää hyvin (ainakin kirjaimellisen uskollisuuden näkökulmasta), lopputuloksena on huono teksti, ja vastaavasti hyvä käännös voi olla parempi kuin alkuperäinen teos (jolloin juuri kääntäjä tai kustannustoimittaja saa sen toimimaan paremmin). Aina alkuperäisen parantelua tuskin voi tai edes kannattaa välttää, vaikka suomentaja ei saakaan tässä mielessä kirjoittaa kirjaa niin sanotusti uudelleen. Toisaalta alkuperäisen tekstin asiavirheitä on usein syytäkin korjata, ja kääntäjä tekee sen monesti yhteistyössä kirjailijan kanssa.

Ella-Maria Nuttin teoksen alkuperäinen nimi viittaa siihen, että päähenkilöhahmoista – pohjoisesta etelään fyysisesti muuttanut – Tilda-tytär on muuttunut myös olemukseltaan ja tavoiltaan: puhuu ja kävelee kaupunkilaisittain ja juo nyt kahvinsakin maidolla (Kaffe med mjölk), vaikka kotikonnuilla sitä on tavattu juoda mustana (Pohjoisessa kahvi on juotu mustana). Suomennoksen temaattinen idea on siis käytännössä muuttumaton, mutta nyt viitataan vastakkainasettelun toiseen puoleen. Toki laajempiakin merkityssisältöjä on varmasti ammennettavissa lukemalla itse teos, joka on lainattavissa PIKI-kirjastoista.

Jos haluat tarkastella aihetta laajemmin, siitä löytyy paljon tietoa käyttämistäni lähteistä:

FILIn opas kirjallisuuden kääntäjille. Doria.

Kirja-arvio: Pohjoisessa kahvi on juotu mustana | Ruotsissa saamelaiskirjailijan esikoisromaani on kerännyt kiitosta ja palkintoehdokkuuksia. HS.

Kääntäjän pitää osata luoda kirjan maailma uudelleen toisella kielellä. HSJ: Lööppi 4/2024.

Mitä käännöskirjallisuuden kriitikko arvioi? Kiiltomato.

Onnistunutta käännöstä ei edes huomaa. Tuumakustannus.

Suomentajan ajatuksia suomen kielestä – onnioppia.fi