"Nicht dass du mich belogst, sondern dass ich dir nicht mehr glaube, hat mich erschüttert." Nietzsche kirjoitti näin kirjassa Jenseits von Gut und Böse. Englanninkielisen käännöksen nimi on Beyond good and evil, suomeksi kirja on ilmestynyt nimellä Hyvän ja pahan tuolla puolen. J. A. Hollon käännöksessä kysymyksen sitaatti kuuluu seuraavasti: "Ei se, että valehtelit minulle, vaan se että en enää usko sinua, on järkyttänyt minua."
Aiheesi on todella laaja, etkä kertonut haluatko vinkkejä tietokirjoista vai romaaneista, joten alla on vinkkejä molemmista:Simo Holopainen: Me jouduimme sotaan : viimeiset veteraanit kertovat : 20 kohtaloa talvisodasta, jatkosodasta ja Lapin sodastaPekka Visuri: Suomen sodat 1939-1945 : selviytyminen maailmansodastaTapio Saarelainen: Simo Häyhä : talvisodan legendaarinen tarkka-ampujaIlkka Enkenberg: Talvisota väreissäVille Jalovaara: Helsinki 1944 : taistelu pääkaupungistaMikko Porvali: Syvärin takana : Päämajan kaukopartio-osasto Vehniäinen 1941–43 ja Kohti itää : Päämajan kaukopartio-osasto Vehniäinen 1941sota-aika romaaneissarintamalle sijoittuvia sotaromaaneja ovat kirjoittaneet esimerkiksi Pekka Jaatinen, Esa Anttala, Atso Haapanen...
En löytänyt varsinaisia osoiteluetteloita, mutta Seinäjoen on kirjastossa Etelä-Pohjanmaan puhelinosakeyhtiön nimiluetteloita vuosilta 1919, 1922, 1923, 1926 ja 1927-1928 sekä puhelinluettelo vuodelta 1932. Näihin on koottu asukkaiden ja yritysten nimiä kylittäin. Mahtaisiko niistä olla apua?
Sari Vähäsarja on etsinyt vastausta tähän kysymykseen Ylen artikkelissa 29.8.2015. Otsikkona Kuumassa lyhyemmin vai viileämmässä kauemmin? 3 asiantuntijaa kertoo, miten pyykätään ekologisesti. Linkki artikkeliinHän tiivistää lyhyesti mistä on kyse:Työtehoseuran tutkijan mukaan eko-ohjelma kuluttaa vettä ja sähköä vähemmän kuin vastaava normaaliToisaalta ohjelma kestää kauemmin, mikä lisää mekaanista kulutusta ja syö vaatteen käyttöikääMyös pikaohjelmissa vettä ja sähköä kuluu vähemmän; toisaalta lasti voi olla pienempi ja linkoustulos huonompiMotivan asiantuntijan mukaan monituntinen ohjelmakin on ekologisempi kuin tavallinen, koska veden lämmityksen merkitys kokonaisuudessa on niin suuriKodinkoneiden ammattilainen taas korostaa...
Jos Sinulla jo on Celian ja Pratsamin tunnukset, voit ottaa yhteyttä suoraan Celian asiakaspalveluun. Tavoitat asiakaspalvelumme sähköpostilla palvelut@celia.fi, chatissä arkipäivisin pääsääntöisesti klo 9–14 verkkosivuillamme Celia.fi ja Celianet.fi, puhelimella numerosta 0295 333 050 (ma–to klo 9–11) Jos Sinulla ei ole vielä tunnuksia, voit saada ne Omenan kirjastosta ja samalla neuvoja palvelun käyttöönottoon.
Kyllähän kotimaisesta kirjallisuudesta löytyy paljonkin romaaneja, joissa ei sotaa sivuta ollenkaan! Vaikka siinä olet oikeassa, että sotia on kirjallisuudessamme käsitelty paljonkin. Alla on esimerkinomaisesti listattuna muutamia kollegoiden suosittelemia uudempia ja vanhempia hienoja kotimaisia teoksia, joissa aiheena on jotain ihan muuta kuin sota: Iida Turpeinen: Elolliset (S&S, 2023)Stellerinmerilehmän ja sen löytäjän tarina. Huikea sukellus sukupuuttoihin ja luonnontutkimuksen historiaan. Vappu Kannas: Kimalaisten kirja (S&S, 2023)Herkkä ja vahva romaani amerikkalaisesta klassikkorunoilijasta, Emily Dickinsonista, tai oikeastaan hänen lähipiiristään.Harry Salmenniemi: Sydänhämärä (Siltala, 2024)Hieno romaani pienen...
Rahojen kohtalosta en löytänyt tietoa, mutta Šostakovitšin pariskunnan saapumisesta Helsinkiin noutamaan Sibelius -palkintoa on juttu Helsingin sanomissa 9.10.1958.Lehden näköisversio löytyy HS Aikakoneesta, johon pääsee kirjautumaan Sanoma-tunnuksilla. Lehti löytyy myös Kansalliskirjaston kokoelmista. Linkki HS Aikakoneeseen
Valitettavasti ei löytynyt rakennuspiirustuksia, joista asian olisi voinut tarkistaa. Sinänsä ulkovessa on täysin mahdollinen, koska sellainen oli monessa muussakin koulussa. Esimerkiksi omassa koulussani aikoinaan oli ulkovessa, joka tosin oli ihan normaali vesivessa, johon kuljettiin ulkokautta.
Välitimme kysymyksesi edelleen, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ilmoitamme heti, mikäli saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista kyseistä kirjaa?
Aino-nimi tulee sanan ainoa lyhyestä muodosta aino. Elias Lönnrot loi nimen Kalevalaan.Voit lukea lisää Aino-nimestä Kotimaisten kielten keskuksen sivustolta, jossa kerrotan nimien alkuperästä:https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/nimien_alkuperasta/ainoSanalla ainoa on vastineita lähisukukielissämme (esim. karjalan ainuo ja viron ainus). Sanavartalo on germaaninen laina. Samaa juurta on esimerkiksi nykysaksan sana einig.Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_c1f39e313042897b0…
Kirjaston omenakirjoista ei löytynyt mitään tietoa, että Valkea kuulas / Valkeakuulas / Transparente Blanche -lajikkeesta normaalisti puuttuisi siemeniä. Myöskään verkkohaku ei tuottanut tietoa lajikkeen siementen puuttumisesta.Ilmiötä, jossa hedelmästä puuttuu siemenet, kutsutaan partenokarpiaksi, ks. https://en.wikipedia.org/wiki/Parthenocarpy. Verkosta löytyy ihmisten havaintoja siemenettömistä omenoista ja arvailuja siitä, että ilmiön taustalla ehkä on geeniteknologia tai luonnonvalinta, mutta täysin luotettavan oloista tietoa ilmiöstä ei löytynyt. Ilmiö lienee harvinainen, mutta ei aivan tavaton - muistan itsekin syöneeni kotimaisia omenoita, joissa oli joko aivan alikehittyneet siemenet tai ei siemeniä ollenkaan.
Suomalaisen paikannimikirjan mukaan, lyhyesti sanottuna, Eura-nimen voi johtaa sanasta etra, jonka taustalla on kantagermaaninen väylää, (vesi)suonta, vesireittiä merkitsevä sana. Artikkeli kokonaisuudessaan löytyy Suomalaisesta paikannimikirjasta (Karttakeskus, 2007) sivulta 51.Suomalainen paikannimikirja on kaikkiaan hyvä tietolähde suomalaisista paikannimistä kiinnostuneelle. Laaja lähdeluettelo auttaa tarvittaessa eteenpäin.Paikannimikirjoja on toki muitakin, sekä yleisiä että tiettyyn alueeseen keskittyneitä. Ne löytyvät verkkokirjastosta hakusanalla paikannimet.https://vanamo.finna.fi/
Ilmiön - tai oletetun ilmiön - nimi on retrokausaliteetti. Asiaa ovat pohtineet lähinnä filosofit ja fyysikot. Esimerkiksi Huw Price on käsitellyt aihetta teoksessaan Time's Arrow and Archimedes' Point (kirja löytyy mm. Turun yliopiston kirjastosta). Lisää aiheesta löytyy Wikipedia-artikkelista https://en.wikipedia.org/wiki/Retrocausality
Sosiaaliteknologiaan/sosiaalitekniikkaan kuuluu sosiaalitoimen hoitamien palvelujen edistämiseen käytettävät laitteet ja menetelmät sekä niiden käytönosaaminen. Näitä ovat mm. asunnon esteettömyysratkaisut, toimintarajoitteisen henkilön nostolaite tai vaikkapa turvapuhelin.Lisätietoa esim.Vanhustyön keskusliitto ja Jaana Leikas. Ikäteknologia. 1. p. [Helsinki]: Vanhustyön keskusliitto, 2014.Nordlund, Marika, Lea Stenberg, Kristina Forsberg, Jaana Nykänen, Paula Ranta, ja Anne Virkkunen. Ikäteknologian Monimuotoinen Maailma: KÄKÄTE-projektin Loppuraportti. Helsinki: Vanhustyön keskusliitto : Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto, 2014.
Säkeet kuuluvat lauluun, jonka Ilpo Saunion ja Timo Tuovisen kokoama Edestä aattehen : suomalaisia työväenlauluja 1890–1938 esittelee nimellä Hautausmarssi. Kirjan mukaan se on suora käännös venäläisestä hautalaulusta Vy žertvoju pali (Te kaaduitte uhreina), joka puolestaan perustuu V. H. Arhangelskin runoon vuodelta 1878. Melodiana on N. N. Ikonnikovin noin 1880 säveltämä sotilasmarssi.On todennäköistä, että Hautausmarssi suomennettiin jo vuosien 1905–06 tapahtumien aikana. Suomennoksen tekijää ei varmasti tunneta, mutta Saunion ja Tuovisen mukaan käännös on "tyylistä päätellen ehkä Esa Paavo-Kallion". Suomenkielisen tekstin varhaisin kirjallinen lähde on nokialaisen Frans Oskari Hämäläisen lauluvihko vuodelta 1922; Köyhälistön...
Ei sada. Sadepilvet syntyvät vesihöyryn noustessa lämmön vaikutuksesta korkealle taivaalle. Merivedessä oleva suola ei kuitenkaan höyrysty veden mukana, sillä tähän vaadittaisin huomattavasti suurempi määrä energiaa, minkä vuoksi se jää alas odottelemaan jälleentapaamista myöhemmin alas satavan veden kanssa. Tällä sivustolla kerrotaan, miten jokainen voi itse todetä tämän ilmiön todeksi tekemällä kotona pienen tieteellisen kokeen suolaveden kanssa: https://letstalkscience.ca/educational-resources/hands-on-activities/wh…
