Kattavasti akvarellimaalauksia esitteleviä kirjoja on hieman huonosti saatavilla, tässä on kuitenkin joitain ehdotuksia:
Coombs, Katherine: British Watercolours 1750-1950
Paunila, Marjukka: Akvarellimaalaus (muutakin asiaa, mutta myös hyvin erilaisia vesivärimaalauksia eri taiteilijoilta ja eri aikoina)
Reynolds, Graham: Watercolours - A Concise History (pienehkö kirja ja melko huonot kuvat, mutta ajallisesti ja maantieteellisesti kattava)
Wilcox, Timothy: The Triumph of Watercolour - The Early Years of the Royal Watercolour Society 1805-55
Vaikka se ei aivan täsmälleen kysymyksessä esitettyjä muistikuvia vastaakaan, ehdottaisin silti Jennifer Rees Larcomben kirjaa Paholaiskivi (Perussanoma, 1994). Päähenkilön nimi tässä on Manda. Mandaa ei sijoiteta toiseen perheeseen, vaan hänen perheestään tulee sijaisperhe "kummalliselle" Mary-tytölle, joka haluaa itseään kutsuttavan Sheeshaksi. Kirjan kannessa mustahiuksinen tyttö (kaiketikin Sheesha) nostaa kaulassaan olevaa kivistä amulettia kohti katsojaa.
"Viisitoistavuotias Manda on raivoissaan, kun perheeseen liitetään kummallinen Sheesha-tyttö. Tämän kiinnostus intialaiseen mystiikkaan kuitenkin tarttuu. Varsinkin salaperäinen musta kivi näyttää antavan yliluonnollisia voimia. Mutta auttaako se löytämään Sheeshan kadonneen isän?...
Wikipedia hakusanalla "lehmä": "Nauta (Bos taurus) on märehtiviin sorkkaeläimiin kuuluva nisäkäs. Nauta kuuluu sorkkaeläinten lahkoon ja onttosarvisten heimoon. Naudan luonnonvarainen kantamuoto alkuhärkä kuoli 1600-luvulla sukupuuttoon."
...ja hakusanalla "alkuhärkä" :
"Alkuhärkä (Bos primigenius) on sukupuuttoon kuollut villi nautaeläin, josta nykyisen nautakarjan oletetaan periytyvän. Ennen alkuhärkä erotettiin omaksi lajikseen, mutta nykytietämyksen valossa se kuuluu samaan lajiin kaikkien nykynautojen kanssa. Alkuhärkä oli levinnyt suureen osaan Eurooppaa, Aasiaa sekä osaan Afrikkaa. Eräiden lähteiden mukaan afrikkalais-...
Drenko-etunimeä on käytetty Kroatian ja Serbian sekä Tsekin ja Slovakian alueilla. Nimi on kuitenkin nykyisin varsin harvinainen. Drenko-nimiset miehet lasketaan muutamissa kymmenissä.
https://actacroatica.com/en/name/Drenko/
https://mondonomo.ai/forename/Drenko
https://www.prijmeni.cz/Drenko
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista laulua. Se ei sanoituksen perusteella ole ainakaan Meiju Suvaksen Diggii Loo Diggi Ley (alunperin ruotsalaisen Herreyksen kappale).
Muistaisiko joku mistä laulusta kyseinen pätkä voisi olla? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kysyimme asiaa pianonvirittäjältä ja hän tarkisti Piano Atlaksesta, että Hellas-pianoa nro. 10029 on valmistettu noin v. 1966-1967.
Online Piano Atlaksen löydät osoitteesta: https://onlinepianoatlas.com/
Vuoden 2006 Kodin kuvalehteä ei valitettavasti enää löydy VASKI-kirjastojen valikoimasta. Lehdestä voi tehdä kaukolainapyynnön osoitteessa https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana#interlibraryloans .Kaukolainat ovat maksullisia. Lehteä voi tiedustella myös Turun yliopiston kirjastosta: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/kirjasto .
Juuri vastaavaa vetoketjullista kylpytakkia en löytänyt. Useiden käsityölehtien kaavoja ei voi hakea verkossa, joten se vaatisi lehtien läpikäymistä yksitellen. Suuri Käsityö- lehdellä on mallihaku: https://www.kodinkuvalehti.fi/mallit jossa voi hakea malleja nimellä vuodesta 2013 alkaen.
Paahdettua sipulia löytyy tuotetietojen mukaan ainakin Salliselta Salliselta - Sipulirouhe paahdettu 300g (mauste-sallinen.fi),
sekä Ruohonjuuri myymälästä Paahdettu sipuli, luomu, 100 g – Ruohonjuuri.
Sydänmerkki-sivustolla on kätevä ohje, jos haluaa valmistaa paahdettua sipulia itse Paahdettu sipuli | Sydänmerkki (sydanmerkki.fi).
JormaEton runo Kirjastonhoitaja on ensimmäisen kerran julkaistu hänen runokokoelmassaan Elämä on (1955). Voit lukea runon myös teoksesta Jorma Etto: Suomalainen ja muut valitut : runoja vuosilta 1955-1985 (1985).
Teosten saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla: https://www.helmet.fi/fi-FI
Termit syntyivät Ranskan vallankumouksen aikana, jolloin ne viittasivat istumapaikkajärjestykseen Ranskan lainsäädännöllisissä elimissä, erityisesti Ranskan lainkokouksessa vuonna 1791.
Ranskan vallankumouksen jälkeisessä Kansalliskokouksessa vuonna 1789 keskeinen kysymys uutta perustuslakia säädettäessä oli, kuinka paljon kuninkaalle jätetään valtaa.
Kansalliskokouksessa keskustelu jatkui pitkään ja vähitellen puhemiehestä oikealla olevan seinän lähettyville ryhmittyivät he, joiden mielestä kuninkaalle piti jättää veto-oikeus uudesta lainsäädännöstä. Vasemman seinän lähelle ryhmittyivät he, joiden mielestä kuninkaalle ei pitänyt jättää tällaista valtaa.
Kyseinen lainaus löytyy Don Rosan teoksesta Sammon salaisuus ja muita Don Rosan parhaita (1999). Siinä Louhi lähtee Helsinkiin kostamaan suomalaisille ja sanoo mennessään: "Nytpä tallin syrjätuote / osuu siipiin tuulimyllyn".
Lähteet
Don Rosa: Sammon salaisuus ja muita Don Rosan parhaita (suom. Jukka Lindfors ja Markku Saarinen)
Helsingin Sanomat 10.11.1999: Roope kirjokantta takomassa https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000003840846.html
Naiset eivät reagoi sen enempää tai vähempää kutittamiseen kuin miehetkään. Erään tutkimuksen mukaan miehet jopa pitävät kutittamisesta enemmän kuin naiset, ja osa naisista pitää kutittamista epäimiellyttävämpänä kuin miehet. Huumorintajukaan ei kutiamiseen vaikuta. Kutittaessa ihon hermopäätteet lähettävät aivoihin viestin. Yllättävän kosketuksen vaikutuksesta liikettä koordinoivat pikkuaivot aktivoituvat ja keho tuottaa kutituksen tunteen.
Kutittamisesta kerrottu enemmän sivuilla:
12 faktaa kutittamisesta
Mistä kutiamisessa oikein on kyse?
Nauru ei ole kivun vastakohta, mutta naurun avulla kipua voi lievittää ks. Nauraminen on luonnollinen tapa lievittää kipua
Sumo-Sepon "esikuva" lienee kaupparatsu Huikkanen, eli Itse valtiaiden parodian kohteena oleva kappale on Juha Vainion Matkarakastaja:
Sumo-Seppo - YouTube
Matkarakastaja - YouTube
Säähistoriamme vahvin ehdokas etsityksi vuodeksi lienee 1867. Talvi oli sinä vuonna poikkeuksellisen ankara: vielä maaliskuussa eteläisimmässäkin Suomessa mitattiin alle –30°C:n lämpötiloja ja huhtikuussakin oli vielä parinkymmenen asteen pakkasia. Toukokuu oli kylmä, joten lumi väheni hitaasti. Vielä kesäkuun puolella oli metsissä ja soilla suuret määrät lunta sekä monet järvet jäässä.
Touko-kesäkuun vaihteesta löytyy useita mainintoja hevoskyydeistä järvien jäillä. 28.5. matkattiin hevosella Impilahdesta suoraan Laatokan yli Käkisalmeen. Lahden seudulla ajettiin Vesijärven yli reellä ja hevosella vielä 29.5. Parikkalassa ajettiin hevosella kirkon läheisellä järven selällä 2.6. Tohmajärvellä taivallettiin hevospelillä jäätä pitkin 4.6....
Taitepavulla tarkoitetaan tavallista vihreää papua.
Yksi vanhimmista viljelykasveistamme on tarhapapu (Phaseolus vulgaris). Siitä on olemassa useita muunnoksia, kuten matala, haaroittuva, ilman tukea kasvava pensaspapu (var. nanus) ja pitkä, rentovartinen, tuettava salkopapu (var. vulgaris). Pyöreäpalkoinen ja säikeetön vihreä taitepapu on yksi viljellyimmistä pensaspaputyypeistä. Muita ovat litteä- ja leveäpalkoinen vihreä leikkopapu ja keltainen, pyöreä- tai litteäpalkoinen vahapapu.
Tarhapapujen suomenkieliset nimet lienevät käännöslainoja ruotsista: trädgårdsböna (tarhapapu), buskböna (pensaspapu), brytböna (taitepapu), skärböna (leikkopapu), vaxböna (vahapapu), stångböna (salkopapu).
Lähteet:
Iiris Kalliola, Ruokakasvit...
Ainakin Helsingistä Työväenliikkeen kirjaston varastosta löytyvät Finna-haun mukaan Kansan Tahto -lehden kaikki numerot:
https://finna.fi/Record/helka.9917376773506253?sid=2945328000
Myös Kansalliskirjastossa Helsingin yliopistolla ne ovat mikrofilmattuina.
Arkielämän kuvausta löytyy sekä muistelmista että kaunokirjallisuudesta. Kannattaa tutustua historiallisiin romaaneihin, jotka sijoittuvat toisen maailmansodan aikaiseen Ruotsiin. Tässä muutama ehdotus, joihin kannattaa tutustua.
Muistelmia ja päiväkirjoja:
Frykman, Birgitta Skarin, Annika Nordstrøm, ja Ninni Trossholmen. Västsvenskt Vardagsliv Under Andra Världskriget: En Tillbakablickande Antologi. Göteborg: A-Script förlag, 2014.
Lindgren, Astrid: Krigsdagböcker 1939-1945. Lidingö: Salikon, 2015.
Sotapäiväkirjat 1939-1945. Suomentanut Kari Koski. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 2016.
Sotalasten muistelmia:
Ihrcke-Åberg, Ingalill. Minnen Från Krigstiden. Helsingfors: Svenska litteratursällskapet i Finland, 2005....
Miljonääri-Jussin taustoja avataan muun muassa Jorma Sairasen muistelmateoksessa "Daddy Cool: kolme vuosikymmentä televisiomaailman huipulla".
Ainakaan tässä yhteydessä ei ole mitään mainintaa siitä, että osallistujille olisi kerrottu jostakin aiemmasta vastaavan kaltaisesta ohjelmasta. Suomalaisen version esikuvana oli tosiaan amerikkalaissarja "Joe Millionaire", mutta tämä haluttiin pitää nimenomaan salassa osallistujilta, jottei vastaava huijaus paljastuisi. Sairasen mukaan tämä oli vielä kuvausvuonna 2003 mahdollista, jolloin esimerkiksi nykyisen kaltainen sosiaalinen media ei ollut vielä tuomassa viihdeilmiöitä välittömästi tietoon ympäri maailman.
Myös esimerkiksi Apu-lehden artikkelissa "Kerubi hurmaa naisia" helmikuussa 2004...
Hyvän yleiskatsauksen suomalaisen äänielokuvan alkutaipaleesta tarjoaa Ari Honka-Hallilan essee "Äänielokuva tulee Suomeen".
Erityisesti esseen loppupuolella, kappaleessa "Kieliongelmia", sivutaan myös ääninäyttelemisen ja jälkiäänityksen ensivaiheita. Käytännössä tarve jälkiäänitykselle tuli esille vieraskielisten elokuvien kohdalla. Suomessa kuitenkin elokuvien omakielinen tekstitys vakiintui varsin nopeasti, siinä missä isommilla kielialueilla siirryttiin omakieliseen dubbaukseen. Sittemmin ääninäyttelijöitä on käytetty ensisijaisesti alkuperältään vieraskielisissä lasten ja nuorten elokuvissa.
Aihetta sivuavaa kirjallisuutta esimerkiksi:
Olennaisen äärellä: johdatus audiovisuaaliseen kääntämiseen.
Elävä kuva - elävä ääni. Kolmas...
Alankomaiden virallinen nimi on monikkomuotoinen Koninkrijk der Nederlanden. Kun Alankomaista 1500-luvun lopulla tuli itsenäinen tasavalta ("Yhdistyneet provinssit"), se koostui kirjaimellisesti seitsemästä alankomaasta, jotka olivat Hollanti, Zeeland, Utrecht, Geldern, Groningen, Overijssel ja Friesland. Nykyinen Alankomaiden kuningaskunta muodostuu kahdestatoista provinssista.
Lähteet:
Historian ABC : kaikkien aikojen valtiot. 1
The difference between Holland and the Netherlands explained - Holland.com
