Tarkoitat varmaankin laulua "Haaveiden maa", jonka on levyttänyt Helena Salo. Laulu alkaa: "Kun sua liikaa arki painaa". Toinen säkeistö alkaa: "Tunnet kastanjoiden tuoksun". Laulun alkuperäinen nimi on "Lights in the Volga river". Sen on säveltänyt Mac Gillar (eli Virgilio Panzuti) ja suomeksi sanoittanut Aappo I. Piippo, joka on sanoittanut muitakin samannimisiä kappaleita. Tämä "Haaveiden maa" sisältyy nuottiin "Meidän musiikkimme. 36, Helena Salo" (Selene, 1987).Helena Salo: Haaveiden maa YouTubessa:https://www.youtube.com/watch?v=Gw-5UIoH1HU
Lassi Nummen runo Kohtaaminen louhikkoisella solatiellä on hänen kokoelmastaan Taivaan ja maan merkit (1956). Voit lukea runon myös teoksesta Lassi Nummi: Runot 1947-1977.https://finna.fi/Record/anders.40745?sid=4927505682
Sekä Kirjasammosta että Vaski-verkkokirjastosta löytää suurten nälkävuosien aikaa kuvaavaa kaunokirjallisuutta parhaiten sanalla katovuodet, joskin myös hakusana nälkävuodet voi tuottaa joitakin tuloksia. Usein teosten kuvailutiedoista löytyy lisäksi asiasanana esimerkiksi 1800-luku, 1860-luku tai jokin muu vastaava maininta, jolla voi varmistua teoksen oikeasta ajankohdasta. Suurten nälkävuosien aikaan sijoittuvat esimerkiksi seuraavat teokset:Aki Ollikainen: NälkävuosiMesterton ym.: Hovimäki 4. Oolannin sodasta sortovuosiinMikaela Nykvist: Tuhkaa ja jäätäVirpi Hämeen-Anttila: Myöhäinen kevätKaiho Nieminen: Pakolaisten kuski Vesa Haapala: AlexisAnni Blomqvist: Anna Beata saa oman kodinTapani Bagge: Maantien kutsuMai Tolonen: Meiltä...
Kappale nimeltä Sormet pois löytyy nuottijulkaisuista:Sanojen takana Junnu Vainio : 80 Juha Vainion laulua, Warner/Chappell Music Finland 1998.Elämää ja erotiikkaa : Junnun parhaat, F-kustannus, 2005Voit tarkistaa nuottijulkaisujen saatavuuden Hämeenlinnan seudun kirjastojen Vanamo-verkkokirjastosta.
Etsin Finna.fi haulla Siikonen K. nimistä kirjailijaa, mutten löytänyt. Siikosia on kyllä ruunsaasti tekijöinä. Hakuun tarttui Siikonen Lauri Kustaa, mutta hänen alansa näyttäisi olevan sähkötekniikka.Yritin myös Fonectan haulla, muttei sekään tunnistanut Siikosella etunimeä K.Toivotaan joku kommentoija tietää kestä on kyse.
Esimerkiksi näissä kirjoissa on ainakin jollain tapaa mukana kateus:Maisku Myllymäki: Holly https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…Katherine Pancol: Krokotiilin keltaiset silmät https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat…Nina Wähä: Babetta https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…Kanerva Tuominen: Naiset jotka vihaavat naisia https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat…Tuure Vierros: Julmat jumalat https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_17302Antti Halme: Rokkikukkopilli https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…Ulla-Maija Paavilainen: Sokerisiskot https://www.kirjasampo.fi/fi/...
Aihe on varsin haastava äkkiseltään hahmottaa. Hyvältä väylältä perehtyä oppisopimukseen ylipäätään vaikuttaisi oppisopimus.fi-sivusto, jonka ylläpitäjä on ilmeisesti Suomen Oppisopimusosaajat ry. Sivuilla todetaan seuraavasti:"Oppisopimuksella voi suorittaa minkä tahansa toisen asteen ammatillisen tutkinnon. Oppisopimuksella suoritettu tutkinto antaa saman jatko-opintokelpoisuuden kuin ammattiopisto tai lukio sekä saman pätevyyden kuin ammattiopisto." Kuulostaa siis vahvasti siltä, että oppisopimuksella ei voi opiskella kirjastonhoitajaksi, johon edellytetään korkeakoulututkinto. Kirjastovirkailijaksi pätevöityy sitten toisen asteen tutkinnolla. Helsingin kaupunginkirjaston osalta löytyy seuraava tieto keskustakirjasto Oodin sivuilta...
Kyseessä lienee C. T. Erikssonin Seikkailujeni Afrikka (Gummerus, 1932). Erikssonilla on matkaseuranaan Boijer-niminen "suomea puhuva suomalainen", jonka "isä on rovasti Pöytyän pitäjässä".
Varaus on lienee ollut tehtynä vuoden 2014 pokkaripainokseen. Tämän painoksen tietueessa ei ole enää yhtäkään nidettä jäljellä - mikä ei ole ihme, sillä pokkarit kärsivät kirjastokäytössä ja ovat nopeasti poistokunnossa. Nabokovin Lolitasta on saatavilla vanhempia painoksia, joista osaa näkyy olevan eri kunnissa myös hyllyssä. Teos on ollut ainakin Turun kirjaston puutelistalla jo pitkään: Jäljellä olevat kappaleet ovat jo paljon kiertäneitä, uusimpia (jo yli kymmenen vuoden takaisia) painoksia ei ole toimittajilta saatavilla, ja antikvariaateissa teosta on tarjolla kovin satunnaisesti. Lisäkappaleita kaivataan kipeästi, ja niitä tilataan, kun mahdollisuus siihen osuu kohdalle.Lolitan muita painoksia verkkokirjastossa:https://vaski.finna....
Viimeiset pääsykokeet, joihin kaikki oppikouluun pyrkijät joutuivat osallistumaan, pidettiin vuonna 1971. 1.5.1972 voimaan astunut asetus oppilaiden ottamisesta oppikouluun (310/1972) kumosi vuodesta 1954 noudatetun asetuksen oppikoulun pääsytutkinnosta (481/1954). Vuodesta 1972 lähtien oppilaiden ottamisesta vastasi rehtorin johtama kouluunottotoimikunta.Kesäkuun alussa otettiin oppikoulun ensimmäiselle luokalle uusia oppilaita ilman pääsytutkintoa enintään 80% uusien oppilaiden todennäköisestä kokonaismäärästä. Hakijat pisteytettiin säädettyjen kriteerien perusteella ja oppikouluun pääsyn edellytyksenä oli, että pyrkijä saavutti kouluhallituksen ohjeiden mukaan laskettavan yhteispistemäärän. Jos hyväksyttyjä oppilaita oli enemmän kuin...
Hei,Jos kenelläkään perinnönjakoon osallisella ei ole kappaletta tallessa (kopiohan on pitänyt toimittaa myös silloin Verohallintoon), on sen käsiinsä saaminen hieman mutkikkaampaa. Jos tuon asiakirjan on tehnyt joku asianajotoimisto tai vastaava, voi heillä olla kopio.Samantyyppistä on kysytty aiemminkin, silloin lähinnä perukirjaa koskien. Mutta samasta suunnasta kannattanee lähteä kysymään. Tässä linkki aiempaan vastaukseen:Löytyykö jostain virastosta 80-luvun alkupuolella tehdystä perinnönjaosta kopiota? Jos löytyy niin kuka on oikeutettu sitä kysymään? | Kysy kirjastonhoitajalta
Listaan sinulle Kuopion kaupunginkirjaston valikoimista löytyviä teoksia, joista voisi olla hyötyä ja joihin kannattaa tutustua. Voit itse arvioida, mitkä niistä soveltuisivat opinnäytetyössäsi käytettäviksi. Kirjojen joukossa on tietokirjoja ja elämäkertoja. Henkilöbrändäys, markkinointiviestintä, brändin ja imagon rakentaminen:Henkilöbrändi : asiantuntijasta vaikuttajaksi | Kuopion kaupunginkirjasto | KuopioEinsteinista Almaan : vahvan henkilöbrändin tunnusmerkit | Kuopion kaupunginkirjasto | KuopioOman elämäsi superstara : toteuta ammatilliset unelmasi | Kuopion kaupunginkirjasto | Kuopio (huumorisävytteinen lähestymistapa aiheeseen)Missimatka oman elämän brändilähettilääksi | Kuopion kaupunginkirjasto | KuopioKasvua somesta...
Tähän DDR:ssä laulettuun pioneerilauluun en löytänyt suomenkielistä sanoitusta.Laulun nimi on ilmeisesti "Das Lied der Pioniere". Se alkaa: "Für uns bringt jeder Monat Glück und Freude". Sen säveltäjäksi on merkitty "B. Mokroussow" ja alkuperäiseksi sanoittajaksi "Z. Ssolobar". Laulun venäjänkielistä nimeä en löytänyt. Saksankielisen sanoituksen on tehnyt Alexander Ott. Laulu sisältyy nuottiin "Seid bereit! : Liederbuch der Thälmann-Pioniere".Lähteitä:Laulun saksankieliset sanat:https://lieder-aus-der-ddr.de/das-lied-der-pioniereLaulun tiedot:http://www.deutscheslied.com/de/search.cgi?cmd=search&srch_Titel=F*&sort=melodiejahr-desc&start=2000
Esimerkiksi Ruotsista löytyy Institutet för språk och folkminnen'in Namnstatistik, https://www.isof.se/namn/personnamn/namnstatistikSaksasta näyttää löytävän digitaalinen sukunimiluettelo, se on tutkimusprojektin julkaisema, ei viranomaisten, Liste : Digitales Familiennamenwörterbuch Deutschlands (DFD) : Namenforschung.netSveitsin viranomaisten Bundesamt für Statistik etunimitietoa, Liste : Digitales Familiennamenwörterbuch Deutschlands (DFD) : Namenforschung.netMyös Iso-Britanniassa on tietoa etunimistä,Baby names in England and Wales - Office for National Statistics.
Ilmastotieteen laitos kerää ja tilastoi säähavaintoja Suomesta. Laitoksella on internet-sivuillaan ilmainen Havaintojen lataus -palvelu, jonka avulla saa haluamillaan ehdoilla tietoa valitun paikkakunnan säästä. Ilmainen palvelu kattaa säähavainnot vuodesta 1959 alkaen. Vanhempia tietoja ei ole vielä ehditty digitoida.Vuotta 1959 aiemmat säätiedot ovat saatavilla, mutta ne ovat maksullisia. Maksua perustellaan sillä, että digitoimattoman tiedon käsittely ja etsintä vie aikaa ja vaatii enemmän työtä. Säähavaintoja ja tilastotietoja voi tiedustella Ilmastopalvelun palvelunumerosta 0600 10601 arkisin klo 9-15 (4,06 €/min + pvm) tai sähköpostitse osoitteesta Ilmastopalvelu@fmi.fi. Sähköpostitilauksen käsittelyä nopeuttaa mahdollisimman...
Valitettavasti emme löytäneet runoa emmekä aikakauslehteä. Tätä runoa ei löytynyt Digi.kansalliskirjasto.fi:stäkään. Ehkä Suomalaisen kirjallisuuden seura osaisi auttaa löytämään sen. Heille voi lähettää kysymyksen lomakkeella,https://www.finlit.fi/tietoa-meista/kysy-skslta/.
Tekijänoikeuslain 51 § kuuluu seuraavasti:"Kirjallista tai taiteellista teosta ei ole lupa saattaa yleisön saataviin käyttäen sellaista teoksen nimeä tahi tekijän salanimeä tai nimimerkkiä, että teos tai tekijä helposti voidaan sekoittaa aikaisemmin julkistettuun teokseen tai sen tekijään." Sen tuosta uskaltanee sanoa, että teoksen - myös kirjan - nimi on suojattu. Se milloin teosten välille syntyy esimerkiksi sekoittumisvaara, on jo juridiikkaa ja tapauskohtaista, eikä ole tässä arvioitavissa. Kuitenkin sillä on merkitystä, onko teoksen nimi niin erityinen, että se liitetään vääjäämättä juuri tiettyyn teokseen. Tai kenties yleismaailmallinen: Rakkaus teoksen nimenä ei oikein ole kenenkään omittavissa. Nimen suoja ei ole...
Sopivia kirjoja, joissa olisi monivalintatehtäviä, ei meillä ole. Nuorten urheiluhyllyssä on kuitenkin useita teoksia, joissa teksti on pieninä annoksina ja kuvitus runsasta. Tässä muutama esimerkki:John Brewer: Urheilu 30 sekunnissaClive Gifford: Snoukkaamaan!Suuri urheilulajikirjaMundial: Iso futiskirjaMaali! Jalkapalloilija kirja
Muisteltu ranskalainen alkuperä ja keskustelijoiden sukulaisuussuhde saavat ajattelemaan Jean-François Revelin ja Matthieu Ricardin kirjaa Munkki ja filosofi (Basam Books, 1999), vaikka muut annetut ehdot eivät – buddhalaisuutta lukuunottamatta – toteudukaan. Keskustelijat ovat isä ja poika; Revel filosofi, Ricard buddhalainen munkki.
