Suomessa vakinaisesti asuvilla EU-maiden kansalaisilla kuuluu olevan sellaisia etuja, joita EU:n ulkopuolisista maista tulleilla ei ole. Millaisia? Tuoko…

Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa (18 artikla) ja Euroopan unionin perusoikeuskirjassa (V osasto) määritellään EU:n kansalaisuuden mukanaan tuomat oikeudet.

Eurooppatiedotus kokoaa yhteen EU-kansalaisten oikeudet ja vaikuttamismahdollisuudet EU:ssa.

Maahanmuuttoviraston sivuilta löydät tietoa EU-kansalaisten oikeuksista Suomessa. Euroopan unionin virallisilla verkkosivuilla on tietoa EU-kansalaisena asumisesta ja elämisestä jäsenvaltioissa.

Euroopan unionin, Liechtensteinin tai Sveitsin kansalaisen, joka aikoo asua Suomessa yli kolme kuukautta, pitää rekisteröidä oleskeluoikeus. Katso asiasta: https://migri.fi/eu-kansalainen ja https://www.infofinland.fi/fi/moving-to-finland/eu-citizens/registration-of-an-eu-citizens-right-of-residence. Pohjoismaiden kansalaisten ei tarvitse tehdä tätä rekisteröintiä. Lisätietoa erityissäännöistä löytyy täältä.

Kolmansien maiden kansalaisten (ei EU/ETA-alueeseen) kuuluvien oikeuksista (työnteko, oleskelulupa jne.) löydät täältä.

Työnteko-oikeuden perusteista kerrotaan muun muassa tyosuojelu.fi ja migri.fi. Työntekijän työnteko-oikeus Suomessa voi perustua seuraaviin asioihin: EU- tai ETA-maan kansalaisuus, työntekoon oikeuttava oleskelulupa tai työntekijä ei ulkomaalaislain tai kausityölain nojalla tarvitse oleskelulupaa.

Sosiaaliturvan ja muiden Kelan etuuksista tietoa saa Kelan sivuilta. Koulutuksen ja opintotuen osalta tietoa löytyy https://www.kela.fi/opintotuki-kuka-voi-saada.

Ulkomaita tulevan potilaan hoidosta Suomessa ja oikeudesta julkiseen terveydenhuoltoon katso www.eu-terveydenhoito.fi ja thl.fi. Jos asiakkaalla on kotikunta Suomessa, hän saa kaikki julkisen terveydenhuollon palvelut kotikuntalaisen asiakasmaksulla. Jokaisella asiakkaalla on aina oikeus saada tarvitsemansa kiireellinen hoito Suomen julkisessa terveydenhuollossa riippumatta siitä, mistä maasta hän tulee tai miksi oleskelee Suomessa.

Äänioikeutta ja poliittisia oikeuksia koskevat tiedot löytyvät vaalit.fi.

Pohjoismaiden välillä vallitsee erityinen vapaa liikkuvuus ja yhteistyö. Pohjoismaiden välillä on voimassa Pohjoismainen passivapaus. Ruotsalaisille etuna voidaan nähdä mahdollisuus asioida viranomaisissa ruotsiksi ja heillä on oikeus ruotsinkieliseen opetukseen ja terveydenhuoltoon. Tämä perustuu Suomen kaksikielisyyteen, ei Ruotsin kansalaisuuteen.

Lisäksi on Pohjoismailla on monenvälisiä sopimuksia esimerkiksi Pohjoismainen avioliittokonventio (SopS 20/1931). 

Eläkejärjestelmään liittyvää tietoa löytyy Eläketurvakeskuksen sivuilta ja Kelan sivuilta.

Keskeistä lainsäädäntöä aiheesta on ulkomaalaislaki, kansalaisuuslaki, Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä , sosiaalihuoltolaki, sekä eläketurvalainsäädäntö.

EU:ssa sosiaaliturvajärjestelmät on organisoitu EU-asetuksessa 883/2004 sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta.

Muut sosiaali- ja terveyspalveluja koskevat lait löydät eriteltyinä sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta.

Muissakin asioissa voi esiintyä eroavaisuuksia kansalaisuuden perusteella.