Toisin kuin esimerkiksi katolisella kirkolla, ortodoksisella kirkolla ei ole maailmanlaajuista keskushallintoa, Ortodoksinen yhteisö koostuu itsenäisistä paikalliskirkoista. Kirkko jakautuu yhdeksään löyhään hallinnolliseen yksikköön patriarkaattiin. Näistä Suomen ortodoksinen kirkko kuuluu Konstantinopolin patriarkaatin alaisuuteen. Lisäksi patriarkaattien ulkopuolella on kuusi täysin itsenäistä kirkkoa. Näihin ortodoksisiin kirkkoihin kuuluu noin 230 miljoonaa ihmistä eri puolilla maailmaa. Eniten heitä asuu itäisessa keski-Euroopassa, Venäjällä ja lähi-idässä. Kaikkialla missä on kirkkoja on myös hautausmaita. Kaikki kristity käyttävät ristiä symbolinaan. Se viittaa Jeesus Nasaretilaisen kuolemaan ristille naulittuna. Tämä...
Tässä muutama ehdotus:Juhani Karila, Pienen hauen metsästysElli Valtonen, TainnutuskehtoSiiri Enoranta, Keuhkopuiden uniPetra Rautiainen, Meren muistiEmmi Itäranta, Teemestarin kirjaLisää voi etsiä esim. täältä Suomenkielinen Shelf
Kuorevesi-Mänttä-Vilppula lehden numerot vuodelta 1960 ovat saatavilla Jämsän kirjaston kotiseutukokoelmassa. Tällä hetkellä kirjasto on suljettuna 30.9.2025 saakka, mutta kannattaa ottaa Jämsän kirjastoon yhteyttä puh. 040 7122 503 tai sähköpostitse kirjasto@jamsa.fi saadaksesi lisätietoa ko. numeron lukemismahdollisuuksista.Mikrofilmattuja lehtiä on saatavilla luettavaksi myös Helsingissä, Kansalliskirjastossa, paikan päällä. Lähteet:https://keski.finna.fi/Record/keski.428934?sid=5122738398 https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5581382
Kirjastoaineisto luokitellaan sisällön perusteella, ei fyysisen julkaisutyypin tai aineistolajin perusteella. Yleisissä kirjastoissa käytetään Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää (YKL). Fiktiiviset elokuvat, joissa on suomenkielinen tekstitys, sijoitetaan esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjastossa luokkaan 84.2. Fiktiiviselle aineistolle on mahdollista antaa sanallinen lisäluokka, esimerkiksi Jännitys, Scifi, Fantasia.YKL - Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä:https://finto.fi/ykl/fi
Aimo Mustosen säveltämä ja sanoittama laulu "Suomen kesä" alkaa: "Ken aurinkoisen aamun nähnyt on". Sanoitus vastaa kuvaustasi, vaikka ei sanatarkasti. Laulu sisältyy Elsa Kojon toimittamaan nuottiin "Suuri kevät- ja kesälaulukirja" (WSOY, 1984) ja nuottiin Mustonen, Aimo: "Entten tentten : iloisia lasten laululeikkejä. [1]" (Fazer, 1972).
Kappaletta (tai musiikkikappaletta) vastaava sana on käytössä muissakin kielissä samassa merkityksessä, esim. englannissa ’piece’, josta tulee slangisana biisi, tai ’piece of music’, saksassa 'Stück' (tai 'Musikstück') ja ranskassa ’pièce’ tai ’morceau’. Musiikissa kappale tarkoittaa pienimuotoista sävellystä. Suomessa myös näytelmä voi olla kappale, esim. näytelmäkappale tai menestyskappale. Englannissa on myös termi ’piece of art’, joka on suomeksi kuitenkin ’taideteos’.”New Grove dictionary of music and musicians” -hakuteoksen mukaan termiä ‘piece’ alettiin käyttää pääasiassa instrumentaalisista sävellyksistä 1600-luvulta alkaen. Sitä käytettiin ensimmäisen kerran kuvaamaan valmista kokonaista taideteosta tai kirjallista teosta 1500-...
Ilmeisesti ensimmäinen lempinimi 50mm:n pienoiskranaatinheittimelle oli jo 1941 SA-kuvien kuvateksteissä esiintyvä ”Tiltun pyssy” tai rintamalehdissä vilahtava ”Pikku Tiltu”. ”Naku” vaikuttaisi 1941 olleen vielä yleisnimitys kranaatinheittimien kranaateille, sekä omille että vihollisten. Esimerkiksi Rannikkorintama -rintamalehden numerossa 18.10.1941 kerrotaan, miten ”kranaatinheittimet sylkevät kidoistaan ’nakuja’, antaen vanjoille kuutamomusiikkia elokuun yössä.” Keväällä 1942 ”Naku” yhdistetään SA-kuvissa jo selvästi tiettyyn kranaatinheitinmalliin, tosin nimellä ”Naku Pelle”. Viimeistään 1943 pelkkä ”naku” vaikuttaisi jo vakiintuneen heittimen lempinimeksi. Simo Hämäläisen teoksessa Suomalainen sotilasslangi...
Asiasta säädetään muinaismuistolaissa: https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1963/295Käytännöllisemmät ohjeet löydön ilmoittamisesta löytyvät Museoviraston verkkosivuilta: https://www.museovirasto.fi/fi/kokoelma-ja-tietopalvelut/esinekokoelmat/mita-teen-kun-loydan-muinaisesineenLyhyesti sanottuna yli 100 vuotta vanhat maasta löydetyt esineet kuuluvat valtiolle. Esinettä ei kuulu puhdistaa tai sen löytöpaikkaa kaivella. Esineestä kuuluu ilmoittaa Museovirastolle. Museovirasto voi lunastaa esineen (jos esine on peräisin tunnetusta muinaisjäännöksestä, se kuuluu korvauksetta valtiolle). Muinaismuistolain rikkomisesta voi saada sakkoa.Tutkijat voivat saada muinaisesineistä merkittävää tietoa maamme historiasta. Tämän vuoksi on tärkeää, että...
Elokuvasta on tehty suomenkielisiä musikaalisovituksia. Näistä lauluversioista löytyy sanat ja nuotit useammassakin nuottijulkaisuissa, joita löytyy kirjastoista.Useimmat elokuvan laulut ovat perinnelauluja, jotka lauletaan romanikielellä. Ainakin osa niistä löytyy nuottikokoelmasta Russian Gypsy Folk Songs (Mel Bay 2005), jossa on sekä alkuperäiset sanat että englanninnokset. Useimpien laulujen sanat voi löytää myös verkosta etsimällä nimellä. Nämä löytyvät esimerkiksi tämän levyjulkaisun tiedoista. Joistakin löytyy englanninoksia, esimerkkinä "Sare Patrja". Tekstejä voi yrittää translitteroida käännöstyökaluilla. Esimerkiksi Googlen kääntäjä antaa käännöksen ohella jonkinlaisen version alkutekstistä latinalaisella kirjaimistolla.
"Uudesta aamunkoista" on julkaistu sovitus, jossa on melodia, sanat ja soinnut, kokoelmassa Suurimmat hitit sanoin ja sävelin (F-Kustannus 2018). Kirjaa on saatavilla Keski-kirjastojen kokoelmista.Oletettavasti sama sovitus löytyy myös kokoelmasta Pop tänään vol. 5 (F-Kustannus 2016) sekä kappaleen tekijän Juha Tapion Laulukirjan toisesta painoksesta (Kosmos 2016).
Kyseessä voisi olla Usko Laukkasen kirja Keiju ja peikot vuodelta 1977. Onnet-tietokannasta löytyy siitä seuraava kuvaus: "Metsänkeiju Orvokki ja metsänpeikot Puntti ja Sintti valmistautuvat talven viettoon. Peikot auttavat siipensä loukannutta keijua selviytymään talvesta." Kirjan eri painoksia on saatavilla kirjastoissa.Puntti ja Sintti palaavat oppimaan aakkoset Laukkasen kirjassa Metsänpeikot opintiellä, mutta tämä kirja julkaistiin vasta vuonna 1986. Myös sitä löytyy kirjastoista.
Kyseessä on Annikki Setälän Poikatyttö: kertomus Perä-Pohjolasta, Otava 1941.https://sheferijm.blogspot.com/2023/07/annikki-setala-poikatytto.htmlPoikatyttö : kertomus Perä-Pohjolasta | Lapin kirjasto | Finna.fi
Vanhin Suomesta löydetty esine on vuonna 1913 löydetty Antrean verkko, ajalta noin 8540 eaa.-https://www.museovirasto.fi/fi/palvelut-ja-ohjeet/julkaisut/kansallismuseon-julkaisuja. Otsikon The Best of the National Museum of Finland allaJääkausi päättyi Suomessa noin 9 000 eaa., minkä jälkeen ensimmäiset asukkaat saapuivat Etelä-Suomeen. Silloin alkoi Mesoliittinen kivikausi, joka kesti noin 8850–5200 eaa.Varhaiset asuttajat metsästivät ensin hylkeitä ja peuroja, jälkimmäisistä eli Suomessa kaksi lajia, tunturi- ja metsäpeura. Myöhemmin hylkeen- ja hirvenpyynti olivat tärkeimmät metsästyselinkeinot.-Jääkauden jälkeinen asutus; Museovirasto-https://fi.wikipedia.org/wiki/Kivikausi_Suomessa)-https://www.tiedonportailla.fi/...
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut kyseistä laulua. Myöskään tietokannoista ei ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen laulun? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Tietoa Verkkoviestinnän erityiskysymyksistä on koottu Kuntaliiton sivullehttps://www.kuntaliitto.fi/laki/julkisuus-ja-tietosuoja/verkkoviestinnan-erityiskysymyksiaKuntaorganisaatioiden verkkoviestintään vaikuttavat sekä julkishallinnon toimintaa ohjaava lainsäädäntö ja suositukset että yleiset verkkoviestinnän odotukset.Kuntalain 410/2015 https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2015/410 29.2 § mukaan "Kunnan on huolehdittava, että toimielinten käsittelyyn tulevien asioiden valmistelusta annetaan esityslistan valmistuttua yleisen tiedonsaannin kannalta tarpeellisia tietoja yleisessä tietoverkossa. Kunnan on verkkoviestinnässään huolehdittava, että salassa pidettäviä tietoja ei viedä yleiseen tietoverkkoon ja että yksityisyyden...
Pikkuserkkujen lapset ovat keskenään kolmansia serkkuja/kolmannen polven serkkuja tai kansankielellä "sokeriserkkuja". Kuitenkaan sinun ja pikkuserkkusi tyttären väliselle sukulaisuussuhteelle ei ole virallista nimitystä suomen kielessä. Eri sukulaisuussuhteita voi tarkastalla esimerkiksi tästä taulukosta:https://www.tuomas.salste.net/suku/sukulaiset.pdf
