Voisi hyvinkin olla supikoiran jätös – olkoonkin, että kuvan perusteella asiaa on vaikea ehdottoman varmasti vahvistaa.Tunnistamisessa käytetty lähdeteos:Lars Henrik Olsen, Mikä eläin? : eläinten jäljet ja elintavat
Hän on koulutukseltaan computer scientist, eli tietojenkäsittelytieteilijä [1]. Tietojenkäsittelytieteilijät käsittelevät tietokoneen laitteiston ja ohjelmiston teoreettista tutkimusta [2]. Suoritettuaan opintonsa vuonna 2000 hän työskenteli muutaman kuukauden ajan tietopalveluinsinöörinä maan suurimmassa yksityisessä holdingyhtiössä ONA Groupissa, jota Marokon kuningasperhe hallitsee [3].Toisen lähteen mukaan hän on samalla alalla, mutta eri ammattinimikkeellä information services engineer, eli tietotekniikan insinööri [4]. https://web.archive.org/web/20090202115236/http://www.nettyroyal.nl/salma1.htmlhttps://www.unite.ai/fi/what-is-a-computer-scientist-and-how-to-become-one/https://www.hellomagazine.com/royalty/2014051018676/...
Kelan sivujen mukaan lapsilisää maksetaan vuonna 2025 ensimmäisestä lapsesta 94,88 euroa kuukaudessa, toisesta lapsesta 104,84.Lapsilisän summat aikaisempina vuosina löytyvät Kelan tilastollisista vuosikirjoista. Esimerkiksi vuoden 2006 kirjan mukaan (s. 240) lapsilisä oli ensimmäisestä lapsesta 100 euroa kuukaudessa, toisesta 110,50.
Arja on suomalainen naisen etunimi. Nimi on alkujaan Irja-nimen muunnelma, ja se esiintyi ensimmäisen kerran Eino Leinon Helkavirsien runossa Arja ja Selinä vuodelta 1916 [1]. Siinä Arja oli miehen nimi, mutta se yleistyi pian naisen nimenä. Nimi Irja on muodostunut kreikkalaisperäisen, maanviljelijää tarkoittavan Georgios-nimen vanhasta yläsaksalaisesta muodosta Irg ja on siten samaa alkuperää kuin miehennimi Yrjö. Suomeen nimi saapui alkujaan Viron ruotsalaisten välityksellä ja oli aikoinaan käytössä miehennimenä, mutta sittemmin on vakiintunut naisennimeksi ja mieheen viittaavana säilynyt vain eräiden paikan- ja sukunimien osana.[1]Seuraavaksi Kotimaisten kielten keskuksen sivulta Arjasta ja Irjasta [2]:Arja-nimeä on yleensä...
Nuottikirjasta Syksyn sävel 1979 (Fazer 1979) löytyy kappaleesta melodia, sanat, kosketinsoitinsäestys ja kitaran soinnut. Kirjaa ei ole OUTI-kirjastojen kokoelmissa, mutta sitä löytyy muilta kirjastoalueilta. Voit tehdä siitä kaukolainapyynnön.
Tätä laulua emme ole kyenneet valitettavasti tunnistamaan. Fono.fi:stä löysin kappaleita, joiden nimessä on sanat bad thoughts, http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=Bad+thoughtsNäissä kolmessa solisti on mies:Bad thoughts, Out of luck, äänitteessä WALKING DOWN 10th STREET (2009)Good thoughts, bad thoughts, FunkadelicI think bad thoughts, Danko JonesYhtyeen X solistina on (myös) nainen, mutta viuluja en kuule kappaleessa I must not think bad thoughts
Johanna Pakolan teoksesta Örön linnake (2015) löytyy luku ”Örön tykit” (s. 87–96), jossa kuvaillaan seikkaperäisesti linnakkeen tykkejä. Teoksessa esitettyjen tietojen mukaan Örössa sijaitsi vielä sen siirryttyä Suomen valtion hallintaan vuonna 1918 useita Obuhovin teräsvalimolla sekä Permin teräsvalimolla Venäjällä vuosina 1901–1915 valmistettuja tykkejä. Tykkien numerot, kaliiperit, valmistusvuodet sekä valmistuspaikat on lueteltu teoksessa tarkasti. Listauksen mukaan saarella on vuonna 1918 sijannut neljä 12 tuumaista Obuhov-tykkiä, joista kaksi on vielä paikallaan. Nämä neljä tykkiä on valmistettu Obuhovin teräsvalimolla vuosina 1914–1915. Myös Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen (RKY)...
Rupert Brooken runoja ei juurikaan ole suomeksi tulkittu, eikä The great lover valitettavasti vaikuta kuuluvan Brooke-käännösten harvalukuiseen joukkoon.
Philip Larkinin lyriikkaa on kaiken kaikkiaan käännetty suomeksi hyvin vähän, mutta This be the verse kuuluu harvalukuisiin Larkin-suomennoksiin: Hannu ja Janne Tarmion kokoamasta Maailman runosydän -antologiasta löytyy Risto Ahdin suomenkielinen tulkinta Tässä sinulle säkeet.
Ritva Kyllin teoksessa Suomen ruokahistoria: Suolalihasta sushiin (2021) Suomen ruokahistoria : suolalihasta sushiin | Kuopion kaupunginkirjasto | Kuopio löytyy kattavasti tietoa suomalaisten ruokahistoriasta ja tapojen muutoksesta. Sivuilla 228-231 kerrotaan, miten palkkatyön yleistyminen muutti ruokaperinteitä ja mitä työpäivien aikana syötiin. Tietoa löytyy myös Airam-termospullon yleistymisestä 1930-luvulta eteenpäin.
Näyttää siltä, että oman kirjastoalueesi kokoelmissa ei ole itävaltalaisen Marlen Haushoferin klassikkoteosta Seinä (suom. Eila Pennanen, 1964).Voit tilata teoksen kaukolainaan oman kirjastosi kautta muualta Suomesta. https://helle.finna.fi/Content/kirjastoinfo#fj%C3%A4rrl%C3%A5nKirjakustantamo WSOY on ilmoittanut, että se julkaisee syksyllä romaanista uusintapainoksen.https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000011353878.html
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kautta ei voi hankkia uutta kirjastokorttia. Voit täyttää kirjastokorttihakemuksen verkkokirjastossa osoitteessa Asiakkaan opas | Keski-Finna. Verkkohakemus vaatii vahvan tunnistautumisen esimerkiksi pankkitunnuksilla. Voit noutaa uuden kirjastokorttisi haluamastasi Keski-kirjastojen toimipaikasta (esimerkiksi Luhangan kirjasto, Kotipellontie 1, Luhanka) aikaisintaan hakemuksen täyttämistä seuraavana päivänä. Ota mukaan kuvallinen henkilöllisyystodistus. Voit täyttää kirjastokorttihakemuksen myös paikan päällä kirjastossa. Siinä tapauksessa uuden kirjastokortin saa mukaansa heti. Jos sinulla on ollut aiemmin Keski-kirjastojen kirjastokortti, uuden kortin hinta on 4 euroa.
Espanja-Suomi sanakirjan sekä Google-kääntäjän mukaan espanjankielinen sana inquisidor on suomeksi inkvisiittori ja sana comisario kääntyy sanaksi komissaari.Lähteet: Google KääntäjäSanakirja.org - Ilmainen sanakirja. Suomi, englanti, ruotsi jne. nettisanakirja
Ilmeisesti Naantalin kirjaston kaikille avoimet digiopastukset jatkuvat taas syksyllä 2025, mutta tarkkaa päivämäärää ei ole vielä tiedossa. Päivämäärät tulevat varmasti myöhemmin tietoon ja niitä voi seurata joko Naantalin kirjaston verkkosivulta osoitteesta Kirjasto | Naantali tai somesta (esim. Naantalin kirjaston Facebook tai Instagram). Lisää tietoa Naantalin kirjaston digiopastuksesta löytyy täältä: Digiopastus | Naantali
Tämän ikivanhan sanonnan alkuperä on historian hämärässä. On esitetty teorioita, että sanonnan alkuperä olisi muinaisessa Egyptissä, mutta tämä on spekulaatiota.Yksi sanonnan ensimmäisiä esiintymiä on sanskritinkielisessä Pancatantra-eläinsatukokoelmassa (n. 300-luvulla jKr.). Pancatantra löytyy myös Helmet-kokoelmasta: https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1465720?sid=5090947903 Tässä englanninkielinen teksti sadusta, jossa ajatus kissan yhdeksästä elämästä esiintyy: https://quod.lib.umich.edu/e/eebo2/B17851.0001.001/1:4.5?rgn=div2;view=fulltextEnglanninkielisessä kirjallisuudessa sanonta esiintyy jo William Shakespearen 1500-luvun lopun Romeo ja Julia -tragediassa, jossa Mercutio härnää Tybaltia seuraavasti (III,1): "En muuta, hyvä...
Taiteilijan itsestään tekemää muotokuvaa kutsutaan suomeksi omakuvaksi. Termi on englanniksi self-portrait, ranskaksi autoportrait ja italiaksi autoritratto. Yhdistimme työkavereiden kanssa voimamme ja yritimme kuumeisesti etsiä vastausta kysymykseen piilotetuista omakuvista. Tehtävä osoittautui kovin haastavaksi. Löysimme italiankielisen termin in assistenza, ja ranskankielisen termin autoportrait situé, jotka näyttäisivät viittaavan teoksen tapahtumien ja henkilöiden joukkoon maalattuun omakuvaan. Taiteilijan omakuva on tässä tapauksessa selkeä osa teosta ja katsoo usein suoraan teoksen katsojaan. Hakutuloksia ei löytynyt kovin paljon näillä termeillä, joten ne eivät liene vakiintuneessa käytössä tieteenalansa ulkopuolella....
