Esimerkiksi seuraavia sarjakuvia voisi kokeilla seuraavaksi:Johanna Witick: Oravalaakson tarinatAaron Blabey: Hurja jengiSophie Souid: PökäleMari Luoma: Romeo ja hirviötNiina Salmelin: HirviöpäiväkirjatTakuma Morishige: PulpettinaapuritIdéfix ja Voittamattomat (ensimmäinen kirja Gallian karvakorvat)Kenji Taira: Rock Leen ninjatarinatRüdiger Bertram ja Horst Hellmeier: Mega hölmö homma, Mega muhkea saalis ja Mega ehdottomasti kiellettyJason Platt: HuippuhäsläritKirjapuolelta voi käydä vilkaisemassa helppolukuisten hyllyä, esimerkiksi Paula Norosen Yökoulu-sarja on hauska. Sitten jos alkaa jo isompi tekstimäärä sujua, mm. Hannele Lampelan Paavali Pattinen -sarjaa kannattaa kokeilla. Ja tietenkin Dav Pilkeyn Kapteeni Kalsari -kirjoja (...
Kysymykseen on melko mahdotonta vastata kattavasti, sillä kirjastoja on hyvin erilaisia ja niiden omistuspohja vaihtelee suuresti. Usein kirjastot ovat osa jotakin suurempaa organisaatiota, kuten Helsingin kaupunginkirjasto on osa Helsingin kaupunkia. Paljon Helsingin kaupunginkirjaston hankintoja tehdään juuri kaupunkitasolla. Tästä löytyy lisätietoa osoitteesta https://www.hel.fi/fi/paatoksenteko-ja-hallinto/strategia-ja-talous/hankinnat-ja-kilpailuttaminen. Toisaalta Helmet-kirjastot eli Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen ovat hankkineet yhdessä kirjastojärjestelmän, josta on sovittu yhteisellä sopimuksella.Kunnat voivat käyttää erilaisia organisaatioita yhteisostoihin. Esimerkiksi Kuntien Hankintapalvelut KuHa Oy (https://kuhaoy.fi...
Salmisen kirja ei juurikaan anna vihjeitä, joiden perusteella Katrinan pohjoispohjanmaalainen kotipaikka olisi määriteltävissä. Avausluvussa kertoja mainitsee paikkakunnan perunaviljelmät ja sen, että Jakob kumppaneineen on tullut sinne vierailulle rannikolta. Pohjois-Pohjanmaa on Suomen tärkeintä perunanviljelyaluetta, joten tämä tiedonmurunen ei sanottavasti auta vaihtoehtojen pois rajaamisessa. Tärkeimmäksi johtolangaksi jää siis merkittävän satamapaikkakunnan läheisyys – meripojat ovat tuskin kovin kauas sisämaahan pysähdyksensä aikana lähteneet seikkailemaan. Ruotsalaisen Gustaf Edgrenin Katrina-filmatisaatio (1943) on valinnut satamakaupungiksi Raahen. Elokuvasta Jakobstads Tidningiin 16.3.1944 kirjoittanut nimimerkki Luffare oli...
Kyseessä voisi olla Kaneto Shindōn elokuva Alaston saari vuodelta 1960.https://www.imdb.com/title/tt0056049/https://fi.wikipedia.org/wiki/Alaston_saari
Kyseessä on samettipunkki. Voit lukea niistä lisää alla olevista linkeistä.Ötökkätieto: Samettipunkit https://www.otokkatieto.fi/species?id=483Suomen luonto: Ötökkä kuin punaista samettia https://suomenluonto.fi/uutiset/otokka-kuin-punaista-samettia/Luontoportti: https://lehti.luontoportti.fi/fi/kysyluonnosta/mika-otokka-kyseessa.html
Alkoholin tarjoaminen on aina ollut reiluuden osoitus. Tarjoamalla viinaa osoitettiin ystävyyttä – ryyppy oli entisaikaan samanlainen hyvätapaisuuden ja luottamuksen osoitus kuin kädenpuristus. Alkoholin juomiseen voi ajatella liittyvän myös sosiaalisia velvoitteita: alkoholia ei ole tarkoitettu nautittavaksi yksin; juomisen luonteeseen kuuluu yhteisyys ja ystävällisyyden vaaliminen molemmin puolin – tarjoaja osoittaa ystävyyttä tarjoamalla juomaa, vastaanottaja hyväksymällä tarjotun juoman.Lähteet ja kirjallisuutta: Ari Turunen, Humalan henki, eli, Juomatapojen tarinaKustaa H. J. Vilkuna, Juomareiden valtakunta : suomalaisten känni ja kulttuuri 1500-1850 Satu Apo, Viinan voima : näkökulmia suomalaisten kansanomaiseen...
Ei toki. Itten kehitti väriteoriansa maalaustaidetta varten. s.53-54. Linkki Anne-Mari Meltaus, pro gradu tutkielma 2008.Värien nimet syaani ja magenta tulevat englanninkielisten nimien Cyan ja Magenta pohjalta. Linkki Wikipedia.Lisää tietoa väreistä, niiden nimistä ja muusta niihin liittyvästä. https://www.coloria.net/index.htm
Näiltä sivustoilta voisit löytää kiinnostavaa luettavaa:Lukemo on Lastenkirjainstituutin tuottama sivusto, jossa esitellään uusimmat lasten- ja nuortenkirjat tietokirjoista kaunokirjallisuuteen. Sopivaa luettavaa voi etsiä hakutoimintojen, kirjalistojen ja vinkkien avulla. Voit hakea kysymiäsi aiheita eli fantasiamaailmoja nuorille, mysteerejä ja jännitystä sekä monia muita aiheita osoitteessa https://lukemo.fi/kirjavinkit/nuortenkirjat/.Tässä esimerkkejä sivuston lukuvinkeistä:Fantasiaa:Kerstin Gier: Päivänvalolla ei näe (Muista minut -trilogia 1)Suvi Nurmi: Ajankaitsija (Routala-sarja 3)Niklas Ahnberg: Poika joka paransi haavat (Daniel Dark –trilogia)Jännitystä:Tiffany D. Jackons. Minne katosit, Monday?Holly Jackson:...
Kirjastohaulla löytyi tällainen teos: Yo-reaalikoe vuosina 1975-1989 ja edelleen. Offset YM, 1989.Ylioppilastutkintolautakunta ei tekijänoikeussyistä ole julkaissut vanhoja ylioppilaskokeita julkisesti - sen vanhat ylioppilaskokeet sisältävä Examina-verkkopalvelu on tarkoitettu vain opettajille. Eri tekijät (esim. aineyhdistykset) ovat voineet julkaista yo-koekysymyksiä omissa julkaisuissaan, mutta tämä ei ole ollut mitenkään säännönmukaista. Ilmeisesti Ylioppilastutkintolautakunta antaa koekysymyksiä ja vastauksia vain tutkimuskäyttöön, mutta toki sieltäkin voi vielä kysymyksiä tiedustella.Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on aika-ajoin kysytty yo-kokeista, kysymykset ja vastaukset löytyvät täältä.
Tein tarkennetun haun Kirkes verkkokirjastoon hakusanoilla kartanot, Suomi ja kulttuurihistoria. Rajasin haun suomenkielisiin tietokirjoihin.Kartanohistorian alustukseksi voisi olla hyvä lukea vaikkapa Suolahti, Gunnar: Suomen kulttuurihistoria. 3, Sääty-yhteiskunnan aika 2.Hyviä lähteitä voisivat olla molemman Jussi Iltasen Kartano kirjat ja Bo Lönnqvistin Kartanot ja rusthollit Helsingin seudulla. Linkki Kirkes-hakutulokseen.Aineistoa voi varata itse verkossa kirjautumalla verkkokirjaston sivulle kirjastokortin numerolla ja tunnusluvulla.Järvenperän kirjasto auttaa tarvittaessa tilaamisessa. Kirjaston asiakaspalvelu: kirjasto@jarvenpaa.fi (09) 2719 2536Tein myös tarkennetun Finna-haun sanoilla kartanolaitos, suomi ja historia. Hakutulos...
Tein tarkennetun Finna-haun sanoilla sydäntaudit ja kaunokirjallisuus. Rajasin tuloksen suomenkielisiin kirjoihin. Haku löysi 29 kirjaa, joista osa on saman kirjan eri painoksia.Haussa olivat mm. Samartin, Cecilia: Mofongo, Jääskeläinen, Seppo: Kaikki pelissä - lamaromaani, Fioretos, Aris: Nelly B:n sydän, Kerangal, Maylis de: Haudataan kuolleet, paikkaillaan elävät sekä Reijula, Jori: Jatkoajalla. Linkki hakutulokseen.
Kysymyksen runo näyttäisi olevan Tuula Korolaisen lintujen syysmuutosta kertova Näkemiin-runo tuntemattoman tekijän lastentarhan tai (ala)koulun kesälomaan soveltuvaksi muokkaamana. Korolaisella "pääsky meni, kurki lähtee" ja kesäloman paikalla alkuperäisessä runossa on "Siinä sorsaperhe". Korolaisen "talveksi" on uudisversiossa vaihdettu kesäksi ja "Siipikansan muuttaessa" korvattu sanaparilla "Lapsikatraan lomaillessa".Alkuperäisen Näkemiin-runon voi lukea vaikkapa Korolaisen kirjasta Kuono kohti tähteä tai hänen valittujen runojensa kokoelmasta Taivasta hipoo hännänpää.
Ne tutkimani lähdeteokset, joissa annetaan ääntämisohjeet Medusalle – esimerkiksi Gummeruksen suuri sivistyssanakirja – tietävät kertoa, että 'u' lausutaan pitkänä: [medu:sa].
Laulajat tukkivat toisen korvansa oikean sävelkorkeuden varmistamiseksi: korvan tukkiminen auttaa kuulemaan itseään paremmin. Toinen korva on pidettävä auki, jotta kuulee muut eli sen, mitä säveltä on tavoiteltava. Se, tukitaanko vasen vai oikea korva, voi perustua puhtaasti yksilölliseen tottumukseen, mutta siihen voi vaikuttaa myös laulajan asema esiintymislavalla suhteessa toisiin esiintyjiin ja äänenlähteisiin.Nykyaikaiset korvamonitorit ovat tehneet tällaisen "sormimonitoroinnin" tarpeettomaksi, joten enää sellaista ei useinkaan näe, minkä takia se vaikkapa Saimaa-ilmiötä katsellessa on saattanut herättää huomiota.The Evolution of In-Ear Monitors – PS Audio
Vanhat Ilta-Sanomat on luettavissa mikrofilmattuina Pasilan kirjastossa [Säilytys: mikrofilmit (29.2.1932-) (ei lainata)]. Lokakuun 1975 lehdet löytyvät kokoelman mikrofilmirullalta "Ajanjakso 26.09. - 23.11. 1975" (1).Mikrofilmit luetaan ja tallennetaan lukulaitteella:Digitaalinen mikrofilmien lukulaite. Laitteella voi skannata mikrofilmattuja lehtiä ja tallentaa tiedostoja (pdf ja jpeg) muistitikulle. Mahdollisuus paperikopioihin: 0,50 € / kopio, koko A3. Ei internet-yhteyttä. Lukulaitteen voi varata osoitteesta https://varaamo.hel.fiMyös kansalliskirjastossa voi lukea vanhoja Ilta-Sanomia (2). Osa vanhemmista Iltiksistä on luettavissa myös netissä: Linkki verkkoaineistoon 1932-1939https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1695611?sid=...
Renato Carosonen säveltämä "Torero" alkaa: "On autioina/autiona kadut Sevillassa ja väki arenalla on täysilukuinen". Laulun suomenkieliset sanat on kirjoittanut Helena Eeva salanimellä Asser Tervasmäki. Sen ovat levyttäneet Vieno Kekkonen ja Jorma Lyytinen. Suomenkieliset sanat sisältyvät vihkoseen "Toivelauluja : iskelmien aarre-aitta. 35 : 1 - 1959" (Fazerin musiikkikauppa, 1959).Vieno Kekkonen: Torero:https://secondhandsongs.com/performance/405141Lähde:Kansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fi
Valitettavasti emme löytäneet mainintoja kyseisestä toivotuksesta mistään kirjallisesta lähteestä. On mahdollista, että sanonta on kulkenut suvussa ja se on ehkä jonkun isovanhemman keksimä. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista vastaavanlaisen toivotuksen? Ja tiedättekö jotain sen alkuperästä? Tietoja voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa (18 artikla) ja Euroopan unionin perusoikeuskirjassa (V osasto) määritellään EU:n kansalaisuuden mukanaan tuomat oikeudet.Eurooppatiedotus kokoaa yhteen EU-kansalaisten oikeudet ja vaikuttamismahdollisuudet EU:ssa.Maahanmuuttoviraston sivuilta löydät tietoa EU-kansalaisten oikeuksista Suomessa. Euroopan unionin virallisilla verkkosivuilla on tietoa EU-kansalaisena asumisesta ja elämisestä jäsenvaltioissa.Euroopan unionin, Liechtensteinin tai Sveitsin kansalaisen, joka aikoo asua Suomessa yli kolme kuukautta, pitää rekisteröidä oleskeluoikeus. Katso asiasta: https://migri.fi/eu-kansalainen ja https://www.infofinland.fi/fi/moving-to-finland/eu-citizens/registration-of-an-...
Finnan mukaan VHS-kasetti löytyy Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kokoelmista sekä Suomen elinkeinoelämän keskusarkistosta. https://www.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1466695 ja https://finna.fi/Record/elka.143411785002000_162997867390300?sid=5044099474https://kavi.fi/ ja https://elka.fi/
