Etsimäsi teos voisi olla Howard Dullyn kirjoittama My Lobotomy (julkaistu 2007). Dullylle tehtiin niin sanottu jääpiikki-lobotomia, kun hän oli 12-vuotias. Teoksessa Dully kertoo muun muassa tuon operaation monista vaikutuksista hänen elämäänsä. Teosta ei tekemäni Finna-haun perusteella valitettavasti löydy mistään suomalaisesta kirjastosta, mutta se on tilattavissa monen kirjakaupan kautta.Dullyn teos on ainoa löytämäni, jossa kirjailija kertoo itselleen tehdystä lobotomiasta. Operaation kohteeksi joutuneista kerrotaan esimerkiksi näissä teoksissa:Kate Clifford Larson - Rosemary: The Hidden Kennedy Daughter. Tosikertomus Rosemary Kennedystä, jolle tehtiin lobotomia 23-vuotiaana.Ken Kesey - Yksi lensi yli käenpesän. Yhdelle teoksen...
Hei, meidän tiedossamme ei ole, että kirjaa kokonaisuudessaan olisi suomennettu. Englanniksi siitä on toki useita versioita: https://www.marxists.org/archive/trotsky/1936/revbet/revbetray.pdfMarxists Internet Archive-arkistoa ylläpitävät vapaaehtoiset. Yhteystiedoista käy ilmi, että suomenkielisen Lev Trotski -arkiston suomennokset on tehnyt yksi ylläpitäjistä. Kyse on siis epävirallisesta käännöksestä ja vapaaehtoisesta harrastustoiminnasta. Käännös todennäköisesti on tehty yllä olevasta englanninkielisestä versiosta. Muussa suomenkielisessä Trotski -tutkimuksessa ei viitata suomenkieliseen Petetty vallankumous -kirjaan. Jos kirja olisi suomennettu, siihen todennäköisesti olisi viitattu.
sensuuria on historian saatossa kirjastoissakin harrastettu, mutta ei nykyään. Jos nykyään kirjastosta jokin teos puuttuu, niin voi olla, että se on jätetty valitsematta kokoelmaan esimerkiksi rasistisen tai muuten rikollista tai huonoa makua edustavana teoksena. Toisen maailmansodan jälkeen kirjastotkin poistivat teoksia kokoelmistaan liittoutuneiden valvontakomission määräyksestä, eli käytännössä Neuvostoliittoon vihamielisesti suhtautuvan kirjallisuus joutui sensuurin kohteeksi. Asiasta on Wikipedia artikkeli: https://fi.wikipedia.org/wiki/Jatkosodan_j%C3%A4lkeinen_kirjasensuuri_SuomessaSensuuria on harrastettu myöhemminkin esimerkiksi eroottisen kirjallisuuden suhteen, ja termi kirjastojen myrkkykaapeista viittaa siihen. Eli...
Hei!Ketsiia on todennäköisesti muunnelma Ketsia nimestä. Se ei ole suomalainen nimi, vaan heprealainen nimi, joka esiintyy Raamatussa. Se tarkoittaa Kassiapuuta/Kassiakanelia (Cinnamomum aromaticum, syn. Cinnamomum cassia) eli kiinankaneli, mutta voi viitata myös "aromaattinen" tai "tuoksuva".Ketsia on Jobin toinen tytär Raamatun Vanhan testamentin mukaan, joka tunnettiin kauneudestaan.
Olisikohan tämä Maria Turtschaninoffin Anaché (Tammi, 2013)? Päähenkilö on Anaché, pienen khalka-heimon päällikön tytär, joka ihailee vanhempaa veljeään Heoria yli kaiken. Anaché oppii veljensä mukana kaikki miesten taidot, joita tyttölapset eivät oikeastaan saisi oppia, ja äidiltään hän oppii sellaisia asioita, jotka kuuluvat vain tietäjille, angakokeille. Äiti on syntyisin pienestä heimosta, jolla ei ole omaa tietäjää, joten sen jäsenten pitää osata parantaminen, jumalien palveleminen ja henkien lepyttäminen itse. Anachén ja Heorin avioliitoista sovitaan yhtä aikaa. Veli saa morsiamekseen naapuriheimon päällikön tyttären, mutta kapinallisen ja uppiniskaisen Anachén sulhaseksi on valittu...
Kirjaimellisesti nurkkanovellilla tarkoitettiin sanoma- tai aikakauslehdissä jatkokertomuksena julkaistua kaunokirjallista teosta (romaani, pienoisromaani tai novelli), joka oli ladottu kirjan tapaan lehden sivun molemmin puolin ja asemoitu keskeltä taitettaviksi "painoarkeiksi" sivun ala- tai ylänurkkaan siten, että se oli mahdollista leikata talteen. Talletetuista arkeista saattoi sitten halutessaan koota itselleen pikku kirjan. "Monessakin lehdessä on irtileikattava 'nurkkanovelli', joka joskus myöhemmin ilmestyy kirjana, mutta useimmiten ei. Sen vuoksi on syytä leikata romaani joka numerosta ja tallettaa se. Tunnen erään entisen kansakoulupojan, joka suoritti tämän työn hyvin huolellisesti ja siten keräsi itselleen huomattavan...
Hei!Pystyt hakea Helsingin kirjastojen saksankielistä aineistoa https://helmet.finna.fi/Klikkaa "tarkennettu haku" ja kieleksi "saksa" tämän jälkeen aineistotyyppiin "lehti".Jos haluat katsoa esimerkiksi mitä kirjoja löytyy valitse "kirja" mukaan hakuun.Helsingissä näyttäisi löytyvän sanomalehdistä ainakin Die Zeit.Frankfurter Allgemeine ja Welt am sonntag ei ollut tällä hetkellä reaaliaikaista tietoja saatavilla.Muita lehtiä on esimerkiksi Burda moden (ger) ja Automobil-Revue.
Hei!Näillä tiedoilla ei kovin tarkkaa vaihtoehtoa löytynyt, mutta tässä pari mahdollista vaihtoehtoa jossa paetaan veden äärellä:Cussler, Clive: Jäinen hauta (alkuteos ilmestynyt 1975. Suomentanut Erkki Hakala.)Cussler, Clive: Nostakaa Titanic! (alkuteos ilmestynyt 1976. Suomentanut Juhani Koskinen.)Cornwell, Bernard: Tuntematon vihollinen (alkuteos ilmestynyt 1989. Suomentanut Pirkko Biström.)Johns, William Earl: Biggles Etelämerellä (alkuteos ilmestynyt 1938. Suomentanut Liisa Johansson.)Ehrlich, Max: Kuka minä olin? (alkuteos ilmestynyt 1974. Suomentanut Erkki Hakala.)Mahtaisiko joku lukijoistamme muistaa kirjan kuvauksen perusteella?
Kyseessä ovat paahdetut kurpitsansiemenet, virallisesti pepitas de calabaza. Pepa on espanjaksi siemen, ja pepitas sen diminutiivimuoto monikossa. Kuten tästä voi päätellä, yhdysvaltalaisiin resepteihin nämä siemenet ovat päätyneet Meksikosta, jonka keittiötaiteessa ne ovat merkittävässä osassa. Siemeniä käytetään myös sellaisenaan naposteltavana espanjankielisessä maailmassa Atlantin kumminkin puolin.
Hei!Ainakaan vielä ei ole ennakkotietoa, että kirja olisi ilmestymässä suomeksi.Aikaisemman osan on julkaissut Karisto vuonna 2020, joten kannattaa seurata heidän sivuilta uutuuksia.Asiaa voi kysyä myös suoraan kustantajalta sähköpostilla: kustannusliike@karisto.fi.Tätä kysymystä olikin jo pari kertaa aikaisemmin kysytty:https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-tietoa-etta-mysteries-of?language_co…https://www.kirjastot.fi/kysy/ollaanko-margaret-rogersonin-kirjaa-myste…
Kirjastojen valikoimista en kappaleen nuotteja löytänyt. Osoitteesta https://muusikoiden.net/tori/ilmoitus/1939541 on myynnissä numerolla 99 Kesätuulen soittoon kappaleen nuotit.
Tätä erämaiden asuttamiseen liittyvää "lastujuttua" on kerrottu eri puolella Suomea. Vanhoja asutustarinoita tutkinut Aarne Europaeus on selittänyt sillä havainnollistetun "myöhemmille polville entisaikojen harvaa asutusta". Tavallisesti näihin kertomuksiin liittyykin toisistaan varsin kaukana olevien kylien tai paikkakuntien nimiä. Yksi tunnetuimmista lastuista lienee Tyrvään lastu, josta Topelius kertoo Maamme kirjassaan ja josta 1990-luvun lopulla tehtiin graniittiveistoskin Tyrvään Kaukolan kylään."Kokemäen pitäjässä sanotaan muinoin olleen ainoastaan yhden talon. Talon isäntä näki lastun kulkevan virran mukana ja arvasi siitä, että hän oli saanut naapurin. Hän lähti kohta etsimään naapuriansa ja tapasi hänet siinä, missä nyt on...
eli tarkoitatte poistokirjojen ostamista/maksamista, niin se onnistuu osoitteessa: https://verkkokauppa.jyvaskyla.fi/tuote-osasto/kirjasto/Tuo osoite ja sinne johtava QR-koodi löytyvät yleensä kirjastossa kopiokoneen läheltä ainakin. En itsekään tietoa löytänyt verkkokirjastosta tai verkkosivuiltamme, mutta mietitäänpä jos lisätään se sinnekin.Ja vielä jos tarkoititte myöhästymismaksujen tai muiden maksujen maksamista, niin se onnistuu verkkokirjastossa, kirjautumalla sisään ja kohdasta maksut.
Arvopaperin ja Kauppalehden nettiartikkeleista pääsee kirjastoissa lukemaan vain ne, jotka näkyvät ilmaiseksi kaikille lehtien omilla nettisivuilla. Kumpikaan lehdistä ei kuulu Helmet-kirjaston e-lehtipalveluihin. Arvopaperi -lehden fyysisiä kappaleita voi lukea ja niitä pääsee myös lainaamaan ja varaamaan useammassakin kirjastossa Helmet-alueella, Vantaalla Mosaiikin, Myyrmäen ja Tikkurilan kirjastoissa. Kauppalehteä voi lukea Vantaalla Koivukylän, Lumon, Martinlaakson, Mosaiikin, Myyrmäen, Pointin ja Tikkurilan kirjastoissa, mutta lehteä ei voi lainata, eikä varata.
Lauluni on Rauno Lehtisen säveltämä ja sanoittama kappale. Ilmeisesti jossain on sekoittunut kahden kappaleen tiedot, koska Lauluni singlejulkaisun b-puoli on En saa, jonka on säveltänyt Linnavalli ja sanoittanut Vainio.Nuotit Lauluni-kappaleeseen löytyvät esimerkiksi Lehtisen nuottikirjasta Muuttuvat laulut. Tästä linkistä näet saatavuuden Keski-kirjastoissa.
Satu voisi kuulostaa Grimmin veljesten Hanhitytöltä, josta löysin kuvauksen aiemmasta vastauksesta. Siinä prinsessa ja kamarineito matkaavat toiseen valtakuntaan, jossa prinsessan on määrä mennä naimisiin kuninkaanpojan kanssa. Matkalla hovineito viekkaasti ottaa prinsessan paikan ja pakottaa prinsessan palvelijakseen ja perillä prinsessasta tulee hanhia paimentava tyttö. Väärä prinsessa muun muassa määrää prinsessan (puhuvan) hevosen pään katkaistavan ettei se kerro totuutta. Satu on julkaistu useissa Grimmin satujen kokoelmissa, mutta myös kuusiosaisessa punakantisessa Suuressa satukirjastossa (1980-82).Voisiko tämä olla etsimänne satu?Kollegani löysi kirjavarastosta seuraavat kokoelmat. Ehkä etsimänne on jompikumpi näistä:https://...
Skiftesvikin novellikokoelmissa Gagarin kinoksessa, Puhalluskukkapoika ja Taivaankorjaaja sekä Tuulen poika on lapsen näkökulmasta kirjoitettuja novelleja.
Kysyin asiasta Maanmittauslaitokselta, jonka karttoja Vanhat kartat -palvelussa käytetään. Vastauksen mukaan Vanhat kartat -palvelun kartat ovat Maanmittauslaitoksen perus- ja taustakarttoja, niihin ei sisälly kaavamerkintöjä. Joihinkin karttoihin on voitu tehdä poikkeuksellisesti täydentäviä merkintöjä, jotka näyttävät kaavoitukselta, esim. vuoden 1982 Hämeenlinnan kartta, johon on tehty päällepainatus vielä kartan valmistumisen jälkeen. Alkuperäistä karttalehteä pääsee tutkimaan lataamalla karttatiedoston omalle koneelle klikkaamalla karttanäkymän päällä hiiren oikealla ja valitsemalla Lataa alkuperäinen karttalehti. Maininnat poikkeuksista tai muut lisätiedot on kirjattu alkuperäiselle karttalehdelle ja ovat luettavissa latauksen...
Kyseessä on öljysäiliö. Helsingin kaupungin verkkosivuilta löytyy Vasikkasaaren virtuaalikierros, jonka mukaan Vasikkasaaren öljysäiliöt rakennettiin ensimmäisen maailmansodan alla laivaston polttoainesäiliöiksi. Ks. linkki.
