Varhaisimmat Shakespearen sonettien suomennokset ovat Paavo Cajanderin, joka vuosina 1912–13 käänsi niistä 30 ensimmäistä. Näin kuuluu sonetin XXVII päättävä säe Cajanderilla: "Sun tähtes levon puuttehessa näin." (Paavo Cajander, Runoelmia. – Kirja, 1914) ["On sielu öittäin, ruumis päivittäin / Sun tähtes levon puuttehessa näin."]
Aale Tynnin vuonna 1965 julkaistussa Shakespearen sonettien suomennoksessa 27. sonetin loppusäe kuuluu seuraavasti: "tähtesi, tähteni näin rauhaton". (William Shakespeare, Sonetit. – WSOY, 1965) ["Päivisin ruumis, öisin mieli on / tähtesi, tähteni näin rauhaton."]
Vuonna 2005 ilmestynyt Kirsti Simonsuuren suomenkielinen tulkinta taas on seuraavanlainen: "eivät sinun tähtesi, ei itseni, löydä lepoa". (Kirsti...
Nurmeksen nimen arvellaan olevan lähtöisin järvennimestä Nurmesjärvi, jossa 'nurmes' on johdos karjalankielisestä nurmi-sanasta. Toisin kuin suomessa, karjalan kielessä 'nurmi' tarkoittaa luonnonniittyä, esimerkiksi rantaniittyä.
Lähde:
Suomalainen paikannimikirja
Kyseessä lienee Tarquin Hallin Delhiin sijoittuva kirjasarja "Intian mitä yksityisimmän etsivän" Vish Purin tutkimuksista (äidin avustuksella). Meillä sarjasta on tähän mennessä julkaistu neljä osaa: Vish Puri & kadonneen palvelijattaren tapaus (2008; suomeksi 2012), Vish Puri & nauruun kuolleen miehen tapaus (2010; suomeksi 2013), Vish Puri & kohtalokkaan voikanan tapaus (2012; suomeksi 2014) ja Vish Puri & lemmenkommandojen tapaus (2013; suomeksi 2015). Viides Vish Puri -tapaus The case of the reincarnated client (2019) on toistaiseksi suomentamatta.
Pensasmustikka on kotoisin Pohjois-Amerikasta, missä se kasvaa luonnonvaraisenakin. Yhdysvalloissa ja Kanadassa sitä tuotetaan runsaasti viljeltynä markkinoille. Euroopassa pensasmustikkaa viljellään etenkin Puolassa ja Saksassa, jopa Portugalissa. Suomen kaupoissa myytävä pensasmustikka tuotetaan pääosin Euroopassa. Ylen verkkoartikkelin mukaan pensasmustikan viljely kiertää eri puolilla maailmaa ja sato ajoitetaan eri aikoihin. Näin sitä on koko ajan saatavilla maailmanmarkkinoilla. Myös Suomessa on viljelty jonkin verran pensasmustikkaa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pensasmustikka
https://yle.fi/a/3-8095774
Hellaakosken Runot on tosiaan kirjastoissa useampana eri painoksena. Runojen määrä on vaihdellut eri painoksissa, koska osa kokoelmista on julkaistu vasta vanhimman Runot painoksen jälkeen.
Helmet kirjastojen vanhin versio on vuodelta 1940. Sen esipuheen on kirjoittanut Anna-Maria Tallgren ja sen ulkoasutiedot kertovat: XXI, 171 sivua : kuvitettu.
Painos näyttäisi pysyneen samanlaisena vuoteen 1953, jolloin Eino S. Repo on lisännyt mukaan oman esipuheensa. Teoksen ulkoasu on hieman muuttunut: XXXI, 578 sivua, 1 kuval. : kuvitettu
Seuraava muutos näyttää tapahtuneen 1993, jolloin esipuheet jäivät pois. Ulkoasu lyheni:578, [1] sivua ; 19 cm. Kaikki uusimman painoksen runot lienevät jo tässäkin painoksessa.
Uusin...
Kysyin asiaa Helsingin Sanomien painotalosta Sanomalasta.
Vuorovastaava ei valitettavasti voinut kertoa, mitä mustetta he käyttävät, mutta hän lähetti Sanomapainon painotalojen ympäristötavoitteet ja toimenpiteet sekä painovärin turvatiedotteen ja tiivisti tärkeimpiä otteita siitä: "Tässä otteita painovärin turvatiedotteesta:
Tuotetta ei luokitella vaaralliseksi muutetun asetuksen (EY) 1272/2008 mukaisesti.
Toistuva tai pitkäaikainen kontakti seokseen voi johtaa luonnollisen rasvan poistumiseen iholta, aiheuttaen ei-allergista kontakti-ihottumaa ja ihon läpi imeytymistä. Silmiin roiskunut liuos voi aiheuttaa ärsytystä ja parantuvan vaurion.
Ei sisällä lisäaineita, jotka tavarantoimittajan tämänhetkisen tietämyksen...
Suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasampon mukaan Gretha Stevnsin luomassa Susy Tulitukka -sarjassa ovat ilmestyneet seuraavat kirjat:
Susy ja Solveig
Susy ja kumppanit
Susy ja mustalaistyttö
Susy pulassa
Susy seikkailee
Susy selvittää kaiken
Susy tarttuu toimeen
Susy tulitukka
Susyn suuri päivä
Kirjasarjan päähenkilöllä on punaiset hiukset, mutta muiden hahmojen hiustenväriä ei ole kerrottu kirjojen ulkopuolella.
Lähde: Kirjasampo https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au454a4737-922b-4ce9-83de-8…
Finna.fi-palvelusta selviää ainakin se, että kyseistä Psoriasisliiton ja Ihopotilaiden keskusliiton jäsenlehteä on julkaistu joko Ihonaika tai Ihon aika (tai Ihon Aika) nimillä vuodesta 1997. Lehti on yhdistynyt julkaisuista Ihokas ja Psori. Psori-lehti puolestaan on ilmestynyt vuosina 1983-1996 ja sen edeltäjä on ollut PSO-lehti vuosina 1975-1982. Linkeistä pääset Finnan tietueisiin.
Lisäys 8.8.2023: Ihon ajan päätoimittaja Hanna Karhusen vastaus: "Psoriasisliitto on julkaissut omaa lehteä perustamisestaan eli vuodesta 1975 asti. Alkuvuosina lehden nimi oli PSO-Viesti (ruotsiksi PSO-Nytt). Sen jälkeen nimeksi muuttui Psori, ja kuten kirjoititkin, 90-luvun puolivälin tienoilla uudeksi nimeksi vaihtui Ihon aika, joka on...
Valitettavasti mistään luotettavasta lähteestä ei löydy kattavaa listausta Suomessa ilmestyneistä Scooby-Doo-sarjoista. Internet Movie Database -verkkosivustolla on kuitenkin listaus kaikista ylipäänsä ilmestyneistä Scooby-Doo sarjoista ja -elokuvista. Niistä suomennetut nimekkeet ovat ainakin ilmestyneet Suomessa. Voit tutkia IMDb:n listaa täällä: https://www.imdb.com/find/?q=scooby%20doo&ref_=nv_sr_sm
Scooby-Doo-ohjelmia ei ole tällä hetkellä suomalaisten televisiokanavien ohjelmistoissa. JustWatch-hakukoneen avulla löytyvät Scooby-Doo -sarjat ja -elokuvat, jotka ovat tällä hetkellä katsottavissa suoratoistopalveluiden kautta Suomessa. Katso hakutulos täältä: https://www.justwatch.com/fi/etsi?q=scooby%20doo
Scooby-Doo-...
Second Hand Songs -sivusto listaa 237 levytettyä versiota Stingin sävellyksestä "Fields of Gold". Sen mukaan kappale on alkuperäisen englannin lisäksi levytetty suomeksi, ruotsiksi, norjaksi, saksaksi, hollanniksi, italiaksi ja korsikaksi. Luultavasti laulu on käännetty muillekin kielille, mutta versioita ei välttämättä ole levytetty tai julkaistu virallisesti.
Emme voi ottaa kantaa oikeudellisiin kysymyksiin.
Digi- ja väestötietoviraston sivuilla todetaan mm. seuraavasti:
Mille asiakirjapohjalle tai lomakkeelle valtuutus tehdään?
Edunvalvontavaltuutukselle ei ole olemassa yhtä oikeaa valtuutusmallia. Löydät erilaisia malleja internetistä. Valtakirjan laatimisessa kannattaa kuitenkin pyytää apua asiantuntijalta, jotta siinä otetaan huomioon juuri sinun yksilöllinen tilanteesi.
Sivustolla on myös esimerkiksi chat, jossa asiasta voi kysyä lisää.
dvv.fi. Näin laadit edunvalvontavaltakirjan.
Mukava kuulla, että pohjapiirroksesta on ollut apua. Laitan ehdotuksesi eteepäin, jos muutkin kirjastot saisivat vinkkiä. Ainakin Keskustakirjasto Oodilla on omilla sivuillaan (ei Helmet-sivulla) pohjapiirros, katso täältä Oodin tilat.
Lähteet:
Keskustakirjasto Oodi. https://oodihelsinki.fi/
Saksalais-puolalais-itävaltalainen yhteistuotanto, pala-animaatiosarja Muumien maailma tehtiin vuosina 1977–1982. Suomen televisiossa sarjaa esitettiin 1980-luvulla nimellä Muumilaakson tarinoita. https://fi.wikipedia.org/wiki/Muumien_maailma
Kysyjä tarkoittanee kuitenkin myöhäisempää Muumilaakson tarinoita -sarjaa, vuosina 1990–1992 tehtyä animaatiosarjaa. Se oli Suomessakin hyvin suosittu. https://fi.wikipedia.org/wiki/Muumilaakson_tarinoita
Sarjan taustamusiikit sävelsi japanilainen Sumio Shiratori. Hän sävelsi kuvakäsikirjoitusten pohjalta yhteensä 260 eri kappaletta. Japanin ulkopuoliset, myös Suomessa soivat tunnusmusiikit sävelsi hollantilainen Pierre Kartner. Suomen- ja ruotsinkieliset versiot esittää Benny Törnroos. Kaksi...
Lemmikkikoiran kanssa pääsee osaan kirjastoista. Avustajakoira pääsee kaikkialle minne omistajansakin.
Kirjastot joihin pääsee koiran kanssa voi tarkistaa Helmet-sivuilta Helmet > Kirjastot ja palvelut > Näytä kirjastot, joissa on (valitse palvelu) koirat sallittu.
BMWBLOG-sivuston mukaan Mission: Impossible - Dead reckoning part one -elokuvassa nähdään BMW M5 sekä sähköautoksi muunnettu Fiat 500 (https://www.bmwblog.com/2023/06/14/tom-cruise-drives-bmw-m5-one-handed/).
Junakohtausta varten rakennettiin kopio Orient Express -junasta eli Idän pikajunasta. Ks. esim. Los Angeles Timesin artikkeli: https://www.latimes.com/entertainment-arts/movies/story/2023-07-14/miss….
Suomessa rokotetutkimuksista vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin tutkimuslaitos THL. Heidän yhteystietonsa löytyvät osoitteesta
https://thl.fi/fi/thl/yhteystiedot
Kirjastoilla voi olla erilaisia käytäntöjä esille laitettavien julisteiden ja esitteiden suhteen. Kulttuuritapahtumiin suhtaudutaan myönteisesti. Usein esitetilat ovat vähäiset eikä kaikille riitä tilaa. Esitetilat voi olla siitä syystä rajoitettu vaikka vain kaupungin omien toimijoiden esitteille tai aivan lähistöllä oleville tapahtumille. Sen vuoksi on parasta kysyä asiaa jokaisesta kirjaston toimipisteestä, jonne esitteitä haluaisi esille.
Varaamossa pitäisi olla jokaisen tilan kohdalla käyttötarkoituksen lisäksi myös muut tilaa koskevat oleelliset tiedot, esimerkiksi maininta siitä että tila on lukittu. Asian voi varmistaa olemalla suoraan yhteydessä siihen kirjastoon, jota asia koskee.
