Hei,Noin spesifisillä tiedoilla se voisi olla tämä: Kreivilä, Mira. Niin Kuin Se Minussa on. (Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 2025). Ei tosin ole nuortenromaani, mutta tuore ja aihe täsmää.
Waltarilla lienee tässä ollut mielessä kyynikkofilosofi Diogenes, jonka kerrotaan kulkeneen Ateenan kaduilla keskellä päivää lyhty kädessään "etsimässä ihmistä". Gunnar Aspelinin "omalaatuiseksi katufilosofiksi" (Ajatuksen tiet) luonnehtima Diogenes ei mielestään ollut kohdannut ketään, jota hän olisi voinut pitää ihmisenä sanan täydessä merkityksessä. Fraasisanakirjoissa ei tällaista sanontaa vastaani tullut.Tauno Karilaan kirja Suurmiesten seurassa (WSOY, 1916) sisältää useita mainioita anekdootteja Diogeneesta. Lyhtytarinakin siitä löytyy:Diogenes suri usein sitä, että ihmiset olivat harhautuneet kauas jumalallisesta alkuperästään ja lakanneet olemasta ihmisiä.Kerran kulki hän torilla. Hän näki ihmisten hyörinän, toiset toruivat ja...
Mika Waltarin "Sinuhe egyptiläinen" on käännetty italiaksi. Painoksiakin on useampia. Voit pyytää tätä kirjaa kotipaikkasi kirjaston kautta kaukopalvelulainana. Kirja löytyy useampana kappaleena Helsingin kaupunginkirjastosta.TEKIJÄ Waltari, Mika, kirjoittajaTEOS Sinuhe l'Egiziano / Mika Waltari ; [traduzione di Maria Gallone]PAINOS 3. edizioneJulkaisutiedot Milano : BUR Rizzoli, 2012ULKOASU 538 sivua : karttoja ; 20 cm TEKIJÄ WALTARI, MIKA, kirjoittajaTEOS SINUHE L'EGIZIANO / MIKA WALTARIJulkaisutiedot RIZZOLI, 1950
Hei! Olisiko etsimäsi kirja tämä? Kyseistä kirjaa voi päästä katsomaan vain Jyväskylän yliopiston kirjastossa tai Kansalliskirjastossa Helsingissä. Antikvariaateistakin se näyttää olevan loppuunmyyty.
Kyseessä voisi olla Elodie Harperin Sudenluola-trilogia, joka sopisi kuvaukseen kaikin tavoin:https://suomenkuvalehti.fi/kulttuuri/elodie-harperin-pompejiin-sijoittuva-sudenluola-trilogia-on-koukuttava-kansainvalinen-menestys/
Voisiko etsimäsi kirja olla Elina Hirvosen Kauimpana kuolemasta? (linkki kirjaan Helmet Finnassa)Voit myös yrittää itse etsiä Helmet Finnasta hakusanalla "siirtolaiskirjallisuus" (linkki hakutuloksiin) tai kokeilla, tärppäisikö Facebookin Kirjallisuuden ystävät -ryhmässä (linkki ryhmään).
Sain apua Eduskunnan kirjastosta vastaamiseen: Säädökset aiheesta löytyvät helposti, mutta niissä ei ole liitteitä näistä varsinaisista hevosottoalueiden luetteloista.https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1920/95 lakihttps://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1922/272 laki, joka kumoaa vuoden 1920 lain x3 § Valtioneuvosto määrää jo rauhan aikana sen hevosmäärän, joka sotavoiman ennestään käytettävissä olevien hevosten lisäksi tarvitaan sotavoiman liikekannallepanon sattuessa.14 § Valtioneuvosto jakaa valtakunnan yhden tai useamman kunnan käsittäviin hevosottoalueisiin. Kutakin tällaista aluetta varten tulee olla ottolautakunta, …https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1924/6 asetus x12 § Hevosottolain 14 §:ssä mainitut hevosottoalueet...
Suomen kielessä on aika paljon sukulaisuussuhteita kuvaavia perinteisiä sanoja. Niistä on hyvä luettelo Wikipediassa: Sukulaisuus: Sukulaiset (Wikipedia)Isän siskon eli siis tädin mies on kuitenkin jo sen verran kaukaisempi sukulainen, ettei sille liene ollut mitään muuta omaa nimitystä kuin tädin mies. Setä olisi tarkkaan ottaen lähinnä isän veli, joskin sanaahan on käytetty laajemminkin, mm. pienille lapsille puhuttaessa kuvaamaan aikuisia tuntemattomiakin miehiä.
Liisa Mäntymiehen (Suurla 1975-1992) kirjan ”Neitsyt Marian kuva-albumi” (1995) luvussa ”Äiti ja poika” kerrotaan mm. Kaanan häistä, mutta aiheeseen liittyvää runoa en hänen teoksistaan löytynyt. Mäntymiehellä on muutakin kirjallista tuotantoa, hän mm. kirjoitti kolumneja noin kahteenkymmeneen lehteen. Varmuudella kysymykseen on näin ollen vaikea vastata.Muistaisikohan joku lukijoista kyseisen runon? Alla linkki Liisa Mäntymiehen (1947-2025) muistokirjoitukseen Helsingin Sanomissa:https://www.hs.fi/muistot/art-2000011226492.html
Mikäli olet ottanut käyttöön suomi.fi-viestit, jolloin sinulle ei tule paperipostia, voit perua ne suomi.fi-sivustolta löytyvien ohjeiden mukaisesti: https://www.suomi.fi/ohjeet-ja-tuki/viestit/suomi-fi-viestien-kayton-lopettaminenMikäli kyse on jostain muusta paperilomakeasiasta, ota yhteyttä Verohallintoon jonkin heidän kanavansa kautta: https://vero.fi/tietoa-verohallinnosta/yhteystiedot-ja-asiointi/
Kirjastosta löytyy erilaisia runoantologioita ja hakuteoksia. Esimerkiksi vanha Martti Haavion toimittama kirja "Ikuisia ajatuksia" (WSOY) ISBN 95100108821 sisältää erilaisiin elämäntilanteisiin ja juhlapäiviin sopivia tekstejä. Satu Koskimiehen toimittamaan "Tämän runo haluaisin kuulla" -antologiasarjaan (Tammi) on koottu suomalaisten lukijoiden rakkaimmat runot. Runouden ystävän runsaudensarvi sisältää säkeitä suomalaisilta lyyrikoilta aina Leinosta ja Södergranista Kilpeen ja Tiihoseen. ISBN 9789513176655 kovakantinenHääjuhlaan sopiva runo voi olla kaunis ja romanttinen, hauska ja leikkisä, tai se voi kuvastaa kaasoina olemisen merkitystä. Runossa tavallisia aiheita voivat olla esimerkiksi: ystävyys ja tuki (korostetaan kaason...
Tuukka Talvion tietokirjassa Suomen rahat on luettelo Suomen metallirahoista. Sieltä löytyy kaksi mainintaa kokorautaisista kolikoista ja seuraavat tiedot:-5 markkaa, lyöntivuodet: 1952-1962, rautaa, vuodesta 1953 niklattu, paino: 2.55 g, läpimitta: 18.0 mm-1 markka, lyöntivuodet: 1952-1962, rautaa, vuodesta 1953 niklattu, paino: 1.15 g, läpimitta: 16.0 mmLähde: Tuukka Talvio, Suomen rahat (Suomen Pankki, Helsinki 1993)
Kirjallisuutta kylpylöistä löytyy Finnasta, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=kylpyl%C3%A4t&type0%5B%5D=Subject&lookfor0%5B%5D=historia&type0%5B%5D=AllFields&lookfor0%5B%5D=Suomi&type0%5B%5D=AllFields&join=AND&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FBook%2F%22&limit=20Jonkin verran kylvettäjien työskentelyä valaisee kylvettäjien työtaistelu. Sitä kuvataan väitöskirjassa Elämä työläisnaisten hyväksi. Fiina Pietikäisen yhteiskunnallinen toimijuus 1900–1930. Tutkimus työväenliikkeen sukupuolisidonnaisista käytännöistä / Uusitalo, Taina (2014-01-25). Tutkimuksessa kerrotaan, mitä kaikkea kylvettäjiltä odotettiin ja...
Sananlaskusta on olemassa useita variantteja. Kananpaskan kantajan vaihtoehtoina tunnetaan esimerkiksi katinhännän ja katinpaskan kantaja. Tämän perusteella ei sen enempää kana kuin paskakaan liity varsinaisesti asiaan – tärkeintä lienee alkusointu (ka–ka) ja hokemaan sopiva rytmi."Annetun takaisin ottajaa häväistiin muuten sanomalla: Ottaja ja antaja, katin hännän kantaja, – joka lause maamme ruotsalaisillakin tavataan muodossa: Givare, tagare, kattens bedragare." (A. A. Koskenjaakko, Sananlaskututkimuksia. 1)
Nizzaan sijoittuvat ainakin nämä romaanit:Ikola, Kaisa: Maailma kutsuu, Grace. 1 (2025)Levy, Deborah: Uiden kotiin (2016)Merimaa, Kirsi: Fatiman käsi (2008)Poutanen, Kira: Rakkautta au lait (2010)Raija Orasen Palladium-sarjalle nimen antanut palatsi sijaitsee Nizzassa, ja vaikka sarja käsitteleekin pääosin rikkaan venäläissuvun vaiheita vallankumouksen aikaan, on tarinassa yhteys myös Ranskaan.Nizzaa käsitteleviä tietokirjoja ja matkaoppaita on paljon. Tässä muutamia poimintoja sellaisita tietokirjoista, joiden tyyli on kerronnallinen:Greene, Graham: Nizzan pimeä puoli: j'accuse - minä syytän 99.1 (1983)Heino Hannimari: Matkakirjeitä 41 (2020)Petäistö, Helena: Nizza, Cannes, Biarritz à la Helena Petäistö 46.1 (2020)
Tämä on vähän makuasia, mutta omasta kokemuksesta suosittelen lukemaan järjestyksessä. Rikostapaukset kirjoissa ovat sinänsä omia tutkimuksiaan, mutta mm. päähenkilö Hildurin sisarten katoamistapausta ja muutenkin hahmojen yksityiselämän käänteitä käsitellään kirjoissa niin, että myöhempiä osia lukiessa saa juonipaljastuksia aiemmista osista.
Oulun kaupunginkirjaston kokoelmassa ei ole puhelinluetteloita tuolta ajalta. Kansalliskirjastosta Helsingistä löytyisi. Kannattaa ottaa yhteyttä Kansalliskirjaston asiakaspalveluun https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/neuvonta ja kysyä mahdollisuudesta käyttää luetteloita tai saada kopioita. Tarpeesta riippuen he voivat ehdottaa sopivinta ratkaisua.Myös Oulun yliopiston kirjastosta voi kysyä, onko heillä 1990- tai 2000-luvun puhelinluetteloita kokoelmassa luetteloimattomana, ts. eivät näy heidän aineistotietokannassa.
Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) etymologisesta sanakirjasta https://kaino.kotus.fi/ses/ ei löytynyt sanaa hälvä. Myöskään Suomen murteiden sanakirjasta https://kaino.kotus.fi/sms/ ei löytynyt hälvä -sanaa, sieltä löytyi joitakin hälvä -alkuisia sanoja. Karjalan kielen sanakirjasta https://kaino.kotus.fi/kks/ hälvä -haulla tulee esiin sana hälväkkä.Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjasta Sukunimet (Otava 2000) löytyy sukunimi Hälvä. Kirjassa todetaan: "Sukunimi Hälvä näyttää Karjalaiselta. Siitä on tietoja Johanneksesta, Kirvusta, Lemiltä, Parikkalasta, Uukuniemltä ja Rääkkylästä. Muolaassa on merkitty 1549 Erich heluain. Talon- tai kylännimenä Hälvälä esiintyy mm. Orimattilassa ja Hollolassa, missä senniminen kylä mainitaan jo...
Mieleen tulee Petri Hohenthalin vuonna 1976 julkaistu kansanlaulupohjainen albumi Pois murheet! Yksi sen lauluista on Miksi mennä naimisiin.Miksi mennä naimisiin
