ilmeisesti jokin uusi kaasuvarasto on täydennetty venäläisellä maakaasulla. Tässä Ylen uutinen asiasta. Sen mukaan maakaasun tuonti on sallittua Venäjältä.
https://yle.fi/uutiset/3-12629564
Arvelin ensin, että kyse on valtiosta työnantajana, mutta taidatkin ehkä kysyä koulutehtävistä? Valtio-aiheisia ryhmätöitä ja tehtäviä on kyllä muissakin kouluissa, mutta ne saattavat olla laajuudeltaan ja sisällöltään erilaisia. Opetussuunnitelmassa on mainittu opetukset osat ja päämäärät, mutta ei tehtäviä ja opetustapoja (Opsit löytyvät Opetushallituksen sivulta, aivan alareunasta, https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot).
Jos taas tarkoitat erikoistumislinjoja lukioissa, esimerkiksi Kulosaaren lukiossa on yhteiskunta- ja talouslinja, https://ksyk.fi/hakijalle/. Helsingin kaupungin lukioiden painotuksia voi etsiä kaupungin sivulta, https://www.hel.fi/fi/kasvatus-ja-koulutus/lukiokoulutus.
J. Alfred Tannerin kupletin Laulu on iloni ja työni loppusäe oli alun perin "ja madon suu on viimeinen ovi". Kun Reino "Palle" Hirviseppä vuonna 1946 toimitti Tannerin laulujen kokoelman Kuolemattomat kupletit : sata ja kolme humoristista ja muutakin laulua, hän hempeytti sen muotoon "ja hiljainen on mullan musta povi".
Kirjallisuutta:
Matti Kuusi, Kansanperinteestä populaarikulttuuriin. – Teoksessa Sata suomalaisen kulttuurin vuotta
Tuomo Olkkonen, Rekiviisuista rillumareihin. – Teoksessa Rillumarei ja valistus : kulttuurikahakoita 1950-luvun Suomessa
Partisiipit ovat verbin infiniittisiä muotoja eli nominaalimuotoja. Ne ovat verbimuotoja, jotka taipuvat kuin nominit eli luvussa ja sijassa. Iso Suomen kielioppi löytyy verkosta, siellä kerrotaan infiniittisyydestä, https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=490
"Kaikkialla"-versiosta ei näytä julkaistun nuotteja. Italian- tai englanninkielinen "Al di là" on nuotinnettu moniin nuottijulkaisuihin erilaisina sovituksina. Kirjastojen tarjontaa voi selata Finnasta.
Jos haluamaasi nuottijulkaisua ei löydy Loisto-kirjastojen valikoimista, voit tehdä kaukolainapyynnön omassa kirjastossasi.
Verkosta löytyy useita sovituksia kappaleesta englanninkielisillä sanoilla. Ilmaiseksi ovat saatavilla ainakin tämä laulumelodian ja sointumerkit sisältävä sovitus ja tämä kvartettisovitus.
Ystävän muuttamista kauas käsitellään ainakin Veera Salmen lastenkirjassa Mauri ja vähä-älypuhelin sekä Libby Gleesonin kuvakirjassa Anni ja Lasse. Myös Paula Norosen lastenkirjassa Supermarsu tekee maalin ystävä muuttaa muualle.
Muuttamista käsitellään myös Katri Tapolan lastenkirjassa Väinämö ja näkymätön naapuri, Tuula Korolaisen lastenkirjassa Kuono lumessa, Kairi Lookin lastenkirjassa Piia Pikkuleipä muuttaa sekä Sharon Jenningsin kuvakirjassa Franklin saa vieraan.
Hei,
verkkokirjastosta voi hakea kuvakirjoja asiasanoilla, kuten: "alkoholinkäyttö" "masennus" "mielenterveyshäiriöt". Haun voi rajata lasten aineistoon. Helmet-verkkokirjastosta voi hakea teoksia myös hyllypaikasta "1.79 VAIKEAT ASIAT", jonka alta voi löytyä sopivia kirjoja.
Ehdottaisin seuraavia teoksia:
Karsikas: Amos ja sumupuu (käsittelee vanhemman masennusta)
Karsikas: Yksisarvinen (käsittelee vanhemman päihderiippuvuutta)
Myös seuraavat teokset voisivat olla sopivia:
Appelgren: Vesta-Linnea kuunvalossa
Tahvanainen: Silva ja teeastiasto joka otti jalat alleen
Verkkokirjastosta voi tarkistaa onko kirjaa paikalla tietyssä kirjastossa ja tehdä tarvittaessa varauksen haluamaansa teokseen.
Yleisen suhteellisuusteorian mukaan gravitaatio on aika-avaruuden kaareutumista, jonka saa aikaan esineiden massa. Musta aukko ei niinkään ime ainetta itseensä, vaan sen äärimmäisen tiheäksi keskittynyt suunnaton massa kaareuttaa aika-avaruuden ympärillään. Se ei vaikuttaa suoraan fotoniin vaan tilaan ja aikaan sen ympärillä. Fotonilla ei ole lepomassaa, mutta se liikkuu valonnopeudella suoraa linjaa aika-avaruudessa. Fotonilla on täten energiaa ja liikemäärää, ja näin sillä voidaan sanoa olevan "liikemassaa". Avaruuden kaareutuessa myös fotonin suora kulkulinja kaareutuu. Aika-vääristymä kasvaa mitä lähemmäs mustan aukon singulariteettia tullaan. Mustan aukon tapahtumahorisontissa aika-avaruus lopulta kaareutuu...
Emme valitettavasti ole onnistuneet löytämään tekijää tälle runolle. Kuolinilmoituksissa on yleistä lainata ja muunnella runoja aika vapaasti, tai sitten ovat omaisten itsensä kirjoittamia
Hei
Takassa voi valmistaa kaikenlaista. Reseptejä kannattaa etsiä kirjoista jotka käsittelevät joko ruuan valmistamista avotulella, padassa, vuoassa tai uunissa.
Esimerkiksi nämä kirjat Pataruokaa Väntsi, Meri-Tuuli, kirjoittaja tai Avotulilla : ruokaa luonnon antimista Maulavirta, Markus, kirjoittaja.
Ruuan valmistukseen suositellaan lämpömittaria, jolla takan lämpötila voi seurata valmistuksen aikana. Reseptejä täytyy hieman itse osaa soveltaa omaan takkaan sopiviksi.
https://blog.tulikivi.fi/blogit/ruoanlaitto-takassa-on-helppoa-ja-ekolo…
Netistä löytyy myös englanniksi reseptisivustoja. https://www.smokedbbqsource.com/wood-fired-oven-recipes/
https://www.wikihow.com/Cook-in-an-Indoor-...
Kuuluisa monien tuntema suomalainen taideteos, josta on varmasti julkaistu myös useita taidejulisteita vuosikymmenten aikana. Jos isokokoinen kuva teoksesta riittää, Finna.fi: museoiden, arkistojen ja kirjastojen yhteinen hakemisto on hyvä hakuapu, myös kuvien hakemisessa. Sieltä löytyy tekijän nimellä hakemalla sekä mustavalkoinen valokuva maalauksesta että isokokoinen ja tarkkaresoluutioinen värikuva teoksesta: https://finna.fi/Record/museovirasto.F2F8D896100D99DD9557C4EAA08DF56E
Myytäviä julisteita teoksesta voisi yrittää kysellä esimerkiksi kehystys- ja julisteliikkeistä, ja vanhoja mahdollisesti kehystettyjä jäljenteitä teoksesta vaikkapa antiikkiliikkeistä.
Helsingissä ei enää liikennöi kauppa-autoja. Maaseudullakin myymäläautot ovat käyneet todella vähiin. Ylen verkkoartikkelissa 9.8.2021 arvioitiin koko maassa toiminnassa olleen vielä kuusi kauppa-autoa. https://yle.fi/uutiset/3-12046012
Pääasiassa tuoretuotteita kauppaavan Makupiste-yrityksen pakettiauto toimitti ruokakasseja tilauksesta joillekin alueille Helsingissä ainakin parisen vuotta sitten. Se ei kuitenkaan liikeidealtaan ollut perinteinen sekatavara-myymäläauto. https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/1319559
Jos tietotekniikkataitoja on riittävästi, voisi ruoan verkkokauppoja ajatella yhtenä vaihtoehtona hankkia ostokset kotiin kannettuna.
Alexandre Dumas'n tuotanto onkin melko hankala saada järjestykseen. Tuottelias mies! Vuonna 2009 tällä palstalla on kysymykseen vastattu seuraavasti:
Ulla Virtamon toimittaman Aikuisten jatko- ja sarjakirjat teoksen mukaan 'Sotureiden' järjestys on seuraava:
1. Kolme muskettisoturia. G 1889
2. Myladyn poika= Muskettisoturit seikkailevat jälleen.
Muskettisoturit palaavat. K 1969
Muskettisoturit juonittelevat. K 1969
Muskettisoturit taistelevat. K 1969
Muskettisoturit pakenevat. K 1969
Muskettisoturit voittavat. K 1969
3. Bragelonnen varakreiviI-X = Muskettisoturien viimeiset urotyöt. K 1916
Vielä on Portoksen poika = Viimeinen muskettisoturi. K 1935
Fennicasta, osoitteesta https://finna.fi löytyy 31 viitettä haulla Kolme...
Olisikohan kyseessä kukaties Lemillä Etelä-Karjalassa sijaitseva Lahnajärvi, joka mainitaan Paasilinnan romaanissa Suomalainen kärsäkirja? Kirjassa seikkailevan Emilia-norsun emäntä Lucia Lucander (alkujaan Sanna Tarkiainen) oli "kotoisin Lemiltä, jossa hänen vanhemmillaan oli ollut pieni maatila. -- Lucian entinen kotitila sijaitsi ihan kirkonkylän liepeillä kauniin Lahnajärven rannalla." (s. 216–217)
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirja Sukunimet johtaa Hiltusen muinaissaksalaisista Hild-alkuisista henkilönnimistä kuten Hildebrand ja Hildegund sekä niiden lyhentymistä (Hild, Hilda, Hildi, Hildo, Hilt, Hilti, Hilto). Meille jouduttuaan näistä muunnoksista kehittyivät mm. sukunimi Hiltunen ja talonnimi Hiltula, joka sekin on sittemmin siirtynyt sukunimen tehtävään.
Charles Baudelairen proosaruno "N'importe où hors du monde" sisältyy teokseen "Le spleen de Paris". Eila ja Väinö Kirstinä ovat suomentaneet teoksen ja se sai suomeksi nimen "Pariisin ikävä" (1963). Runon nimi on suomeksi "Anywhere out of the world (Missä tahansa maailmasta pois)".
"Pariisin ikävä" sisältyy myös esimerkiksi teokseen "Kolme ranskalaista klassikkoa" (Karisto, 2010). Runo löytyy tämän teoksen sivuilta 116 -117.
Helmet-kirjastot eivät tarjoa pääsyä ulkomaisiin tieteellisten julkaisujen kokotekstitietokantoihin. Tällä hetkellä Helsingin kirjastojen koneilla voi käyttää Elektra-tietokantaa, jossa on kotimaisia tieteellisiä artikkeleita.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Tietokannat
Helsingin yliopiston kirjaston paikallisasiakkaana sinulla on oikeus käyttää kaikkia Helsingin yliopiston kirjaston hankkimia e-aineistoja.
https://www.helsinki.fi/fi/helsingin-yliopiston-kirjasto/kayta-kokoelmi…
https://www.helsinki.fi/fi/helsingin-yliopiston-kirjasto
En valitettavasti löytänyt tällaisesta vatkaimesta mitään tietoa. Etsin kirjoista, verkosta, myös saksan kielisiä keittiölaitesivustoja, sekä vanhoista lehdistä Kansalliskirjaston Digitaalisista aineistoista, https://digi.kansalliskirjasto.fi/. Helsingissä on Tekniikan museo, josta voisi kysyä lisäapua, https://tekniikanmuseo.fi/, sähköpostiosoite, info@tekniikanmuseo.fi.
Kotimaisten kielten keskuksesta vastataan näin:
Kyseessä ei ole pelkästään myöhäisimpiin lainasanoihin liittyvä ilmiö vaan varhaisimmat esimerkit lainanominien mukauttamisesta sananloppuisen i:n avulla ovat viimeistään balttilaislainojen kaudelta (tästä ks. Laalo 1982 https://journal.fi/virittaja/article/view/37664/32554), eli tuhansien vuosien takaa. Vanhoja i-loppuisia lainoja ovat esimerkiksi vuohi, pappi, risti ja helvetti. Ison suomen kieliopin mukaan sananloppuisen i:n käyttö on yleinen mukauttamiskeino, joka koskee hyvin eri ikäistä lainasanastoa ja on edelleen produktiivinen eli käytössä uusien lainasanojen mukauttamiseen ( https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=151).
Vieraskielisten nimien taivutuksesta on ohje...
Välitimme kysymyksen Turun kaupungin palautepalveluun ja kaupunkiympäristön asiakaspalvelusta vastattiin, että raitiovaunu ei ole kaupungin, mutta vaunun torille paluun tiimoilta on esitetty useampi toive, jotka on välitetty edelleen tiedoksi.
