Kyllä vain.
Uusin opas on Perunkirjoitus ja perinnön veroseuraamukset / Aulis Aarnio, Urpo Kangas, Timo Räbinä. vuodelta 2020. Linkki Helmet hakuun
Toinen käytännönläheinen kirja on Perintö ja testamentti : käytännön käsikirja / Matti Norri. vuodelta 2017. Linkki Helmet hakuun
Hyvä kooste perunkirjoituksesta löytyy myös vero.fi sivustolta. Linkki sivulle
Myös Suomi.fi sivulla on ohjeita perunkirjoituksesta ja testamentista. Linkki sivulle
Kielitoimiston sanakirja kertoo verbin puutua tarkoittavan samaa kuin muuttua puuksi, puumaiseksi tai turtua, lamaantua, kuoleutua, tulla tunnottomaksi. Käden puutumisen voisi ilmaista toisin esimerkiksi sanomalla että käsi on turtunut tai turta, tai että kädestä on mennyt tunto; käsi on tunnoton.
Kielitoimiston sanakirja: puutua
Tässä muutama talvinen tarina:
Valon pilkahduksia (Oppian 2023)
Marklund, Liza: Halkovaras
Knausgård, Karl Ove: Talvi
Maxence Fermine Lumi (n. 100 sivua)
Elisa Shua Dusapin Sokcho talvella (n. 150 sivua)
Capotella on Aamiainen Tiffanyllä -kirjassa myös muita novelleja, mm. Joulumuisto, joka on marras-joulukuun alkutalveen sijoittuva nostalginen tarina.
Benno A. Piispasen kirjassa Näkymätön käskijä ja muita kertomuksia (WSOY, 1928) on Punainen jumalankuva -novelli, jossa reellä ajettiin pakkasessa pakoon susilaumaa (kauhuelementtejä, ei sovi perheen pienimmille).
Kyseessä taitaa olla Tony DiTerlizzin kirjoittama viisiosainen kirjasarja Spiderwickin kronikat, ja sen ensimmäinen osa Haltijakirja. (Ilmestynyt 2003) Sarjassa äiti ja kolme lasta muuttavat salaperäiseen Lukkivyöryn kartanoon, josta löytyy kaikenlaista outoa, mm. jonkun otuksen pesä keittiön seinän takaa ja salainen huone, johon pääsee vain ruokahissin kautta. Sarjan on kuvittanut erittäin hienosti Holly Black. Kuvailemastasi kohtauksesta, jossa siskon hiukset on sidottu sängyn päätyyn, löytyy kirjasta myös kuva. Sarjasta on tehty myös elokuva.
Tänä syksynä Helsingissä on ollut kielikahviloita seuraavissa kirjastoissa: Itäkeskus, Kallio, Kannelmäki, Keskustakirjasto Oodi, Lauttasaari, Malmi, Malminkartano, Oulunkylä, Pasila, Pitäjänmäki, Töölö, Viikki ja Vuosaari. Viimeistään tällä viikolla pidetään syksyn viimeiset kielikahvilat ennen joulutaukoa. Osa kirjastoista on saattanut jo ilmoittaa Helmet-verkkokirjastossa kevään aikataulun, mutta kaikki eivät sitä ole vielä tehneet. Uskallan siis sanoa, että kielikahviloita on tulossa enemmän kuin tällä hetkellä Helmet-sivuilla näkyy.
Etsinnästä huolimatta kuvausta vastaavaa elokuvaa ei löytynyt, vaikka kohtaus sinänsä kuulostaakin tutulta. Voit katsoa, olisiko elokuva jokin näistä: https://www.imdb.com/search/keyword/?keywords=gps-tracking tai näistä: https://www.imdb.com/search/keyword/?keywords=tracking-device
Kysymääsi asiaan ei löytynyt tietoa laista Laki työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta 1269/2020 https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2020/20201269. Hallituksen esityksessä eduskunnalle työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta HE 87/2020 https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/HE_87+2020.aspx ei myöskään viitata asiantuntijan vaihtamisesta toiseen asiakkaan toivomuksesta.
Kuntaliiton sivulla Työllisyyskokeilut https://www.kuntaliitto.fi/talous-ja-elinvoima/tyollisyys/tyollisyyskokeilut on kokeilualueiden yhteystiedot. Suosittelen kääntymään kokeilualueen puoleen. Esimerkiksi Helsingin Kuntakokeilun sivulla kerrotaan Oma vastuuasiantuntija -sivulla https://tyollisyyspalvelut.hel.fi/asiointi/oma-...
Kustantajan (Otava) sivuilla ei näy mainintaa suomennoksesta ainakaan kevään 2024 uutuuksissa. Tess Gerritsen on suosittu ja kyseinen kirja todennäköisesti tulee käännöksenä. Mainittu kirja The Spy Coast on vasta hiljattain ilmestynyt, joten sen käännökseen mennee aikaa ja voisi olettaa, että suomennos tulee syksyn 2024 markkinoille.
Syksyn 2024 uutuudet tulevat valittavaksi kirjastoihin keväällä 2024.
Kustantajan kevään 2024 luettelo Kevään tähdet 2024 by Otavan kirjat - Issuu
Alkuun pari sanaa: Todennäköisesti et ole huolesi kanssa yksin. Nuorten ja lasten lukutaidon ja lukuinnon laskuun on kuitenkin herätty yleisesti laajemminkin viime vuosina. Aiheesta on tehty tutkimuksia ja kirjastot ovat kiinnittäneet entistä tarmokkaammin huomiota lukutaidon edistämiseen. Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija ja Lukuklaani-tutkimushankkeen koordinaattorina toiminut Lotta-Sofia Aaltonen, joka on keskittynyt lukumotivaatioon ja nuorten näkökulmaan, ehdottaa Kirjastolehden artikkelissa (12.2.2021) osaratkaisuna tai kokeilemisen arvoisena digikirjallisuutta ja äänikirjoja. Artikkelin mukaan digikirjallisuus ei taianomaisesti sytytä lukumotivaatiota, mutta se voi tehdä kirjoihin tutustumisen aiempaa...
Op-pankkiryhmällä on pitkä historia. Sen historia lasketaan alkaneeksi vuodesta 1902, kun Osuuskassojen Keskuslainarahasto (OKO) perustettiin. Vielä vanhempia ovat yksittäiset osuuspankit, joita kutsuttiin aluksi osuuskassoiksi. Osuuskassat ja osuuspankit ovat siis osuustoimintaperiaatteella toimivia pankkeja. OKO ja Op ovat / olivat niiden keskusjärjestöjä.
Lähteet:
Tietoa OP-ryhmästä, historia lyhyesti
https://www.op.fi/op-ryhma/tietoa-ryhmasta/op-lyhyesti-historia
Kirjallisuutta:
Kuusterä, Antti : Lähellä ihmistä - osuuspankki toiminta 100 vuotta. Otava, 2002
Wikipediaan on koottu luettelo vallankaappauksista. Viimeisen 20 vuoden aikanakin niitä on tapahtunut melkoinen määrä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_vallankaappauksista_ja_vallankaa…
Niin ikään valtioiden sotilaallisista menoista löytyy wikipedian listaus. Arviot perustuvat Tukholman kansainvälisen rauhaninstituutin ja brittiläisen International Institute for Strategic Studies -ajatushautomon keräämiin tietoihin vuosilta 2012 ja 2011.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_valtioiden_sotilaallisista_menoi…
Valitettavasti sanan alkuperää ei löytynyt. Löysin Virittäjän artikkelin, jossa oli muitakin vastaavia mainittu, lantapaukku ja böndepaukku, mutta paukun käyttöä ei siinä selitetty, https://journal.fi/virittaja/article/download/40499/9925/28007&ved=2ahU…
Etymologisessa sanakirjassa böndepaukun kohdalla ei myöskään ole selitystä tuolle paukulle, mutta sen rinnalla esiintyy muoto paakku, https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=article&etym_id=E…. Ehkä näillä on yhteys.
Asiasta voisi kysyä kielineuvonnasta, mutta he ovat tällä hetkellä joulutaoulla, https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonta.
Kirjastot yleensä tekevät pitkäaikaisia hankintasopimuksia aineistovälittäjien kanssa. Kannattaa olla suoraan yhteydessä näihin välittäjiin.
Suomen kirjastopalvelu Oy myy ja välittää aineistoa ja palveluita kirjastoille. Voit lähettää ilmoittaa heille tiedot kirjastasi sähköisellä lomakkeella tai sähköpostilla :
https://www.kirjastopalvelu.fi/tietoa-kustantajille
Myös Kirjavälitys Oy välittää kirjoja kirjastoille. Heille voi lähettää tiedot kirjastasi osoitteeseen hankintapalvelut@kirjavalitys.fi
Lisätietoa:
https://www.kirjavalitys.fi/kustantaja/hankintapalvelut-kustantajalle/
Ilmeisesti raja merkittiin maastoon ensimmäisen kerran Täyssinän rauhan 1595 jälkeen, tosin tällöinkin oli epäselvyyttä rajalinjasta Lapissa. Valtakunnanrajaa valvottiin pitkään varsin huonosti tai ei ollenkaan. Ennen Suomen itsenäistymistä valtakunnanrajaa valvoi tullilaitos eli nykyisen kaltaista rajavartiointia ei ollut. Rajavartiolaitos perustettiin itsenäistymisen jälkeen. Rajalinja on myös muuttunut historian aikana monia kertoja.
Lisätietoa:
Itärajan vartijat -kirjasarja
Nokki, Janne: Tulli Karjalassa. Salakuljetusta ja tullivalvontaa Karjalan kannaksella (2017)
Rajavartiolaitoksen verkkosivut
Helmet-tietokannasta löytyy esimerkiksi seuraavia kenkien historiaan ja valmistukseen liittyviä kirjoja:
Joitakin jalkineiden historiaan liittyviä kirjoja Helmet-tietokannasta
Teoksen nimi: Golden kicks : the shoes that changed sport
Tekijä: Coles, Jason, kirjoittaja
Kirjasto: Helmet-kirjastot
Julkaistu: 2016
ISBN: 9781472937049 kovakantinen
Teoksen nimi: Vintagekengät : kenkämuodin vuosikymmenet
Tekijä: Cox, Caroline
Kirjasto: Helmet-kirjastot
Julkaistu: 2009
ISBN: 9789511237303 kovakantinen
Teoksen nimi: Fifty shoes that changed the world
Tekijä: Design Museum.
Kirjasto: Helmet-kirjastot
Julkaistu: 2009
ISBN: 9781840915396 kovakantinen
Teoksen nimi: Nahkateollisuuden kaksi vuosisataa : teollinen...
Monilla kulttuureilla, etenkin pohjoisella pallonpuoliskolla, on ollut erilaisia suomalaisen saunan kaltaisia puhdistautumis- ja rentoutumispaikkoja. Ja siten luonnollisestikin myös omakielinen nimityksensä tälle paikalle. Pohjoisena kansana ruotsalaisillakin on ollut saunansa, jota kutsutaan ruotsiksi bastuksi. Bastu on lyhennelmä sanasta badstuga (suom. kylpytila).
Englannin kielessä sauna on lainasana suomesta. Englanninkielisissä kulttuureissa ei ole ollut omasta takaa saunaperinnettä, joten englantiin ei ole syntynyt myöskään tarvetta omakieliselle sauna-sanalle. Sama tilanne on muissakin kielissä, jotka ovat lainanneet sanan suomen kielestä.
Sauna – Wikipedia
Sauna vai tupa? ’Stuba’, kylpytilat ja juhannusihme keskiajan...
OmaKanta on ainut palvelu, josta voi keskitetysti saada potilastietoja. Kaikkia tietoja OmaKannassa ei ole, sillä siinä ovat potilastiedot siitä lähtien, kun terveydenhuollon yksikkö on liittynyt Kanta-palveluihin.
Potilastieojasi voit kysyä niistä terveydenhuollon palveluista, joita olet käyttänyt. Syntymätiedot siis siitä sairaalasta, jossa synnyit jne.
Lisää tietoa OmaKanta-palvelusta https://www.kanta.fi/
"Jos pappeja vaan puuttuis niin maa ja taivas muuttuis" alkaa työväenlaulu, jonka Mikko Perkoila on levyttänyt nimellä "Jos pappeja ei oisi". Laulun sävelmä on kansansävelmä ja sanoittaja on tuntematon. Laulu sisältyy Mikko Perkoilan cd-levylle "Punikin kirjelaatikko ja muita työväenlauluja" (Roimamusiikki, 2009). Esitys on kuunneltavissa myös YouTubessa.
Laulu on nimeltään "Desiderio" tai "Kaipaus". Sen on säveltänyt Vittorio Mascheroni ja suomeksi sanoittanut Reino Helismaa. Sen ovat Fennon mukaan levyttäneet Vieno Kekkonen, Seija Lampila, Metro-tytöt ja Ulla Vilpas vuonna 1957. Vieno Kekkosen, Seija Lampilan ja Metro-tyttöjen esitykset voi kuunnella YouTubesta. Laulun sanat sisältyvät vihkoseen "Toivelauluja : kokoelma suosittujen laulujen ja iskelmien tekstejä", osaan 29 (Fazerin musiikkikauppa, 1957, s. 15).
Lähteitä:
Yleisradion Fono-tietokanta:
http://www.fono.fi
Fenno - suomalaiset äänitteet 1901-1999:
https://fenno.musiikkiarkisto.fi
