Urheilumuseo Tahdosta kerrottiin näin:
Helsingin olympiakisojen opaskirjassa annettiin kyllä yksityiskohtaisia ohjeita liikennejärjestelyistä Helsingissä ja katureiteistä, joita pitkin kisapaikoille tuli ajaa. Maanteiden viitoitusjärjestelyistä ei kuitenkaan ole lisätietoja, joten mainittu kirja lienee paras asiaa koskeva lähde.
Toisin kuin Karjalan siirtoväki, joka siirrettiin suomalaisen kulttuurin ja samaa suomen kieltä puhuvan väestön keskuuteen, Ruotsiin evakuoitu väestö joutui alueelle, jossa tuskin kukaan osasi suomea. Suomalaiset evakot sijoitettiin Norrbottenin, Västerbottenin, Västernorrlannin, Gävleborgin ja Jämtlannin lääneihin. Useimmat majoituspaikat sijaitsivat pienillä maaseutupaikkakunnilla.
Evakuointitoimikunnan ohjeiden mukaan pakolaiset piti pyrkiä sijoittamaan sellaisille seuduille, jotka olosuhteiltaan mahdollisimman paljon muistuttivat evakkojen pohjoisia kotiseutuja. Maalaiset tuli sijoittaa maaseudulle ja kaupunkilaiset mahdollisuuksien mukaan kaupunkeihin. Suomalaiset piti mahdollisuuksien mukaan majoittaa kunnittain samalle...
Mahgrebin alueen määrittelyn löydät Wikipediasta, https://fi.wikipedia.org/wiki/Maghreb. Sen jälkeen voit tarkastaa maittain, esimerkiksi valtioiden virallisilta sivuilta tai BBC:n Country Profilesta maan kielen, esim. Tunisiassa mainitaan kieleksi arabia, https://www.bbc.com/news/world-africa-14107241. Myös Wikipediasta voit tutkia aihetta, https://en.wikipedia.org/wiki/Languages_of_Tunisia.
Marokko, https://www.bbc.com/news/world-africa-14121438
Algeria, https://www.bbc.com/news/world-africa-14118852
Voit myös tutkia Library of Congressin Country Studies, https://countrystudies.us/
Ihmisen ulosteita on todella käytetty karjan ruokinnassa Kajanderin kuvailemalla tavalla.
K. T. Jutila kertoo seuraavaa kirjoituksessaan Tutkimuksia Peräpohjolan ja Lapin talous- ja asutusoloista: "Ihmislannan käyttäminen karjanruokinnassa talvisaikaan n. s. moskana oli vielä 1800-luvun loppupuolellakin verraten yleistä Lapissa ja sen alkupuolella muuallakin pohjoisimmassa Suomessa."
Menettelyn vastenmielisyyttä ja siihen liittyvää salakähmäisyyttä Jutila valottaa siteeraamalla lääninagronomi K. Laurinin toimintakertomusta vuodelta 1880: " -- Tämä 'voimarehu', joka on päässyt yleiseen käytäntöön läänin pohjoisosassa, varsinkin Lapinmaassa, jonka asukkaat ovat erikoistaitureita mitä pahanmakuisimman maidon tuottamisessa, ei liene...
Kuvataiteilijamatrikkelista löytyy vain Veikko Lehtovaara. Hänen CV:nsä löytyy matrikkelista. Kuvaston taiteilijaluettelosta löytyy Ansku Lehtovaara. Suomalaisen kuvataiteen bibliografiassa ei mainita muita kuin Veikko Lehtovaara.
On. Raamatunkäännöksistä löytyy tietoa Raamattu.fi:stä ja Biblegateway.com:sta. Malta Bible Society'n sivulta löytyy ainakin osa maltankielistä raamattua.
Raamattu löytyy kirjastoista myös monilla kielillä, niitä voi etsiä Finna.fi:ssä.
Tyttärellesi siskosi lapsenlapsi on tädin lapsenlapsi. Toisin päin tyttäresi on hänelle isoenon tytär. Lähteenä Tuomas Salsteen verkkosivu https://www.tuomas.salste.net/suku/sukulaiset.pdf ja Kysy kirjastonhoitajalta -palstan aiemmat vastaukset sukulaisten nimitys -kysymyksiin. Mitään erityistä nimitystä kuten esim. anoppi ei ole.
Säveltäjä Arvo Pärtistä ei ole suomenkielistä elämäkertaa. Ruotsin kielellä on kirjoittanut Torsten Kälvemark: Aldrig förstummas - Arvo Pärt och musikens källor (2015) ja englannin kielellä löytyy teos "The Cambridge companion to Arvo Pärt" (2012).
Kaksi lyhyehköä artikkelia suomen kielellä löytyy hakuteoksista:
Suuri musiikkitietosanakirja. Osa 5 (Weilin + Göös, 1991, s. 121-122) ja Otavan iso musiikkitietosanakirja. Osa 4 (Otava, 1978, s. 656).
Jaana Venkulan toimittamassa teoksessa "Ajatuksen voima : tieto, usko ja kauneus ihmisen kohtalossa" (1993) on Pentti Ritolahden kirjoittama artikkeli "Hiljaisuuden voima - Arvo Pärtin musiikin anti nykyihmiselle (s. 165-173).
Jaana Venkulan kirjassa "Taiteen välttämättömyydestä" (2003)...
Singerin ompelukoneiden sarjanumeroluettelo löytyy osoitteesta https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-y-series-serial-numbers.html
Luettelon mukaan tuo ompelukone on valmistettu 8.1.1930.
Ompelukoneen arvon määrittely onkin sitten vaikeampi kysymys. Sitä kannattaisi tiedustella antiikki- ja huutokauppaliikkeistä. Jos on myymässä tavaraa, niin silloinhan oikea hinta eli arvo on se, joka sekä myyjälle että ostajalle sopii.
Inkivääri kuuluu Zingiberales kasvilahkoon. Samaan lahkoon kuuluvat esim. banaanikasvit, helikoniakasvit ja kolibrikukkakasvit. Linkki Wikipedia
"Inkiväärikasvit Inkiväärikasvien heimoon.(Zingiberaceae) on yksisirkkaisiin kuuluva kasviheimo, johon kuuluu runsaasti maustekasveja, esimerkiksi inkivääri ja kurkumat" Linkki Wikipedia
Inkivääreihin (Zigiber) kuuluu 198 kasvilajia, joista meillä tunnetuin on mausteinkivääri. Linkki Wikipedia
Mauteinkiväärin varsi ja juurakko kuuluvat siis samaan kasvilajiin, joka kuuluu Inkiväärien kasvisukuun, joka kuuluu Inkiväärikasvien heimoon. Linkki Wikipedia
Lisää tietoa inkivääristä löytyy esim. kirjosta Maas, P.J.M.:Flora Neotropica. 18, Renealmia (...
Ensiksi mieleen tulee Suomen merimuseo Kotkassa. Esittelytekstinsä mukaan: "Merimuseo kerää ja tallentaa merenkulkuun ja veneilyyn liittyvää esineistöä, kuvia, arkistoaineistoa ja kirjallisuutta." Sinällään 1970-1980 -luvuilta peräisin oleva aineisto ei ole kovin vanhaa, mutta sillä voisi museon näkökulmasta ehkä olla alan kulttuurihistoriallista arvoa.
https://www.kansallismuseo.fi/fi/suomenmerimuseo/merimuseon-historiaa
Yhteystiedot Suomen merimuseoon löytyvät täältä https://www.kansallismuseo.fi/fi/suomenmerimuseo/yhteystiedot
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura tallentaa monenlaista suomalaiseen arkielämään liittyvää aineistoa, kuten elämäkertoja ja muistitietoja.
https://www.finlit.fi/fi/arkisto/perinteen-ja-nykykulttuurin-...
Helsingin kaupunginkirjasto on myös tänä vuonna mukana A-klinikkasäätiön ja EHYT ry:n Lahjoita lämpöä -kampanjassa. Seuraavassa linkissä on listattu kaikki ne kirjastot, jonne käsineet ja sukat voi toimittaa:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Lahjoita_lampoa_kampanja_Helsingin_kirja(216013)
Internet Movie Databasen listauksen mukaan "Delicate" kuullaan ilmeisesti venäläisessä lyhytelokuvassa Adventure from Buzuluk to Abdoulino (2006), nimellä "Delicated". Muualla kappaletta ei ole käytetty. Lista ei välttämättä kata kappaleen jokaista esiintymistä erilaisissa tuotannoissa, mutta en löytänyt muualtakaan tietoa, että sitä olisi käytetty missään televisiosarjassa tunnusmusiikkina.
Hei, kysymyksesi liittyy elintarviketurvallisuuteen. Suomessa elintarvikkeiden turvallisuutta valvotaan kolmella eri tasolla. Ruokavirasto on ylin viranomainen, aluehallintovirastot vastaavat vastaavat valvonnasta omilla alueillaan, mutta tärkeintä valvoja ovat kuntien omat elintarvikevalvontaviranomaiset.
Helsingissä helpoin tapa puuttua tähän asiaan on tehdä ilmoitus Helsingin elintarvikeneuvontaan:
kymp.elintarviketurvallisuus@hel.fi
Tähän sähköpostisoitteeseen kaupunkilaiset ja Helsingissä asioivat voivat tehdä ilmoituksen, jos havaitsevat epäkohdan elintarvikkeessa, ravintolassa, myymälässä tai muussa elintarvikehuoneistossa.
Enemmän asiasta löydät täältä:
https://www.hel.fi/fi/...
Voisiko kyseessä olla porilainen taiteilija Aarne Elomaa? https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija/aarne-elomaa
Hänen signeerauksensa on kyllä yleensä A. ELOMAA ja vuosiluku.
Porin taidemuseosta voisi kysellä, onko hänen signeerauksensa vaihdellut.
https://www.poriartmuseum.fi/me/yhteystiedot/
Taiteilijamatrikkeleista ei löytynyt muita sopivia taiteilijoita.
Vaasan kaupungin museoiden taiteesta vastaavalta amanuenssilta voisi kysyä pohjalaismaisemien tekijöistä
https://vaasankaupunginmuseot.fi/henkilokunta/
Seinäjoen taidehallilta https://www.seinajoentaidehalli.fi/etusivu/ voisi myös kysyä asiasta.
Toivottavasti taulun tekijä selviää.
Kantakortti on asiakirja, joka on laadittu jokaisesta puolustusvoimissa palvelusta suorittaneesta henkilöstä. Se sisältää tiedot henkilön kutsuntoihin osallistumisesta joko kotiuttamiseen, kaatumiseen tai eläkkeelle jäämiseen saakka. Ensimmäiset järjestelmällisesti laaditut kantakortit tehtiin vuonna 1897 syntyneelle ikäluokalle.
Voit tilata kopiot 1897–1949 syntyneiden henkilöiden kantakorteista Astia-verkkopalvelussa täältä https://kansallisarkisto.fi/tilaa-kantakortti
Huomaathan, että sodissa 1939–1945 kaatuneiden kantakortit on digitoitu ja niitä voi tutkia vapaasti Astia-verkkopalvelussa
Asia ei ole yksioikoinen. Metropoliassa on tehty opinnäyte aiheesta, sitä kannattaa tutkia, https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/14696/Musiikki.pdf?sequen…
Urheilumuseo Tahdosta sain tällaisen vastauksen:
Kyllä Suomi-Ruotsi -ottelu on tietääksemme ainoa maailmassa enää järjestettävä yleisurheilumaaottelu. Lähinnä vastaava maiden välinen pistekilpailu on maajoukkueiden EM-kilpailut (entinen Eurooppa-cup), jotka viimeksi järjestettiin Puolan Chorzówissa kesäkuussa 2023.
Kappale löytyy Kari Tapion vuonna 2003 julkaistulta samannimiseltä albumilta "Juna Kulkee". Sen jälkeen kappale on julkaistu myös useilla Kari Tapion kokoelmalevyillä:
Sinivalkoinen ääni : 215 suurinta laulua ja harvinaista helmeä (julkaistu 2009)
Laulaja 1945-2010 (julkaisut 2011)
Suuret suomalaiset : 80 klassikkoa (julkaistu 2016)
Juna kulkee -albumi saatavilla Heili-kirjastoista: https://heili.finna.fi/Record/heili.503274
Lähteet:
Fono.fi äänitetietokanta: http://www.fono.fi/
