I am sorry to say I was not able to find record that simply lists public libraries located in shopping malls. To form the answer would require gathering the address of every library and finding out whether there is a shopping mall or not. According to the website Kirjastot.fi (Libraries.fi) there is at least one library in every municipality which makes the total amount of public libraries nearly 800 (mobile libraries not included). Here is a link to the website's statistics page https://www.libraries.fi/statistics. You will also find there access to the whole statistics database of public libraries.
However, in general, there is an ever rising trend whenever a new public library is established or an old one...
"Leikiten"-nimellä en löytänyt nuottia kappaleeseen "Lady bird" (tai "Ladybird"), mutta toisella suomenkielisellä nimellä "Leppäkerttu" sävelmä löytyy nuotista "Opus. Musiikin työpaja" (Otava, 1994). Laulun on säveltänyt ja sanoittanut Lee Hazlewood. "Leikiten"-sanoituksen on kirjoittanut Pertti Reponen. Se alkaa: "Nähnyt oon mä täydenkuun". "Leppäkerttu"-sanoituksen on kirjoittanut Jukka Alihanka. Se alkaa: "Mustaan minihameeseen". "Opus. Musiikin työpaja" -nuotissa on siis eri sanoitus kuin etsimäsi, mutta sävelmä on sama. Nuotissa on laulun melodia, sointumerkit, Jukka Alihangan suomenkielinen sanoitus ja Petri Laaksosen sovitus.
Keuruuaika tarkoittaa (kissan) kiima-aikaa. Keuruu-sanaa on käytetty kuvaamaan sekä "keuruuaikaa" että kissan käyttäytymistä silloin kun se on "keuruullaan".
keuruu - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja (kotus.fi)
Trelawney on vanha brittiläinen sukunimi Cornwallin seudulta. Sen on tulkittu tarkoittavan joko "avointa kylää/kaupunkia joen tuntumassa" (sanoista 'tre' - kylä/kaupunki, 'lawn' - avoin, 'ey' - vesi) tai vaihtoehtoisesti "kirkonkylän asukasta" ('tre' - kylä/kaupunki, 'lan' - kirkko; tässä tulkinnassa -y on diminutiivia ilmaiseva suffiksi). Ensin mainittu tulkinta on näistä kahdesta tavallisempi.
Lähteet:
William Arthur, An etymological dictionary of family and Christian names
Henry Harrison, Surnames of the United Kingdom
Ks. myös
https://www.wizardingworld.com/features/etymology-of-hogwarts-professor…;
Itsekin fantasiakirjailijana kunnostautuneelle kollegalle mieleen tuli ensimmäisenä Reetta Aarnion Maan, veden ja tulen väki -sarja, jonka ensimmäinen osa, Maan kätkemät, ilmestyi vuonna 2008.
Toinen ehdotus oli Siiri Enorannan Tuhatkuolevan kirous vuodelta 2018.
Olisikohan kyseessä jompikumpi mainituista?
Taulun kuva kannattaisi lähettää taiteen asiantuntijalle, esim. netin sivustojen kautta ja tiedustella sieltä,
mm. Bukowskin huutokauppa-sivustolta löytyy Online-arviointi, teostiedustelut näillä sivuilla ovat maksuttomia.
Esimerkiksi näistä:
https://www.bukowskis.com/calendar
https://hagelstam.fi/
Antiikki & Design- lehdestä löytyy palsta, jonne voi lähettää tiedusteluja:
https://antiikkidesign.fi/kysy-esineista
Koti ja keittiö- lehdessä on myös palsta, jossa voi kysyä:
https://kotijakeittio.fi/vanhattavarat-6.171.b5fbf75fc0
Syömmessäin-sanan perusmuoto on syän, joka on runollinen ja murteellinen muoto sanasta sydän.
Syän-sana taipuu samoin kuin esimerkiksi sana uistin.
https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_5_S-Tr.pdf
https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_1_A-I.pdf
Etsin Finna.fi:stä hakusanoilla suomi, ruotsi, sanakirjat sekä rajasin valmistusvuoden välille 1700 - 1830. Tuloksissa olivat ainakin sanakirjat Lyhykäinen Suomen ja Ruotsinkielen sanakirja (G.W. Wirenius, 1827) ja Yxi lyhykäinen sana-kirja, latinan, ruotzin, saxan ja suomenkielellä, nuoruden hywäxi sen luonnollisen järjestyxen jälken erinomaisihin charihin koottu ja tryckihin annettu (Henricus Matthiae Florinus, 1633-1705). Edellinen on saatavilla ainakin Kansalliskirjastossa erikoislukusaliin tilattava ja jälkimmäinen Tampereen pääkirjastossa lukusalikäytössä.
Tässä lyhennetty linkki Finnan hakutuloksiin: http://bitly.ws/Cst4
Lähteet:
Finna.fi. https://www.finna.fi/
Taskukirjaston kautta ei voi varata tiettyä lehden numeroa. Nämä varaukset täytyy tehdä Helmetin selainversion kautta.
Mikrobitin numeroiden varaus kyllä onnistuu. Etsi ensin haluamasi numero ja kirjaudu kirjastokortin numerolla ja pin-koodilla. Kun olet kirjautunut, lehden numerovalikko aukeaa ja pääset valitsemaan haluamasi lehden.
Mikrobitti:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2220386?lang=fin
Pelkästään etnisiä kauppoja koskevasta valvonnasta en löytänyt tietoa. Oletan, että ne kuuluvat saman valvonnan piiriin kuin muutkin kaupat. Yleisesti ottaen Suomessa elintarvikkeiden turvallisuuden ja myynnin valvonta on usean viranomaisen yhteistoimintaa. Viranomaisina toimivat ainakin Ruokavirasto, Tulli, Aluehallintovirastot ja kunnat. Lisäksi Päivittäistavarakauppa ry (PTY) pyrkii edistämään päivittäistavarakauppojen vastuullista toimintaa. Ruokavirasto johtaa ja kehittää elintarvikevalvontaa koko Suomen alueella. Kunnat tekevät suurimman osan elintarvikevalvonnasta. Aluehallintoviraston tehtävänä on ohjata ja arvioida alueellaan olevien kuntien suorittamaa elintarvikevalvontaa. Ruokavirasto muun muassa valvoo...
Vaikka yhteen kirjoitettu muoto on yleinen epämuodollisessa tekstissä, Kielitoimiston mukaan "kerta kaikkiaan" kirjoitetaan erikseen.
Kielitoimiston ohjepankki: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/129
Kyseessä lienee Milja Kauniston historiallinen romaanitrilogia Synnintekijä (Gummerus 2013); Kalmantanssi (2014) ja Piispansormus (2015).
Kirjassa Synnintekijä Olavi Maununpoika (Turun piispan Maunu Tavastin ottopoika) lähtee 1425 Sorbonnen yliopistoon opiskelemaan. Siellä hän kohtaa Miracle de Servieresin, mieheksi pukeutuneen naispuolisen opiskelijan. Trilogia seuraa heidän elämäänsä ja seikkailujaan.
Oodissa on A2-valokuvatulostin, mutta se tällä hetkellä poissa käytöstä. Tulostin varataan Varaamo-sivuston kautta: https://varaamo.hel.fi/resources/awvxuj4coy3a?date=2023-04-01
Voit seurata printterin tilannetta Varaamon sivuilla tai kysyä tarkempaa tilannetta suoraan Oodista.
Oodin yhteystiedot: https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Keskustakirjasto_Oodi/Yhteystiedot
Helsingin kirjastoautoissa varaukset pidetään mukana noudettavina kaksi käyntikertaa sillä tietyllä pysäkillä, jonne asiakas on varauksen toivonut.Meillä on autossa mukana aina ainoastaan yhden reitin varaukset reitillä olevasta autosta riippumatta eli varauksen nouto toisena päivänä lähialueelta ei onnistu ilman, että asiasta sopii kirjastoauton henkilökunnan kanssa puhelimitse tai sähköpostitse.
Yhteystiedot ja aikataulut löytyvät kirjastoauton helmet.fi -sivulta: https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjastoauto_Helsinki
Monihaun sulkeuduttua kannattaa suunnata Finnaan, tietoa asiasta:
https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://finna.fi/ - sivulta löytyy kirjastojen ja myös esim. museoiden aineistot ja verkossa katsottavissa olevat materiaalit.
Sivulta: https://www.kirjastot.fi/tiedonhaun-opastus/tietokantoja-ja-hakemistoja
löytyy myös kattava luettelo eri tietokannoista ja hakemistoista monenlaisiin tiedonhakuihin.
Eduskuntavaaleissa voi äänestää vain oman vaalipiirin ehdokasta. Puolueen edustaja täytyy siis olla omasta vaalipiiristä, jotta häntä voi äänestää.
Lisätietoja äänestämisestä:
Suomi.fi, äänestäminen eduskuntavaaleissa: https://www.suomi.fi/kansalaiselle/oikeudet-ja-velvollisuudet/perusoike…
Vaalit.fi, vaalipiirit eduskuntavaaleissa: https://vaalit.fi/vaalipiirit-eduskuntavaaleissa
Vera Bull oli venäläisen Vera Bulitšin (1898-1954) käyttämä nimi. Vera Bulitš asui Suomessa vuodesta 1918. Hänestä ja hänen tuotannostaan löytyy tietoa Ida Sofia Schulginin pro gradu -tutkielmasta, joka on sekä henkilö- että kulttuurihistoriallinen työ. Siinä Schulgin käsittelee myös satukokoelmaa ”Satu pikkiriikkisestä prinsessasta”, jonka on suomentanut Toivo Kaila. Schulgin kirjoittaa myös Bulitšin merkityksestä aikalaisille ja nykyaikana.
Kerttu Böök (1898-1944) oli kuvittaja, kääntäjä ja lastenkirjailija. Inka-Maria Laitila on kirjoittanut näyttelyjulkaisun Padasjoella 6.-16.7.1990 järjestettyyn näyttelyyn, jossa esiteltiin Kerttu Böökin maalauksia ja kuvituksia.
Lähteitä:
Bulitš, Vera Kanto – kansalliset toimijatiedot -palvelussa...
Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista löytyi tieto, että Sääksmäen Saarioispuolen seuratalo-osakeyhtiö vietti Tarttilan kylässä valmistuneen talonsa vihkiäisjuhlaa 27.8.1911 (Hämeen Sanomat, 19.08.1911, nro 91, s. 1, https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/815792?page=1).
Lisätietoa Tarttilan kulttuurimaisemasta löytyy kirjasta Saarioispuolen omat jutut (Saarioispuolen kyläyhdistys ry, 2005). Kirjassa on seuratalosta pieni kuva s. 29 ja 285, jossa myös tietoa seurantalosta. Samoin kirjasta löytyy tieto, että talo purettiin vuonna 1992 (s. 299).
Sääksmäki-seura julkaisee Sääksmäki-lehteä, josta voi myös löytyä lisätietoa.
