Tältä sivustolta löytyy eri kolikoita myytävänä, joka antaa idean niitten hinnoista - Suomi 2001 2 € UNC (eurokolikot.com)
Vuoden 2001 kahden euron kolikko on luokiteltuna tavalliseksi kolikoksi, eikä siksi erityisen arvokas.
Jos ei ole varma kolikon arvokkuudesta voi kääntyä kolikkojen asiantuntijoihin sillä olemassa on tietysti poikkeuksellisesti arvokkaita kolikoita. Painovirheet ja/tai harvinaisuus ovat suurimmat indikaattorit kolikon hinnasta. Yllä oleva sivu kertoo että kyseessä olevan kolikon lyöntimäärä on 29 132 000.
Sanontatavassa 'ottaa vaari' tai 'ottaa vaarin' esiintyvä vaari on lainaa ruotsin sanasta var, vara, jota käytetään vastaavanlaisissa sanonnoissa, esim. ta vara på något ('ottaa huomioon'), hålla var på något ('pitää silmällä'). Suomen kirjakielessä sekä 'ottaa vaari' että 'pitää vaaria' ovat olleet käytössä Agricolasta alkaen, ja ne ovat tällöin olleet jo mitä ilmeisimmin kieleen vakiintuneita, sillä niitä käytetään myös muissa samanaikaisissa käsikirjoituksissa.
– Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Nuortenkirjan Pärinätytöt (1956) on kirjoittanut Kaarina Nissinen salanimellä Outi Luhtapohja. Pärinätytöt on hänen ainoa teoksensa.
Elli Ylitalo kirjoitti salanimellä Tuulikki Otsola teokset Suvinen satu joka on ihan totta (1953), Marjatan hauskin kesä (1954), Yksinäinen Inkeri (1955), Takaisin kotiin (1956) ja Haltiattaren kumminlahja (1957). Muita salanimiä Elli Ylitalo ei käyttänyt.
Maija Hirvonen: Salanimet ja nimimerkit (SKS, 2000)
https://www.naistenaani.fi/elli-ylitalo-kirjoitti-tuulikki-otsolan-nime…
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176002657331
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Laajalle levinneen syntytarun mukaan pyy on linnuista vanhin ja aikaisemmin se oli suuri lintu: "Kun pyy luotiin ensimmäiseksi, siitä tuli niin suuri, että kun 'pyy pyrähti, niin maa järähti, ja Luojan syvän värähti'. Luoja sanoi, ettei hänen luomansa saa enää sillä lailla häntä pelästyttää. Ja kun sitä ei voitu sietää, piti pyytä ruveta pienentämään. Siitä otettiin sitten lihaa jokaiseen seuraavaan lintuun, liha asetettiin täkän kahden puolen. Sen takia jokaisessa linnussa on pyynlihaa ja siksi pyy on joutunut niin pieneksi. Mitä enemmän luomakunta sikiää, sitä enemmän otetaan pyystä, kurjasta, lisää. Niinpä sanotaankin: 'Kutistuu kuin pyy maailman lopun edellä.' Maailman lopun edellä pyyn oli määrä mahtua lentämään sormuksen lävitse." (...
Kakko-sanalla on suomen murteissa useita merkityksiä. Useimmiten kakko merkitsee reiätöntä leipää, hiivaleipää, leipäkakkaraa. Joillakin seuduilla kakko-sanaa on kuitenkin käytetty merkityksessä kakku eli makea (vuoassa paistettu kookas) leivonnainen tai pikkuleipä.
Suomen murteiden sanakirja mainitsee esimerkin Vampulasta: "Kyl se ikä̀väm muutteen tekì ko kakòsta leìpääv vetì" (kun juhlien ja pyhien jälkeen tuli arkiruoat.) Toinen esimerkki on kerätty Raisista: "Juo vain että kakko vajjoo pohhaan" (alas). Tässä kakolla tarkoitetaan ohukaista.
Suomen murteiden sanakirja verkossa
Kirjastoaineiston poistomyynnit tulivat mahdolliseksi vuonna 1986 voimaantulleiden lainsäädännöllisten muutosten myötä. Laeissa oli nyt ensimmäistä kertaa annettu selvä lupa ja ohjeet kirjastosta poistetun aineiston luovuttamisesta edelleen. Tähänastisten määräysten mukaan se oli tavalla tai toisella hävitettävä.
1.4.1986 voimaan tulleen kirjastolain (235/1986) 20§ kuuluu seuraavasti: "Kirjastosta poistettua aineistoa saadaan korvauksetta luovuttaa yleisten kirjastojen keskuskirjastolle ja maakuntakirjastolle sekä toissijaisesti muulle julkiselle kirjastolle, tutkimuslaitokselle tai muuhun tarkoituksenmukaiseen käyttöön. Valtionosuutta vastaavaa osaa luovutetun aineiston arvosta ei näissä tapauksissa palauteta valtiolle."
Laissa...
Hitaan valssin voi löytää ainakin kahdesta runoantologiasta:
Maan ilmeet : Keski-Suomen Kirjailijain runoantologia (Keski-Suomen Kirjailijat, 1976)
Runon ääni : lausujain juhla-antologia (WSOY, 1988)
Hämeenlinnan, Hattulan ja Janakkalan kirjastojen yhteisestä Vanamo-verkkokirjastosta löydät tietoa, mitä kaikkea näistä kirjastoista voi lainata. Vanamo-verkkokirjasto on osoitteessa vanamo.finna.fi.
Valitse etusivulta hakupalkin alta Tarkennettu haku.
Sitten lomakkeella laita ensimmäisen hakupalkkiin *-merkki ja valitse valikosta se aineistolaji, joka kiinnostaa.
Esimerkiksi jos olet kiinnostunut Hämeenlinnan seudun kirjastojen lainaamista esineistä, valitse aineistolajiksi "esine" ja anna koneen hakea.
Kahvinkeittimeen laitetaan tavallisesti kylmää vettä. Nesteet laajenevat lämmetessään, joten periaatteessa keittimen lämmittämän veden tilavuus voi olla suurempi kuin siihen mitatun veden määrä. Selvästi havaittavaa eroa ei kuitenkaan pienessä keittimessä luulisi syntyvän, koska käytetystä vedestä osa haihtuu kuumennettaessa ja osa imeytyy kahvijauheeseen, mikä omalta osaltaan pienentää valmiin juoman tilavuutta.
Ihanteellisessa tapauksessa kahviin uutettujen yhdisteiden määrä on 1–1,5% eli kahvikupillisesta 98–99% on vettä. Jos valmista juomaa tulee keittimestä odotettua enemmän, syy voi löytyä kahvijauheestakin: on käytetty liian karkeaa jauhatusta tai mitattu annos on ollut liian pieni, jolloin vesi valuu suodattimen läpi...
Kirja lienee Erkki Tantun kuvittama Otto Potto Poroliini ynnä muita vanhoja lasten loruja. Kirjasta löytyy lorut Hippa-Heikin laivasta ja Onnimannista. Suosikkilorussasi morsiamelta ei kuitenkaan pääse pieru vaan nauru. Loru alkaa näin: Kierun lierun laurun, morsian päästi naurun.
Helmet-kirjastosta löytyy painokset vuosilta 1956 ja 1993.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__St%3A%28otto%20potto%20poro…
Kotilieden kummikerho perustettiin auttamaan syrjäseutujen suurilapsisia perheitä. Kotiliesi-lehti maksoi kaikki käytännön kulut,
joten lahjoituksia ei mennyt lainkaan palkkoihin yms. Kotiliesi välitti koteihin vaatteita, lehmiä ja myöhemmin järjestettiin lomia äideille. Kummikerhosta välitettiin myös avuntarvitsijoiden osoitteita, jollooin lahjoittaja voi lähettää pakettinsa ilman että se teki kierroksen Kotilieden toimituksessa. Joskus näistä suhteista tuli kirjeenvaihtosuhteita, jotka kestivät vuosia. Kirjassa "Pieni ihme paketissa" on kerrottu Kummikerhon 83 vuotta kestänyt tarina.
TEKIJÄ Katila, Seija, kirjoittaja.
TEOS Pieni ihme paketissa : Kotilieden Kummikerho - 83...
Helmet-kirjastojen Kirjavarastossa Pasilassa on avoimet ovet joka keskiviikko 11.1. - 17.5. klo15 - 19.
Alla olevasta linkistä voit lukea lisää tietoa Kirjavarastosta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Jutt…
Aloitteleville muusikoille on monenlaisia oppaita kirjastojen kokoelmissa. Tässä muutama suomenkielinen kirja, joihin kannattaa tutustua.
Artist ABC : avaa ikkunoita musiikin maailmaan / kirjoittajat Paulina Ahokas ym. T2 Promotions, 2004.
Karhumaa, Mika: Musiikki liiketoimintana. / Mika Karhumaa, Ida Lehtman, Jone Nikula. Teos, 2010.
Pokkinen, Lottaliina: Muusikon sopimusopas : tietokirja muusikoille, laulajille, artisteille ja alasta haaveileville. Tietosanoma, 2020.
Lisäksi aiheesta on tehty opinnäytetöitä, joita voi lukea PDF-tiedostona verkosta. Tässä yksi ehdotus luettavaksi:
Koivulahti, Samuli: Biisit rahaksi : laulaja-lauluntekijän lyhyt oppimäärä. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016091114167
Kuka tahansa, jolla on osoite Suomessa, voi saada Helmet-kirjastokortin. Kortti täytyy noutaa jostakin pääkaupunkiseudun kirjastosta. Korttia varten tarvitaan kuvallinen henkilöllisyystodistus. Jos lainaat Helmet-kirjastoista, lainat täytyy myös palauttaa Helmet-kirjastoon.
Tietoa asiakkuudesta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa
Suosittelen, että otat vielä yhteyttä kotikirjastoosi. Jos kirjaa ei ole saatavissa omasta kirjastosta tai alueen kirjastojen kirjaistoista, kirjan voi tilata kaukolainana mistä tahansa Suomen kirjastosta. Tai tarvittaessa tietysti ulkomailtakin. Varmista, kaukolainan hinta.
Gianni Ferrion säveltämästä kappaleesta "Paroles paroles" on olemassa erilaisia kirjoitusasuja.
Kyseinen kappale löytyy esimerkiksi nuottijulkaisusta nimeltä 100% hits. Volume 5. Tässä julkaisussa kappale kulkee nimellä "Paroles... Paroles...".
Nuottijulkaisussa on huomioitu sanat, melodia, kosketinsoitin, sointumerkit, kitaran sointuotteet.
Rivit ovat William Shakepearen Macbethin IV näytöksen ensimmäisestä kohtauksesta.
Paavo Cajanderin suomennos on vuodelta 1885 ja siinä kyseiset rivit kuuluvat näin:
Mun kihelmöipi peukalon':
Jotakin pahaa tuloss' on. —
https://www.gutenberg.org/cache/epub/16893/pg16893.html
Yrjö Jylhän suomennoksessa (1936) sama kohta kuuluu näin:
Mun särkee peukaloni pää, / tuloa pahan tietää tää.
Matti Rossi suomensi saman kohdan vuonna 1983 seuraavasti:
Kämmenpuuta kutittaa, / paha saapuu portin taa.
Rossin suomennoksessa vuodelta 2004 kyseinen kohta kuuluu näin:
Kämmenpuuta kutittaa, / paha saapuu oven taa.
https://www.gutenberg.org/files/1533/1533-h/1533-h.htm
William Shakespeare: Draamoja. 7, Macbeth (...
