Yritin etsiä kuterveti -sanaa useammasta sanakirjasta ja murresanakirjasta, mutta mistään en sitä löytänyt.
Veikkaisin, että kyseessä on paikallinen ja/tai vanha väännös jostain vieraskielisestä termistä.
Arvaus voisi olla esim. saksan "gut verständnis / verstehen", josta voisi vääntyä "kuterveti" tarkoittamaan hyvää ymmärrystä tai käsitystä.
Ainakin tuosta mallilauseesta tulisi tällä tavoin järkevä: "Hyvä ymmärrys väliltämme on kerta kaikkiaan lopussa."
Jacqueline Kellyn kirja Luonnonlapsi Calpurnia Tate on julkaistu suomeksi Kariston kustantamana vuonna 2011. Jatko-osia ei ole suomennettu. Koska ensimmäisen osan julkaisusta on kulunut jo reilusti aikaa, on todennäköistä, että jatko-osia ei enää suomenneta. Asiaa voi toki tiedustella kustantajalta: https://www.karisto.fi/sivu/yhteystiedot/
Virren ”Soi kunniaksi Luojan” (tai ”Soi kiitokseksi Luojan”) on säveltänyt Jean Sibelius. Säkeistöt 1 ja 2 on kirjoittanut Aukusti Valdemar Koskimies ja 3. säkeistön Ilta Koskimies. Sibeliuksen teosten yhtenäistettyjen nimekkeiden luettelossa sen nimi on ”Laulut, sekakuoro, op23. Nro 6a, Soi kiitokseksi Luojan”.
Laulettavia käännöksiä on olemassa ainakin kaksi.
Fabian Dahlströmin tekemän Sibeliuksen teosluettelon mukaan R. Birch Hoylen englanninkielinen sanoitus ”We praise Thee, our Creator” sisältyy nuottiin ”Cantate Domino : World Student Christian Federation Hymnal”. Tästä nuotista on useita painoksia, joiden sisältötietoja en pääse näkemään. Martti Nisosen englanninkielinen sanoitus ”Take flight, my song so tender” sisältyy...
Löydät väestön ennakkotilaston mukaisen taulukon 100 vuotta täyttäneiden määrästä iän ja sukupuolen mukaan tästä vastauksesta:
Kuinka paljon 100 vuotta täyttäneitä oli Suomessa 31.12.2023 jaettuna vuosiikäryhmittäin sukupuolen mukaan?
Kyseessä voisi olla joku Rakel Hyvärisen Vihreä varis -sarjassa ilmestyneistä kirjoista, esimerkiksi Sputnik, Tohtorin Helena tai Poika joka tahtoi piirtää.
Arsène Houssaeyn teosta Des destinees de l'ame ei ole suomennettu, kuten ei mitään muutakaan hänen tuotannostaan.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Salasanan vaihtaminen onnistuu Helmet-verkkokirjastossa vain, mikäli kirjastolla on ajantasainen sähköpostiosoitteenne. Mikäli näin ei ole, teidän pitäisi kaydä missä tahansa Helmet-kirjastossa uusimassa salasana. Varatkaa mukaan voimassa oleva henkilötodistus.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__ongelma…
Joel Kuortin ja Jukka-Pekka Pietiäisen kirjan 100 merkittävää suomalaista tietokirjaa (2014) mukaan
Teos on suomennettu useita kertoja. Ensimmäisen suomennoksen (Valtio-oppi) teki Kaarlo Forsman vuonna 1901 Snellmanin valittujen teosten viidenteen osaan, toisen suomennoksen (Valtio-oppi) Heikki Lehmusto vuonna 1928 Snellmanin koottujen teosten toiseen osaan, kolmannen (Oppi valtiosta) Eero Ojanen vuonna 1982 Snellman: Teokset -sarjaan ja neljännen (Valtio-oppi) Antero Tiusanen vuonna 2005 julkaistuun uusien koottujen teosten viidenteen osaan.
Suomennos löytyy täältä:
https://snellman.kootutteokset.fi/fi/dokumentit/valtio-oppi-tukholma-18…
Ratkaisu saattaa löytyä puhelimen asetuksista. Päivämäärä ja aika-asetukset löytyvät puhelinmallista riippuen tavallisesti asetusten kohdasta "yleiset", "lisäasetukset", "järjestelmä" tai "järjestelmäasetukset". Aika-asetuksista kannattaa varmistaa, että valittuna on oikea aikavyöhyke, kellonajan automaattinen asetus ja 24 tunnin muoto. Jos asetusten muuttaminen ei auta ongelmaan heti, voi puhelimen uudelleenkäynnistys ratkaista tilanteen.
Voisikohan kyseessä olla Sándor Tarin Harmaa kyyhky (Like, 1997)? Kurkien sijaan siinä tosin on kyyhkysiä, joiden epäillään levittävän vaarallista sairautta.
Kyseessä on raiti, joka tarkoittaa mm. peitettä.
Sanan selitys Suomen etymologisessa sanakirjassa:
https://kaino.kotus.fi/ses/?p=article&etym_id=ETYM_1d9371ab201eb8152851…
Thomas Hardyn teoksesta The return of the native on vain Harry Forsblomin suomennos Paluu nummelle vuodelta 1968.
Forsblom on suomentanut kyseisen virkkeen näin: "Tällä suurella, loukkaamattomalla seudulla on ikivanhaa pysyvyyttä, jollaista merikään ei voi vaati itselleen."
Thomas Hardy: Paluu nummelle (1971, s. 16)
Viinimarjojen eli herukoiden kukintoa nimitetään tertuksi. Kukinto on se verson osa johon muodostuu kukkia ja myöhemmin marjoja. Kukinnoille on erilaisia nimityksiä kasvilajista riippuen, esim. norkko tai tähkä, mutta herukoilla marjat kiinnittyvät terttuun
https://fi.wikipedia.org/wiki/Herukat
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kukinto
Tertun osista tarkemmin: https://fi.wikipedia.org/wiki/Terttu_(kukinto)
Kaikki kielet ja myös siis viittomakielet syntyvät kun vähintään kaksi ihmistä kohtaa ja heille syntyy tarve kommunikoida keskenään. Kieliä (viitottuja tai puhuttuja) ei siis kukaan ole keksinyt, ne ovat syntyneet ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ja tarpeesta viestiä. Kielet ovat aina myös osa sitä kulttuuria, jossa ne ovat syntyneet ja jossa ne kehittyvät, siksi meillä ei ole yhtä yhteistä kansainvälistä viitottua tai puhuttua kieltä. Viitottujen kielten kohdalla kuurojen kouluilla on aina ollut merkittävä rooli kielen siirtymisellä uudelle sukupolvelle, koska yli 90% kuuroista lapsista syntyy kuuleville vanhemmille, joilla ei ennen lapsen syntymää ole ehkä ollut lainkaan kosketusta viittomakieleen. Etenkin aikaisemmin kuuro...
Hei,
Tarkoittanet tätä:
Syys-, huhti-, kesä-, marraskuussa
on päivää kolmekymmentä,
kahdeksan kolmatt' helmikuussa,
vaan muissa yksi neljättä.
tämä on Sakari Topeliuksen Luonnonkirjasta
Jylhä ei ole suomennokseensa saanut mukaan vastinetta "rash"-sanalle, joten kysymyksen sitaattia hänen Milton-tulkinnassaan vastaa "murheenhetkellä hän kättään" ["Näin lausuin murheenhetkellä hän kättään / ojensi, poimi hedelmän ja söi."] (Yhdeksäs kirja, 780–781)
Kiiruna on saameksi gīrun ja ruotsiksi kiruna. Etymologisen sanakirjan mukaan sana on lainaantunut suomeen saamen kielestä, mutta ruotsin osalta en löytänyt vastausta.
Lähde
Etymologinen sanakirja: kiiruna https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_b0627304ba0f44b4e…
