Etsimäsi kirja voisi olla Ivor Cutlerin kirjoittama ja Helen Oxenburyn kuvittama Herpertin aamuruoka (Meal one, suom. Jukka Kemppinen, 1973).
Kirjaa ei valitettavasti ole pääkaupunkiseudun kirjastoissa, mutta voit tilata sen kaukopalvelun kautta omaan lähikirjastoosi.
Googlettamalla kirjan suomen- tai englanninkielisellä nimellä löydät kuvia kirjasta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Cutler: Herpertin aamuruoka Onnet-tietokannassa
Suomen etymologinen sanakirja kertoo:"pumpsikenkä (paik. KSm Pohjanm) ’anturastaan läpiommeltu kenkä, avokas’ / ’durchgenähter Schuh, Pumps’, pumpsata (Lönnr 1880; laajalti murt.), pumsata ’ommella kengän pohja kiinni (samanaikaisesti kahdella langalla)’
< nr pumps (mon.) ’kengät’, pumsa ’ommella kengän pohja kiinni (samanaikaisesti kahdella langalla)’ < engl pump (mon. pumps) ’kevyt kenkä’." Linkki Kaino.kotus.fi
Pumpsikengät on tietyn kenkätyypin nimitys yhä nykyäänkin. Linkki fruugon sivuille
Jatsihattu on taas miesten kapealierinen, kopastaan muotoon paineltu hattu. Linkki fruugon sivuille
Tarkempaa tietoa...
Ilmeisesti etsimäsi laulu on nimeltään ”Koko Beetlehem nyt loistaa” (tai ”Koko Betlehem nyt loistaa”). Tästä laulusta en löytänyt sellaista julkaistua nuottia, jossa laulun sanat olisivat suomeksi. Opettaja-lehden vuosikertoja en pääse tutkimaan, joten voi olla, että laulu on julkaistu jossakin lehden numerossa. Laulu alkaa: ”Koko Beetlehem nyt loistaa sen portit kauas hohtaa”. Kertosäkeessä lauletaan juuri kuten muistat: ”Tanssivat hyppelevät pikkukalat joissa”. Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Anna-Kaarina Kiviniemi.
Laulun ovat levyttäneet suomeksi Simonkylän lapsikuoro ja Iin Laulupelimannit -yhtye, jonka taiteellisen johtajan Unto Kukan avulla sain selville laulun alkuperäisen nimen ”Brincan y bailan”. Suomenkieliset sanat...
Lainassa olevaa kirjaa ei voi uusi, jos sen nimekkeessä on yksikin varaus. Jos kirjoja on runsaasti hyllyssä, voi odottaa hetken (noin puoli päivää) ja yrittää uusimista uudelleen. Silloin se saattaa onnistua.
Toinen este uusimiselle on se, että kirja on uusittu jo viisi kertaa. Silloin kirja ja kirjastokortti pitää käyttää kirjaston tiskillä. Siellä kirja ensin palautetaan, sitten sen kunto tarkistetaan ja sen jälkeen kirjan saa yleensä taas lainattua takaisin kortilleen.
Helmet-kirjaston mobiilisivusto korvaa Taskukirjasto-sovelluksen tammikuun 2024 alusta alkaen. Jatkossa on puhelimella käytettävissä uuden Helmet-verkkokirjaston selainversio. Lisää asiasta Helmet-sivuilla https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Taskukirjas….
Helmet-kirjaston kokoelmasta löytyy esimerkiksi Torsti Lehtisen Eksistentialismi vapauden filosofia ja Lars Gustafssonin Merkillinen vapaus, joissa käsitellään Camusin filosofiaa. Conor Cruise O'Brienin Camus käsittelee Camusia kirjailijana.
Finna-yhteistietokannasta löytyy paljon Camus'ta käsitteleviä opinnäytetöitä, artikkeleita ja kirjoja.
Molemmissa luetteloissa aineistoa voi hakea kirjoittamalla hakusanaksi albert camus ja valitsemalla rajoittimeksi aihe-haku.
https://helmet.finna.fi/
https://finna.fi/
Helmet-haku ei ole oikein toimiva etsittäessä aineistoa alkukielen perusteella. Sen sijaan Kansallisbibliografian haku tarjoaa "alkuteoksen kieli" -hakurajoittimen:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=…
Tässä haussa on valittu alkuteoksen kieleksi tanska, genreksi tietokirjallisuus ja kieleksi suomi. Hakutulokset on järjestetty niin, että uusimmat teokset ovat ensimmäisinä:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Search/Results?sort=main_date_str+de…
Äkkiseltään ei tule mieleen tanskalaisen tietokirjallisuuden puolelta palkittuja teoksia. Verkkohauillakaan ei tunnu löytyvän sellaisia suomeksi käännettynä. Voit joka tapauksessa tutkia, löytyisikö hakutuloksista jotakin sopivaa.
Taskukirjastoon lisätyt suosikit eivät valitettavasti siirry Helmet-verkkokirjaston mobiilisivustoon. Tästä on kerrottu Helmet-sivustolla https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Taskukirjas….
Data ei myöskään ole saatavilla Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan it-organisaation kautta. Taskukirjaston ylläpidosta vastasi Espoo ja sieltä aiemmin saadun ja tiedotteessa olevan tiedon mukaan data ei ole saatavilla. Näin vastaa Helsingin kaupunginkirjaston sovelluspäällikkö.
Tuorein verkossa saatavissa oleva tieto löytynee julkaisusta Vantaan väestö 2022/2023. Se kertoo tilanteen vuodenvaihteessa 2022-23.
https://www.vantaa.fi/sites/default/files/document/Vantaan_v%C3%A4est%C…
Sen mukaan Tikkurilan kaupunginosan asukasluku oli tuolloin 8 361. Tikkurilan suuralueen asukasluku oli 47 907 (Tikkurila, Hiekkaharju, Jokiniemi, Viertola, Kuninkaala, Simonkylä, Hakkila, Ruskeasanta, Koivuhaka, Helsingin pit. kk.)
Tätä uudempia tietoja voi kysyä Vantaan kaupungilta https://www.vantaa.fi/fi/yhteystiedot
Kyseessä on ensimmäinen säkeistö Boris Pasternakin runosta Nobelevskaja premija eli Nobel-palkinto vuodelta 1959. Runon on suomentanut Marja-Leena Mikkola. Suomennos on julkaistu teoksessa Boris Pasternak: Sisareni, elämä (Valikoinut ja suomentanut Marja-Leena Mikkola, Tammi, 2003) sivulla 164.
Pentti Saaritsa on suomentanut Edith Södergranin runon En strimma hav. Suomennos Juova merta ilmestyi ensimmäisen kerran Södergranin kootuissa runoissa Elämäni, kuolemani ja kohtaloni vuonna 1994. Vuonna 2009 ilmestyneessä nidotussa laitoksessa runo on teoksen sivulla 21.
Teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Asiakastietoihin emme mene pelkästään asiakkaan nimellä. Kaikenlaiset lainoihin ja maksuihin liittyvät epäselvät asiat on parasta hoitaa henkilökohtaisesti mieluiten kirjastossa paikan päällä. Joitain asioita on mahdollista hoitaa myös puhelimitse.
Kun olet maksanut maksut eli perintäkulut (jos palautat aineiston kirjastoon) tai perintäkulut ja korvaushinnat (jos et palauta aineistoa kirjastoon) niin perintätoimisto lähettää kirjastolle tiedon maksetuista maksuista. Tiedon saatuaan kirjaston perintä poistaa asiakkaan tiedoista korvatun aineiston maksut. Tähän menee yleensä aikaa viikosta kahteen. Perintätoimistolle ei kuitenkaan makseta lainassa olleesta aineistosta mahdollisesti kertyneitä myöhästymismaksuja, vaan asiakkaan on...
Pahoittelen, että kysymykseesi ei ole vastattu aiemmin. Mikäli ette ole kuukausikaupalla lomalla, ei ole mitään hätää. Jos kyse on lastenkirjasta, siitä ei mene myöhästymismaksuja, vaikka se palautuisikin myöhässä. Kirja kannattaa kuitenkin palauttaa loman jälkeen mahdollisimman pian. Aikuisen kortilla lainattu lastenkirja voi kuitenkin aiheuttaa lainauskiellon mikäli kirja on myöhässä yli 60 päivää. Yli 60 päivää myöhässä olevan kirjan vuoksi aikuisasiakas voi myös joutua maksamaan perintäkuluja.
Mikkosen ja Paikkalan teoksessa Sukunimet (Otava, 1992) kerrotaan, että Mähösiä on kulkeutunut varhain Pohjanmaalle ja kirjassa mainitaan Töysässä asunut Möhoijnen -niminen henkilö vuodelta 1571. Nimellä on ilmeisesti ortodoksiset juuret. Isännimen välityksellä se olisi voinut muotoutua esim. karjalaisesta ristimänimestä.
Kollegani Töysästä löysi Hakojärven joulu 2020 -lehdestä Anne Jupon kirjoittaman artikkelin kylän talojen historiasta; Mähönen on vanhin talo. Artikkeli sisältää myös selvityksen nimen alkuperästä: savo-karjalainen nimi, esiintyy historiankirjoissa useina versioina: Mähöinen, Mähölä, Mähönen, ja ensimmäisenä muodossa Mähijäinen. Savossa kirkonkirjoissa nimi on usein muodossa Mähöin.
Lisäksi Töysän...
Hei!
Olisiko kyseessä Poika ja tähti? Tässä videolinkki kappaleeseen jonka laulavat Teemu Roivainen & Camilla Bäckman:Teemu Roivainen & Camilla Bäckman - Poika ja tähti (Suomeksi & Magyarul) - YouTube
Kappale löytyy myös Teemu Roivaisen ja useamman muun artistin esittämänä kuten Saara Aalto. Roivainen merkitään kappaleen esittäjäksi ja sanoittajaksi ja kappale löytyy levyltä Pohjolan joulu.Ohessa linkki myös Spotifyyn: Poika ja tähti - song and lyrics by Teemu Roivainen, Camilla Bäckman | Spotify
Eniten säkeistöjä tähän lauluun löysin Hakkapeliitta-lehden vuoden 1934 numerosta 16 (s. 15-17). Siinä laulun nimi on "Bansai!" ja säkeistöjä on 44. Ensimmäinen säkeistö alkaa: ”Nyt minä laulan teille tässä pienen veisun”. Kertosäkeessä lauletaan: ”Sumfatiritirallaa, niin se taisi olla(a)...”.
Kirjassa ”Aseveikko : lauluja asemies- ja aseveli-iltoihin” (koonnut R. H.; 12. painos; Propaganda-aseveljet, 1942, s. 40-43) laulu on nimellä ”Banzai!”. Kirjassa on vain laulun sanat, ei nuotinnosta. Säkeistöjä on 32. Ensimmäinen säkeistö alkaa: ”Nyt minä laulan teille tässä yhden veisun”. Kertosäkeessä lauletaan: ”Sumfatiritirallaa, niinhän se taisi ollaa...”. Tässä versiossa sanoitus ei ole täysin yhdenmukainen Hakkapeliitta-lehdessä...
Hei,
Kyllä tällaisia ilmestyi. 1970-luvulla ilmestyi ainakin kolme Wolfgang Ecken Salapoliisitehtäviä -sarjan kirjaa (Mustapukuinen mies, Punaisten apinoiden linna ja Kasvot ikkunassa).
Näissä on jokaisessa parikymmentä tarinaa, joista voit päätellä ratkaisun ja lopussa on kuhunkin tapaukseen ratkaisu.
1990-luvun alkupuolella ilmestyi myös ainakin:
Miller Marvin: Hoksaatko? Syyllinen vai syytön? - Ratkaise kymmenen rikosjuttua
Näitä voit etsiä itse kirjastojen tietokannoista hakemalla vaikkapa "ratkaisukirjat" tai "interaktiiviset teokset". Nämä toki antavat myös valitse itse miten tarina etenee -tyyppisiä kirjoja.
Charles Plogman on tehnyt suomenkieliset sanat Vikingarna -yhtyeelle heidän ruotsiksi laulamaansa kappaleeseen "Leende guldbruna ögon". Suomenkielisen version nimi on "Ruskeat silmät". Laulu on alkujaan kansansävelmä.
Vikingarna on esittänyt laulun TV-ohjelmassa "Laulava sydän" (1999/04/17), luultavasti molemmilla kielillä.
"Ruskeat silmät" kappaleeseen on nuotinnos (sanat, melodia, kosketinsoitin) Charlies-yhtyeen "Vain vähän aikaa" nuottijulkaisussa (ISMN: M-55008-006-5). Keski-kirjastoista nuotti löytyy Saarijärveltä. Siihen voi tehdä seutuvarauksen.
