Hei,Ainakin nämä löytyvät. Runsaasti on 2000-luvulla julkaistu omakustanteenomaisti runoteoksia eri murrealueilta:Tapio Koivukari: Se paatt men jo : runoi & Viäläk teils se paatt o? (lounaismurteet)Hullu huuhkaja / Viktor Kärki (savolaismurteet)Runoja pohjoiskarjalaisittain viäntämällä / Veli-Matti HyttinenKeeniperimä / Heikki Hemminki (eteläpohjalaismurteet)Hongan kolokuttelijat : savonmurteisia pakinoita ja runoja / Valde, Aho.Rakkaatta ruapimassa / Merja Toppi. (savolaismurteet)Näitä voi etsiä kirjaston tietokannoista vaikkapa vapaasanahaussa: murrekirjallisuus runot. Tai voit hakea myös tämän palvelu aiemmin vastatuista vaikkapa murrekirjallisuus-hakusanalla.Vanhemmissa teoksissa ei välttämättä ole asiasanoitettu sisältöä kovin...
Alla olevat tiedot pohjautuvat Helsingin sanomissa tammikuussa 2022 julkaistuun artikkeliin Lapsikaupan piirteitä.Vaikka hyvinvointivaltio oli jo rakentumassa, Suomesta luovutettiin adoptiolapsia 1970-luvun puoliväliin saakka. Virallisia adoptioita hoitivat kunnat ja Pelastakaa Lapset ry. Tämän rinnalle syntyi arveluttava ilmiö, jossa ulkomaalaiset pariskunnat etsivät lapsia adoptoitaviksi lehti-ilmoituksilla. Jollain tapaa vaikeassa elämäntilanteessa olevat naiset saattoivat näihin tarttua. Heitä houkuteltiin synnyttämään ulkomaille ja heille saatettiin maksaa siitä, että luopuivat lapsestaan.Helsingin Sanomat kirjoitti Suomesta Tanskaan suuntautuneista adoptioista 3.1.1974. Tanskaan tuli tuolloin toiseksi eniten adoptiolapsia Suomesta....
Multio eli multipenkki tai multiainen, multimus, multapenkki, sammakkopenkki on asuinrakennuksen seinää vasten joko sisä- tai ulkopuolelle luotu multavalli, joka estää kylmän tunkeutumisen hirsiseinän alitse."Kulmakiviperustaisen rakennuksen lämpöeristystä parannettiin luomalla sisäpuolelle, joskus ulkopuolellekin, multipenkki eli multio. Sisäpuolinen multipenkki tehtiin ennen lattiaa siten, että seinänalusta tukittiin kivillä ja seinien sisäpuolelta luotiin maata seinävierille lattian korkeudelle asti. Multipenkin tukena multaa pitämässä käytettiin usein suurehkoja puita, hirsiä, ja näiden takana taas oli ehkä kiviä. Maa multipenkkiin saatiin usein kaivamalla sisäpuolelle kuoppa, jossa säilytettiin perunoita ym. Multio ei siis välttämättä...
Keskikirjastoissa voi käyttää kaikkia Keski-Suomen kuntien kirjastojen kirjastokortteja, joissa on viivakoodi. Kirjastokortin tiedot kannattaa tarkistuttaa lähimmässä kirjastossa. Kirjastojärjestelmään ei saada automaattisesti asiakkaiden muuttuneita yhteistietoja. Samalla saa kortin kanssa käytettävän PIN-koodin, jos sitä ei ole tai sen on unohtanut.Lisätietoja: https://keski.finna.fi/Content/info#libcard
Saksassa Selma on tulkittu lyhentymäksi nimistä Anselma ja Salome, ja sitä kautta nimelle voisi ehkä antaa merkityksen "rauha". Suomalainen Selma-nimi ei kuitenkaan perustu Salomeen, vaan se juontaa juurensa kelttiläisestä paikannimestä Shelma. Se "löydettiin" aikanaan James Macphersonin suositusta teoksesta Ossianin laulut. Naisen nimi Selmasta tuli kaiketikin sattumalta, kun meillä Ossianin laulujen Shelma sellaiseksi virheellisesti ymmärrettiin. Varsinaisesti tunnetuksi meillä Selman teki Topeliuksen runo Ljungblommor (1845): " -- lauloin Ellille iloksi, / Ainon ilta-aattehiksi. / Siitä seestyi Selman otsa, / siitä syttyi Sylvin silmä, -- " (Kanervankukkia, suom. O. Manninen)
On Einsteinin erityisen suhteellisuusteorian ansiota, että voimme katsoa televisiosta terävää kuvaa. Perinteisessä televisiossa elektroneja kiihdytetään ja ammutaan kohti näyttöpintaa, jossa ne muodostavat kuvan. Erityisen suhteellisuusteorian mukaan elektronien massa kasvaa, kun niiden vauhti kiihtyy. Jos näin ei kävisi, näyttökuva jäisi epäselväksi.Lähde: https://tieku.fi/fysiikka/albert-einstein-10-keksintoa-joista-voit-kiit…
Kerrostaloja ei yleensä enää lämmitetä puulla. Yksittäisissä asunnoissa on edelleen takkoja, joten kaikkia savupiippuja ei välttämättä ole poistettu käytöstä.Lähteet: https://stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2024/Kotitalouksien-suora-saehkoen-kulutus-on-laskussa-mikroaineistot-syventaevaet-tietoja-asumisen-laemmitystavoistahttps://omataloyhtio.fi/artikkelit/vanhan-takan-ja-tiilipiipun-uudellee…
Yhteen aikavyöhykkeeseen siirryttiin Kiinassa vuonna 1949. Kiinan kommunistinen puolue päätti silloin, että koko Kiina käyttää Pekingin aikaa. Läntisen Xinjiangin maakunnassa on kuitenkin käytössä epävirallinen paikallisaika, joka on kaksi tuntia jäljessä Pekingin aikaa. Vähemmistökansa uiguurit käyttää pääosin paikallista aikaa. Välillä se on heiltä kielletty.Lähde: https://yle.fi/a/3-10421886
Hei,Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, jos joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi, mutta valitettavasti sieltäkään ei ole tullut vastausta. Muistokirjoitusten sitaatteja tai runositaatteja on joskus hyvin vaikea jäljittää. Muistokirjoituksissa käytetyt värssyt saattavat myös joskus muuntuakin alkuperäisestä versiostaan matkalla. Näiden kohdalla ei oikeastaan ole juuri muuta vaihtoehtoa, kuin että joku muistaisi kyseisen sitaatin ja tekijän. Siksipä kyselenkin tässä nyt palvelumme seuraajilta, muistaisikohan kukaan kyseistä tekstiä ja sen tekijää?
Sanaa pyrsiä ei löytynyt niistää-merkityksessä käytettävissä olevista sanakirjoista eikä muista lähteistä. Suomen etymologisessa sanakirjassa, jonka päivittyvä versio on saatavilla Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivuilla, mainitaan nenän niistämiselle hieman samantapainen murteellinen sana pursua (tai pursuta). Lähteestä selviää myös sanalle esitetty alkuperä.https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_40d62589a217dcc7794da67d5a581e4e&list_id=1&keyword=pursua&word=pursuaErilaisten sanakirjojen ja kielikysymyksiin liittyvien lähteiden lisäksi Kotimaisten kielten keskuksesta on saatavilla myös kielineuvontaa.https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonta
Hei,Tarkoittanet nigerialaista jalkapalloseuraa A&A Kiviasennus Palvelut FC, josta oli juttua toukokuun Hesarissa ottelumanipulaatioepäilyjen johdosta.
Hei,Tutkin tuota fraktuurakirjoitusta ja -aakkosia. Minusta näyttää, että tuo jälkimmäisen sanan ensimmäinen kirjain on pikemminkin H eikä G.K....o H...o voisi viitata Kaarlo Herman Tiihoseen, kirjailijanimeltään Kaarlo Hemmo (Hän kirjoitti myös nimimerkeillä Hemmo, K. Hemmo, K.H.T, K-o H-o ja Huvineuvos). Häneltä oli jo 1880-luvun loppupuoliskolla ilmestynyt mm. kaksi Kynäelmiä-kokoelmaa runosommitelmia (Project Gutenbergissa & Projekti Lönnrotissa) ja myöhemmin lisää (näiden sisältöjä en pääse tutkimaan).En tiedä, voiko tälle mistään vahvistusta saada. Noita runoja ja muita tekstejä eri julkaisuihin kirjoittaneita oli tuohon aikaan kuitenkin kohtuullisen paljon ja osan nimet ovat jääneet jo unholaan.
Joe-poika Singaporessa -tarina (alk. Singapore Joe) on ilmestynyt Suomessa ensimmäisen kerran Aku Ankka -lehdessä 2/1954. Sen jälkeen se on julkaistu useissa eri lehdissä ja albumeissa, joista tuoreimmat ovat seuraavat: Aku Ankka ja kumppanit: näköispainos vuosikerrasta 1954, osa 1 (2013)Carl Barksin parhaat sarjat 8: Koralliluolan kummitus (2017) Carl Barksin Aku Ankka 10 (2024) Lähde: I.N.D.U.C.K.S.-tietokanta, https://inducks.org/story.php?c=W+WDC++65-02
Yleissääntö on, että erisnimiä taivutetaan kuten muitakin sanoja. Substantiivi atlas taipuu atlaksen, joten sitä voi käyttää myös nimen taivutusmuotona.LähteetKielikello: Erisnimiäkin taivutetaan https://kielikello.fi/erisnimiakin-taivutetaan/#:~:text=T%C3%A4h%C3%A4n%20malliin%20on%20poikkeus:%20jos,:%20Kullalle%2C%20Sointu%20:%20Soinnulle.Kielitoimiston sanakirja: atlas https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/atlas?searchMode=all
Lehteä voi lukea Oulun yliopiston tiedekirjasto Pegasuksessa. Lehteä on vapaakappalekokoelmassa ja mikrofilminä, joten kotiin sitä ei saa luettavaksi, mutta paikan päällä onnistuu. Yliopiston kirjasto on kaikille avoin. Kirjaston aukioloajat ja yhteystiedot löytyvät tästä linkistä.
Kukaan vastaajista ei valitettavasti tunnistanut ohjelmaa. Ehkä joku palstan lukijoista tietää, mistä ohjelmasta on kyse? Vastauksen voi kirjoittaa kommentteihin.
