Kyseessä on varmaankin WSOY:n siniselkäisessä Nuorten toivekirjasto -sarjassa vuonna 1959 julkaistu Osmo Ilmarin Planeetta Logos. Kansikuva ja juonikuvaus löytyy esim. Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au7c7264b9-39c2-4284-a8ce-3….
Jos kirja ei kuulu kirjastosi valikoimaan, sen voi tilata oman kirjaston kautta kaukolainaksi. Toki kirjaa voi kysellä myös antikvariaateista.
Ilman kuvaa on vaikea sanoa varmasti, mutta epäilisin kyseessä olevan kuitenkin kastelupussi, minkä tarkoituksena on kastella taimea pitkäaikaisesti. Pussista vesi tihkuu taimen juurelle vähitellen, yleensä useiden tuntien ajan. Kastelupussi voidaan laittaa joko taimen ympärille tai sen tukikeppeihin.
Esimerkiksi: https://www.harviala.fi/Kastelupussit/Kastelupussi-75-L-UV-kestava tai https://www.haveno.fi/tuote/treegator-original/
Erinomaisen havainnollisessa amerikkalaisen koulurepun vaiheita kartoittavassa artikkelissaan From 'Book strap' to 'Burrito' : a history of the school backpack Lee Hale ajoittaa kantohihnan käytön kulta-ajan 1900-luvun ensimmäisiin vuosikymmeniin, joten sodanjälkeistä koulumaailmaa kuvaavissa elokuvissa tai televisio-ohjelmissa ne eivät ole mukana ainakaan autenttisuuden vuoksi. "Käytössä olet sellaista tuskin nähnyt, mutta elokuvissa jokseenkin varmasti", Hale huomauttaakin kantohihnaa esitellessään.
Hale ei valitettavasti tarjoa tulkintaa ilmiölle. Ehkäpä kyse on yksinkertaisesti siitä, etteivät laukku tai selkäreppu näytä hyviltä elokuvallisessa mielessä. Toisaalta, koulukirjat näkyviin jättävä remmi toimii myös kätevänä...
En löytänyt vastausta Etymologisesta tai Slangisanakirjasta. Kotimaisten kielten keskuksesta voi myös tiedustella sanojen alkuperään liittyviä asioita.
https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot
Lähde: Nykysuomen etymologinen sanakirja: https://www.utupub.fi/handle/10024/154950
Metsänomistajalla on yleensä metsästyssopimus paikallisen metsästysseuran kanssa. Tällöin metsänomistaja vuokraa metsäänsä metsästysseuralle metsästyskäyttöön. Vuokraa ei yleensä makseta rahana, vaan esim. kutsuna vuosittaisiin hirvipeijaisiin. Metsänomistajan ei ole pakko solmia sopimusta metsästysseuran kanssa, mutta moni tekee näin. Sopimukset voivat olla määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia. Sopimuksen voi myös irtisanoa. Perityn metsän mukana voi tulla myös voimassa oleva metsästyssopimus.
Lähteet:
https://www.minilex.fi/a/mets%C3%A4stys-ilman-maanomistajan-lupaa
https://riista.fi/wp-content/uploads/2013/04/Metsastysvuokrasopimus_201…
https://1560097.169.directo.fi/@Bin/eb041cf66669e9f6bb0050fd8cd0a690/16…
...
Vuoden 1994 presidentinvaaleja edeltäneen syksyn Rehnin gallupkannatus pysytteli sitkeästi 10%:n alapuolella. Joulukuun aikana hänen kannatuksensa kääntyi kuitenkin nousuun ja viimeisessä mielipidetutkimuksessa Rehn oli noussut jo ehdokaslistan kakkoseksi 21,5% kannatuksella.
Vuoden 2000 vaaleihin Rehn lähti ennakkosuosikkina, mutta kolmen kuukauden aikana – syyskuusta joulukuuhun 1999 – hän menetti valtaosan runsaan 40 prosentin gallupkannatuksestaan: tammikuussa siitä oli jäljellä enää 8%. Vielä lokakuussa Helsingin Sanomien gallup ennakoi 1. äänestyskierroksen voittoa Rehnille 29 prosentin kannatuksella.
Lähteet:
Anja Kauranen & Saska Saarikoski, Kolmas kierros
Jaana Kuusipuu, Sukupuolen rooli...
Kyseessä on virolaisen Ellen Niitin (1928 - 2016) runo kokoelmasta Nõmmevaikus (1958). Ailan Meriluodon suomennos runosta on luettavissa esimerkiksi Ellen Niitin runojen kokoelmasta Maailman pysyvyys (Maailma pidevus, toim. Pirkko Huurto, 1994, s. 48), johon on koottu runoja useista Niitin teoksista.
Voit lukea runon myös antologioista Joka tytön runokirja (toim. Suvi Ahola ja Satu Koskimies, 2006) ja Kun sydän sanoo tahdon (toim. Anelma Järvenpää-Summanen, 2002).
Voit maksaa kirjastomaksusi missä tahansa Helmet-kirjastojen toimipisteessä tai verkossa. Verkkomaksaminen edellyttää, että kirjastokorttiisi on liitetty pin-koodi. Linkki verkkomaksamiseen löytyy Helmet-palvelusivustolta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Verkkomaksaminen(115033)
https://www.helmet.fi/fi-FI
Voisikohan kyseessä olla Maijaliisa Dieckmannin satukokoelma Elli-enkeli ja tiukutossut (Gummerus, 1988)? Kirjan kansikuva löytyy esim. Googlen kuvahaulla.
Lastenkirjoja voi hakea ja selailla esim. Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa: https://lki.verkkokirjasto.fi/etusivu
Suuren etunimikirjan mukaan Arimo on alkuperältään epäselvä. Aikaisemmin on ajateltu, että kyseessä olisi muinaissuomalainen nimi tai laajentuma nimestä Ari. Kumpikaan ei todennäköisesti pidä paikkaansa. Suomenkielinen sana arimo merkitsee luonnosta tai konseptia.
Arimo on sekä etu- että sukunimenä suhteellisen harvinainen. Digi- ja väestötietoviraston nimipalvelun mukaan vuosien 2010–2019 välillä ainoastaan 37 poikaa sai nimekseen Arimo.
Digi- ja väestötietovirasto (vrk.fi)
Lähteet: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (WSOY 1997)
Runo löytyy teoksesta Viisi sarjaa nopeasti virtaavasta elämästä (Arthouse, 1987). Runolla ei ole nimeä, se on teoksen viidennen sarjan kahdeksas säkeistö.
Kyseessä lienee Margaret Mahyn Jättiläisen kylpyamme ja muita tarinoita – olkoonkin, että tarinaa kaupungista jossa sataa aina ei siitä silmiini osunut, muut mainitut kyllä: Jättiläisen kylpyamme, Pelastava purukumi ja Keskiöinen tarina Aarnikukkulalla.
Pellervon taloustutkimus PTT eli entinen Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos on Pellervo-seuran (nykyisin Osuustoimintakeskus Pellervo) ja Maataloustuottajain Keskusliiton perustama laitos.
Pellervo-nimi tulee Sampsa Pellervoisesta, joka on kalevalaisessa runoudessa pellon haltija, sadon ja pellon suojelija. Pellervo nimi puolestaan juontuu pelto-sanasta.
https://www.ptt.fi/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Osuustoimintakeskus_Pellervo
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/10/22/pellervo-seura-1939
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sampsa_Pellervoinen
Alain Delonin elokuvaa, jonka nimi viittaisi Marseille'hin, ei löytynyt. Muista hänen elokuvistaan esimerkiksi Borsalino sijoittuu Marseille'hin, mutta loppuratkaisu on erilainen. Mieleen tuli ainoastaan Le Cercle rouge (Punainen ympyrä, 1970). Elokuvan loppukohtauksessa Delonin roolihahmo pakenee pellon poikki metsää kohti. Marseille-yhteyskin löytyy.
Tuuleen kirjoitetun tunnussävelmän "Written on the Wind" ovat levyttäneet Four Aces ja Al Alberts, Lorrae Desmond ja The Reg Owen Orchestra, Bob Rosengarden ja Phil Krause sekä suomeksi Olavi Virta ja Ossi Runne orkestereineen. Andy Williams on saattanut esittää kappaleen konsertissa tai televisiossa, mutta hän ei näytä levyttäneen sitä. Mainittujen "Gone with...
Fosca Innocenti -sarjan ensimmäisen ja toisen tuotantokauden musiikista on julkaistu albumit digitaalisessa muodossa. Nämä ovat saatavissa esimerkiksi Apple Musicin ja Amazon Musicin kautta.
Osa tästä musiikista on kuultavissa Youtubessa, myös Savio Riccardin säveltämä tunnussävelmä.
Jos haluat lukea aikakauslehtiä verkossa, Vaski-kirjastokortilla voit lukea ePress-palvelussa kymmeniä kotimaisia aikakauslehtiä.
Palveluun kirjaudutaan täältä: https://vaski.emagz.fi/ext/login/vaski.
Ulkomaisia sanoma- ja aikakauslehtiä voit lukea Pressreader-palvelussa. Sinne kirjaudutaan osoitteessa https://www.pressreader.com/ valitsemalla ikkunan oikeasta yläkulmasta painike "Sign in". Nyt pitäisi avautua ponnahdusikkuna, jossa näkyvät eri kirjautumisvaihtoehdot. Valitse alin vaihtoehto "Library or group". Valitse kirjasto (Select library): kirjoita hakukenttään Vaski Libraries ja klikkaa Vaski-kuvaketta. Library card number -kenttään kirjoita kirjastokorttisi tunnus ja PIN-kenttään korttiisi liitetty PIN-koodi.
Jos et ole hankkinut...
Saviem oli vuonna 1955 perustettu Renaultin alainen merkki, jolle siirrettiin yhtiön kuorma- ja linja-autojen valmistus. Vuonna 1978 Renault hankki omistukseensa Berlietin, ja Saviem sulautettiin siihen. Vanhaa merkkiä käytettiin vielä pari vuotta, kunnes 1980 kaikkien autojen merkiksi tuli Renault.
Lähteet:
Planete Renault -sivusto: https://www.planeterenault.com/15-histoire/1697-renaultvi/5435-naissanc…, https://www.planeterenault.com/15-histoire/1697-renaultvi/5436-berliet-…
Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Saviem
Ainakin Satu Hovin teoksessa Omavaraista (Kirjapaja, 2023) käsitellään myös tuontimausteiden korvaamista lähiluonnon raaka-aineilla. Kannattaa siis tutustua tähän kirjaan, teoksen saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastosta: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__St%3A%28Omavaraista%20%3A%2…
Tästä linkistä löytyy myös tietoa mausteiden käytöstä ennen tuontimausteita: http://www.yrttitarha.fi/tietopankki/kansanperinne/viljely.html
