Kovakantisissa kirjoissa on usein parempi sidos, joka kestää kulutusta. Kovat kannet myös suojaavat kirjaa paremmin kuin pehmeät.Usein pehmeäkantiset kirjat ovat pokkareita ja niiden tekstifontti voi olla pienempi kuin kovakantisen kirjan.Kirjan sisältö kuitenkin ratkaisee kirjaston hankintapäätöksen.
Fenno-tietokannasta voi hakea tietoa Borgin sävellyksistä. Hakemalla säveltäjää Borg Kim löytyy kymmenen laulunimekettä. Näistä kahdeksan on Borgin omia esityksiä, ja kaikki ovat peräisin LP-levyltä Seitsemän laulua Aleksis Kiven sanoihin (1979). Levyä on saatavissa kirjastoista. Samoin on saatavissa vuoden 1991 CD-kokoelmaa Collection, jolta löytyy sama materiaali. (Finna)Saman haun mukaan Ossi Runne ja Rautatien Soittajat ovat levyttäneet kumpikin tahollaan "Koskenkorvan jenkan" ja Anja Marvia "Jo valkenee kaukaisen rannan" . Näitä levytyksiä voi hakea Finnasta.Muista Borgin sävellyksistä en ole löytänyt levytyksiä. Tanskalaisen soittokunnan Vejen Gardenin DVD-R-julkaisulla Jubilaeumskoncert 2014 mainitaan Kim Borgin sävellys "Aften",...
Tässä kirjaston henkilökunnan suosituksia:Isaac Asimov: SäätiöJ. G. Ballard: Uponnut maailmaJ. G. Ballard: Kuivunut maailmaPierre Boulle: Apinoiden planeettaChen Qiufan: JättömaaArthur C. Clarke: 2001 avaruusseikkailuPhilip K. Dick: Uneksivatko androidit sähkölampaista?Dmitri Gluhovski: Metro 2033Frank Herbert: Dyyni-sarjaHugh Howey: Siilo -kirjatAldous Huxley: Uljas uusi maailmaStanislaw Lem: SolarisSylvain Neuvel: Uinuvat jättiläisetGeorge Orwell: Vuonna 1984Arkadi ja Boris Strugatski: Stalker: Huviretki tienpientarelleAhmad Kahlid Tawfiq: UtopiaJules Verne: Matka maan keskipisteeseenAndy Weir: Yksin MarsissaAndy Weir: Operaatio Ave MariaH. G. Wells: Maailmojen sotaGene Wolfe: Uuden auringon kirja -sarja
Riippuu käyttötarpeesta. Pitääkö luetteloa päästä katsomaan tien päällä, esimerkiksi kirjakaupoilla? Onko kirjojen tarkemmilla tiedoilla merkitystä (painos, pokkari/kovakantinen, julkaisuvuosi)? Ovatko kirjat enimmäkseen uusia vai vanhoja? Romaaneja vai tietokirjoja?Kirjaharrastajat tuntuvat usein hifistelevän luetteloinnin kanssa, mutta tavalliselle harrastajalle mielestäni pitäisi riittää aika kevyt luettelointi.Jos luetteloisin itse omat kirjani, käyttäisin todennäköisesti tekstinkäsittelyohjelmaa (esimerkiksi Microsoft Word), johon kirjaisin kirjat aakkosjärjestykseen tekijän mukaan. En sisällyttäisi muita tietoja, ja käyttäisin ohjelman etsimistoimintoa kirjan/kirjailijan nimellä etsimiseen. Jos luetteloisin sekä kaunoa että...
Verkosta tuote löytyy nimellä kielipilli tai lintupilli. Niitä myydään ainakin hieman epämääräisissä verkkokaupoissa, ks. esim. linkki. Finna.fi-palvelusta tuote löytyy nimellä "visselpipa", ks. linkki.
Näissä teoksissa käsitellään runouden(kin) kääntämistä:Contemporary Translation in Transition: Poems, Theories, ConversationsTarja Roinila: Samat sanat: kirjoituksia kääntämisestäSociologies of Poetry TranslationJuhani Lindholm: Kalassa kielen merellä ja muita kirjoituksiaPauli Pylkkö: Kielikuva ja mielikuva ja muita dialektisia esseitä
Tässä muutamia lapsen tunnetaitoja ja käytösongelmia käsitteleviä kirjoja:Miira Luhtavaara, Marjut Maristo: TunnemuskelitHeli Mäkelä: Näe lapsen käytöksen taakseLiisa Keltikangas-Järvinen: Pienen lapsen sosiaalisuusMerja Tompuri: Lapsen voimavarat: tunnista kuormitus ja tue toimintaaTuija Huuki, Raisa Cacciatore, Henriikka Kangaskoski: Pisarapuuttuminen: työväline kiusaamisen ehkäisemiseksiKira Hurme ja Tarmo Kyllönen: Pedagogisen turvan käsikirjaBenjamin Baarli Silseth ja Leonard Furuberg: Voiko kiukusta räjähtää?Kaija Lajunen, Minna Andell, Mirja Ylenius-Lehtonen, Sanna Ojanen: Tunne- ja turvataitoja lapsille
Sophie Hannahilta on ilmestynyt viime vuonna teos The last death of the year: the new Hercule Poirot mystery (HarperCollinsPublishers), mutta sitä ei ole ainakaan vielä suomennettu. Kirja on suoraa jatkoa Hercule Poirotin jouluyölle.
Tässä pyytämiäsi tietoja: säveltäjä: Aznavour Charles; alkuperäisesityksen sanoittaja: Gall Robert Henry; kääntäjä: Valkama Tuula Orvokki. Sovittaja vaihtelee äänitteestä riippuen. Tässä löytämiäni sovittajia: Nacke Johansson, Hannu Keinänen, Marko Suomi, Markku Suominen. Voit selata sovittajia ja muita tekijätietoja äänitteittäin esimerkiksi Kansalliskirjaston hakupalvelussa (linkki alla).Lähteet:Fenno musiikkiarkisto: Fenno — Suomen Äänitearkisto ry:n levytietokanta 1901–1999 | Musiikkiarkisto (luettu 5.5.2026)Kansalliskirjaston hakupalvelu: Versiot - Äiti = La mamma | Kansalliskirjaston hakupalvelu (luettu 5.5.2026)
Valitettavasti Helmet-kirjastoissa ei enää ole RT-kortteja saatavilla, myöskään Finnasta ei löytynyt lainattavia. Lähteet:Finna.fi. https://finna.fi/Helmet.fi. https://helmet.finna.fi/
Voisit kokeilla etsiä sopivaa monologia esimerkiksi näistä romaaneista:Franny ja Zooey / J. D. Salinger (klassikko nuoruuden murroksesta uskonnollis-filosofisella pohjasävyllä)Lasienkeli / Marja Aho (nuortenromaani särkymisestä, ystävyydestä ja toivosta, sisältää rankkoja teemoja)Nora & Alicia / Cecilia Samartin (rakkautta, surua, koti-ikävää Havannassa)Runoilija X / Elizabeth Acevedo (säeromaani, joka peilaa nuoruuden epävarmuuksia)Tarkista saatavuus Helmet-kirjastosta.
Mainitsemasi Quynh Tranin lisäksi en valitettavasti löytänyt muita kuvaukseesi sopivia kuin kirjailijoita kuin Zinaida Linden. Hän syntyi Leningradissa, muutti aikuisena Suomeen ja alkoi kirjoittaa ruotsiksi. Zinaida Linden on julkaissut kirjat:Scheherazades sanna historier - noveller. 2000I väntan på en jordbävning : roman. 2004Takakirves - Tokyo. 2007Lindanserskan. 2009För många länder sedan. 2013Valenciana : noveller. 2022Till min syster bortom haven. 2022 Ehkä joku lukija keksii muitakin suomenruotsilla kirjoittavia maahanmuuttajia.
yseisestä teoksesta on olemassa useita suomennoksia eri vuosilta. Esimerkiksi Marja Helanen-Ahtola suomensi teoksen vuonna 1984 nimellä Joululaulu: aavetarina joulusta. Myöhemmin teoksesta ovat ilmestyneet muun muassa Tero Valkonen suomennos (2001; julkaistu myös nimillä Joululaulu ja Saiturin joulu: joululaulu) , Antti Autio suomennos vuodelta 2007 sekä Jussi Korhonen suomennos vuodelta 2018 (julkaistu nimellä Saiturin joulu) .Jos haluat, voit lainata näitä eri versioita kirjastosta ja vertailla, miten tuo kyseinen sitaatti on käännetty niissä.
Tässä on muutamia aihetta käsitteleviä hyviä teoksia, joissa voisi olla etsimäsi kaltaisia:Emmi-Lia Sjöholm: Paperilla toinenAnna Karhunen: JosMaggie Nelson: ArgonautitTaina Latvala: Torinon enkeliAnna-Liisa Ahokumpu: Kolme rukousta äidilleAnna-Liisa Ahokumpu: Kosminen tanssijaRachel Cusk: A life's work : on becoming a motherLaura Gustafsson: PohjaHelmi Kekkonen: Olipa kerran äitiIna Westman: Syliin Myös vanhemmuutta ja lastenhankintaa kiinnostavasti isän näkökulmasta käsitteleviä hienoja ja tutustumisen arvoisia teoksia ovat:Juha Itkonen: Ihmettä kaikki JA Teoriani perheestäTuomas Juntunen: Tuntematon lapsi: romaani raskaudestaKaj Korkea-Aho: Äitiä etsimässä
Alkuperäinen Suspiria-kauhuelokuva pääsi Suomessa elokuvateatteriesitykseen vasta vuonna 2017. 40 vuotta valmistumisensa jälkeen. Elokuvaa esitettiin ilman tekstitystä.Lähteet:Avola, Pertti : Tällainen on kauhuelokuvien klassikko Suspiria – visuaalisesti häikäisevä painajaissatu saapui Suomen valkokankaille 40 vuotta ensi-iltansa jälkeen. HS 2.11.2027 Elonet : Suspiria
Tyyris Tyllerö ja Lilleri Lalleri ovat eri suomentajien antamia nimiä vanhan englantilaisen lastenlorun Humpty Dumpty -hahmolle.Martti Haavion suomentamana loru kuuluu näin:Lilleri Lalleri laudalla makasi.Lilleri Lalleri laudalta putosi.Ei sitä ole koko Suomen maassa,joka Lilleri Lallerin parantaa.Aikaisin kirjastojen yhteisestä Finna-palvelusta löytämäni julkaisu tästä käännöksestä on teoksessa Aarteiden kirja 1 (1956). Se on julkaistu myös Kaarina Helakisan toimittamissa teoksissa Pikku Pegasos : 400 kauneinta lastenrunoa ja Suomen lasten runotar.Kirsi Kunnaksen käännös kuuluu näin:Tyyris Tyllerö muurille kipusi.Tyyris Tyllerö muurilta lipesi.Eikä Tyyris Tylleröä milloinkaankukaan voi parantaa.Tämä suomennos sisältyy Hanhiemon iloinen...
Tämä näyttäisi olevan osa Vänrikki Stoolin tarinoita. "Oi kulta-aika riemukas,suloisin, armahaisin,kun nuor' on, ylioppilas,ja puutetta ei laisin,ja huolt' ei tuntis ollenkaan,kun viikset vain sais kasvamaan!" Linkki Vänrikki Stoolin tarinoiden Wikiaineistoon.Saatavissa myös kirjana ja monena eri painoksena. Linkki Satakirjastojen aineistohakuun.
Sanakirjassa löytyy vastine urfinsk. Jos ajatuksena on löytää vastaava termi, jota käytetään ruotsalaisesta Ruotsissa, näkyy usein teksteissä olevan käytössä ilmaus infödd. Rikssvensk -ilmausta käytetään usein, kun puhutaan suomen- ja ruotsinruotsalaisista.Tätä dokumenttia tutkimalla saa ehkä tarkempaa tietoa käsitteistä, https://www.regeringen.se/contentassets/8592e456f2184550b83c4aa215e3ebba/begreppet-invandrare---anvandningen-i-myndigheters-verksamhetInfödd esiintyy siellä ainakin kerran. Toinen, etnisk svensk, ei ole käytössä tuossa dokumentissa, sitä analysoidaan Svenska Dagbladetin artikkelissa Vad är en svensk egentligen? | Ivar Arpi | SvD LedareMakupalat.fi ruotsin kielen sanakirjat
