Vallilan kaupunginosasta ei löydy omaa historiikkia, ainakaan kirjan muodossa. Tässä kuitenkin muutamia teoksia, joista saattaisi olla hyötyä: Kaija Hackzell & Kirsti Toppari, Oihonnankadulta Kumpulantielle - Helsingin vanhoja kortteleita 4. Helsinki 1991. Matti Koivumäki, Puu-Vallilan kasvot. Helsinki 2001. Anna-Maria Åström: Koti ja naapurusto - Helsingin koillislaita 1950-1960-luvulla. Teoksessa Koti kaupungin laidalla.Tampere 1999. Riitta Nikula, Yhtenäinen kaupunkikuva 1900-1930: suomalaisen kaupunkirakentamisen ihanteista ja päämääristä, esimerkkeinä Helsingin Etu-Töölö ja Uusi Vallila. Helsinki 1981. Kirjojen saatavuustiedot www.helmet.fi. Kannattaa ottaa yhteyttä myös kaupunginosayhdistykseen http://www.kaupunginosat.net/...
Marraskuussa on pääkirjastossa useampiakin Pepin 60-vuotissyntymäpäiväjuhlia. Niihin on kutsuttu 4-6-vuotiaita tarharyhmittäin. Tilaisuudet ovat täynnä, mistä syystä emme ole mainostaneet tätä tapahtumaa. Jos on kyseessä yksittäinen lapsi, hän mahtuu ryhmän jatkoksi joku kerta. Suomenkieliset Peppi-juhlat ovat: ke 9.11., to 10.11., ke 16.11 ja to 17.11. Kaikkina näinä päivinä on kaksi tilaisuutta, aloitusajat klo 9.15 ja 10.15; kesto noin 45 min. Paikkana lastenosaston satutila. Tervetuloa.
Olet kyllä etsinyt ja "löytänyt" aivan oikein, HelMet-kirjastoissa ei ole (ainakaan enää) kyseistä albumia, vain tuolla nimellä liikkuva DVD-levy (jonka sisältö poikkeaa itse albumista).
Etsimääsi kappaletta ei ole myöskään millään muulla levyllä, eli tällä hetkellä sitä ei ole saatavana.
Syynä levyn puuttumiseen voi olla joko se, ettei sitä koskaan ole hankittu tai että se on viimeistä kappaletta myöten kadonnut. Maailmalla ilmestyvistä uusista CD-levyistä pystytään HelMet-kirjastojenkin isoon kokoelmaan ostamaan vain murto-osa, pääosa maailman levyistä jää aina hankkimatta. Ei ole rahaa kaikkeen. Jälkikäteen on aika vaikea tutkia, onko levyä meillä koskaan ollutkaan, mutta veikkaisin, että se on kokenut monen muun kaltaisensa kohtalon...
Johan (Jean) Julius Christian Sibeliuksen tuotanto käsittää n. 550 teosta. Merkittävä osa Sibeliuksen tuotannosta on kirjoitettu orkestereille, mutta Sibelius tunnetaan myös pienimuotoisempien teosten säveltäjänä.
Suurelle yleisölle todennäköisesti tutuinpia Sibeliuksen teoksista ovat Finlandia op. 26 (1899)sekä viulukonsertto d op. 47.
Internetistä löytyy monta hyvää linkkiä Sibeliuksesta ja hänen tuotannostaan . Tässä muutama: http://www.jeansibelius.net/elamakertaetu.cgi
http://www.abo.fi/fak/hf/musik/Sibelius/FI/
http://www.sibelius.fi/
Näiden sähköisten linkkien lisäksi kannattaa ehdottomasti tutustua seuraavaan teokseen: Otavan iso musiikkitietosanakirja osa 5 (ISBN 951-1-05295-0)
Alex, Aleks on lyhenne nimestä Aleksander, Aleksanteri. Tämä jo antiikin ajalta tunnettu nimi merkitsee kreikan kielessä puolustajaa, suojelijaa tai auttajaa. Antiikin ajan maineikkain Aleksanteri oli Makedonian kuningas Aleksanteri Suuri (356-323 e.Kr.). Katolisessa kirkossa on ollut kahdeksan tämännimistä paavia ja lähes viisikymmentä pyhimystä. Venäjällä oli useita Aleksanteri-nimisiä keisareita. Kirjailijoista mainittakoon esim. Alexandr Pushkin ja Alexander Dumas vanhempi ja nuorempi. Suomalaisissa kalentereissa Aleksanteri on esiintynyt keskiajalta lähtien.
Hepreankielinen nimi Benjamin tarkoittaa oikean käden poikaa eli onnenpoikaa. Benjamin oli nuorin patriarkka Jaakobin kahdestatoista pojasta. Suomalaisessa almanakassa Benjamin...
Kyseessä lienee kirja "Lautrec", jonka on laatinut Théodore Duret ja julkaissut Bernheim-Jeune v. 1920 Pariisissa. Kirja kertoo Henri de Toulouse-Lautrcista (1864-1901) ja se koostuu 38 painotyöstä + 1 alkuperäisestä etsauksesta + 1 alkuperäisestä litografiasta, japaninpaperille painettuina. Painoksen suuruus 300, sivumäärä 124 sivua, teoksen teksti on ranskankielistä.
Teos on myytävänä korkeaan hintaan esim. seuraavissa nettitaidekaupoissa: http://www.marninart.net/
sekä http://www.geminibooks.com/catalogView.asp?catalog=OZ&curpage=7
Teosta ei löydy ulkomaistenkaan kirjastojen kokoelmista, joten sen kaukolainaaminen näillä edellytyksillä ei ole mahdollista.
Kultainen nuoruus (säv. Kullervo Linna, san. Kullervo) löytyy kokoelmasta Suuri toivelaulukirja 1 (uusin painos F-Musiikki 2004). Perhoselle (säv. & san. Vesa Alare) on nuottikokoelmassa Vanhaa tanssimusiikkia (Fazer 1981). Tää päivä - hääpäivä (säv. & san. Seppo Jokinen) on Souvareiden nuottikirjassa Suosituimmat nuotteina 2 (Tatsia Musiikki 1996). Rauman kaupunginkirjastossa on lainattavana Suuri toivelaulukirja 1.
Tietoa puutarhan perustamisesta ja maalajeista löytyy jonkin verran esimerkiksi seuraavista kirjoista:
- Riikonen, Antti: Pihan ja puutarhan pikkujättiläinen : uusi suomalainen puutarha,WSOY 2003
- Alm, Gustaf: Käytännön puutarhuri, Otava 1993
- Suomalainen piha ja puutarha : puutarhan suunnittelu ja rakentaminen, koristekasvit, hyötypuutarha / Pentti Alanko, Gummerus 1999
- Riikonen, Antti: Suomalainen puutarhakäsikirja : suunnittele ja rakenna toiveittesi pihapiiri, WSOY 1996
- Unelmien kotipuutarha/päätoimittajaKarin Berglund, Otava 1998.
Hyödylistä tietoa löytyy myös Internetin asiantuntija- ja keskustelusivuilta (esim. http://puutarha.net ja http://mainio.net/main.asp?path=1 ). Mainio.net:in puutarha-asintuntijan vastaukseen liian...
Voit tehdä kaukopalvelupyynnön osoitteeseen kaukopalvelu@kouvola.fi tai käydessäsi kirjastossa täyttää neuvonnassa kaukopalvelulomakkeen.
Veloitamme kaukopalvelusta 3 € ja lisäksi lähettävä kirjasto määrittelee oman lisämaksunsa. Lainattavia kappaleita löytyi yliopistollisista kirjastoista, joten lisähintaa tulee noin 5-10 €.
Vihjeittesi perusteella kyseessä vaikuttaisi olevan Jorma Hynnisen ja Kalevi Kiviniemen (urut) levytys:
"Herrasta veisaa kieleni : savolaisia herännäisvirsiä". Julkaisija on Herättäjä-Yhdistys v. 2004.
Kokoelmassa on vuoden 1938 virsikirjasta poimittuja, lähinnä Pohjois-Savosta kerättyjä toisintoja alunperin ruotsalaisista ja saksalaisista virsistä. Monessa virressä on Oskar Merikannon 1920-luvulla tekemä alku- ja loppusoitto (preludi ja postludi). Tekstiliitteessä on mukana virsien sanat.
Kyseinen CD-levy on saatavilla mm. HelMet-kirjastoista. Voit selata J. Hynnisen tuotantoa HelMet-tietokannassa tekijähaulla "Hynninen, Jorma" edeten tuloslistalta rivin "Hynninen, Jorma (Bar)" tietoihin klikkaamalla ko. riviä kerran. Voit myös...
Halal:ista kerrotaan näin sivulla
http://www05.turku.fi/kulttuurikeskus/kvk/kulttuurit/islam.html
Kulttuurit kanssamme:
Halal(sallittu) -ruoka on tehty islamin sääntöjä noudattaen. Halal-teurastus edellyttää, että teurastettavan eläimen pää käännetään Mekkaan päin ja lausutaan: ”Jumalan, armeliaan armahtajan nimeen” ja sitten sen kaulavaltimo katkaistaan veren pois valuttamiseksi. Useissa länsimaissa tällainen teurastustapa on sallittu. Suomessa sen ehtona on eläimen tainnuttaminen ennen teurastusta.
Islamilaisen ruokaetiketin mukaan ruokaa kuuluu aina tarjota kaikille ihmisille, jotka ovat samassa huoneessa. Hyviin tapoihin kuuluu kestitä vierasta ylenpalttisesti. Vieras osoittaa kohteliaisuuttaan isäntiä kohtaan jättämällä lautaselleen...
Fanny on englantilainen muunnos nimestä Fransiska, joka puolestaan on Frans-nimen (Franciscus) sisarnimi tai muunnos nimestä Stefania. Suomessa Fanny kuuluu topeliaaninisiin nimiin, jotka tulivat muotiin 1800-luvun puolivälissä. Fanny-nimi tuli uudelleen muotiin 2000-luvun vaihteessa. Suomenkielisiä kansan vanhastaan käyttämiä muotoja ovat Fanni, Vanni, Fanny, Vannu, Fannu, Fanne ja Vanssi. Fannyn nimipäivä on 2.3.
Frida on pohjoismainen nimi, joka tarkoittaa kaunis, ihana, ystävä, rakastettu. Se on almanakassa sijoitetu 29.12 Rauha-nimen rinnalle siksi, että saksassa Friede merkitsee rauhaa. Suomalaisia kansanomaisia muotoja ovat Riita, Riitta ja Riitu.
Casimir, vrt. Kasimir on muinaisslaavilainen nimi, joka tarkoittaa rauhantekijä,...
Helsingin Kallion alueella on ainakin kaksi Call Centersin nettikahvilaa osoitteissa: Hämeentie 23 ja Näkinkuja 4(Metro). Aukioloajat ovat ma-la 11-22 . Tiedot on otettu Nuorisotiedotuskeskus Kompassin sivuilta, os. http://kompassi.lasipalatsi.fi/ . Kohdasta ATK/Media - Nettikahvilat voi saada luettelon kaikista Helsingin nettikahviloista.
Sivun http://www.kirjastot.fi/kirjastot/kirjastojarjestelmat.aspx
haku pitää paikkaansa Kirjasto3000-järjestelmää käyttävien kirjastojen osalta. Atp:n mukaan "Web-Origo voidaan liittää sekä ATP Origo- että Kirjasto3000 -järjestelmiin (http://www.atp.fi/).
Hei!
The Love Boat -sarjan tunnusmusiikki löytyy HelMet-kirjastoista esim. nuottikokoelmasta nimeltä "The Musicians' gig library : Music for all occasions : Movie & TV hits". Sijaintitiedot saat tekemällä haun HelMet-tietokantaan teoksen nimellä. Jätä tällöin kirjoittamatta nimen alussa oleva "The" -artikkeli.
HelMet-kirjastosta löytyy myös levytys ko. kappaleesta CD-levyltä, jonka nimi on "Tube Tunes. Volume Two : The '70s & '80s". CD:n sijaintitiedot saat näkyviin tekemällä HelMet-haun teoksen nimellä.
Kappaleen tekijät ovat Paul Williams & Charles Fox.
HelMet tietokanta löytyy osoitteesta www.helmet.fi.
Ystävällisin terveisin
Hanna Saloranta
Itäkeskuksen kirjasto, musiikkiosasto
Ainakin Turun ja Tampereen maakuntakirjastoista löytyy lainattava kappale. Voit tehdä kaukolainapyynnön jossakin toimipisteessämme saadaksesi CD:n. Meillä tuota ei valitettavasti Vaasan kaupunginkirjastossa ole - voit toki myös tehdä hankintaehdotuksen webbilomakkeella:
http://www1.vaasa.fi/lomakkeet/kirjasto/hankintaehdotus.asp.Nopein tapa saada aineisto on kuitenkin tuo kaukolainapyynnön teko.
Kirjassa Sopulisilppuri:mediakritiikin näkökulmia on Esa Sirkkusen artikkeli Yksi uutinen - monta puntaria s. 61-82. Näistä kirjoista voisi löytyä lisää valittavaksi:Anu Mustonen: Mediapsykologia; Ignacio Ramonet: Median tyrannia. Lisäksi Tiedotustutkimus-lehden numerossa 1993:2, s.46-58 on Veikko Pietilän kirja-arvostelussa esitelty kulttuurilähtöisen uutisutkimuksen lähtökohtia.
Niin & näin-lehden numerossa 2000:4 Erkki Karvosen artikkeli Kaupallisuus journalismietiikan uhkana.
Puuvillasta lähinnä tekstiiliteollisuudessa löytyy jonkin verran kirjallisuutta pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokanta HelMetistä (www.helmet.fi). Voit käyttää aihe-hakua ja antaa hakusanaksi luonnonkuidut. Näin löytyy esim. teos Boncamper, Irma: Tekstiilioppi: kuituraaka-aineet, 1999, ja Sundquist, Jorma: Tekstiiliraaka-aineet 1: Luonnonkuidut, 1988. Internetistä puuvillasta ja sen viljelystä löytyy tietoa seuraavista osoitteista http://www.finatex.fi/html/kuituopas.htm - kasvikuidut - puuvilla, http://www.cs.uta.fi/ipoppla/www/ipoppla00/koku/index.html - puuvilla. Nämä sivut löytyvät myös käyttämällä Google-hakukonetta, www.google.fi, hakusanalla puuvilla ja kohdistamalla haun suomenkielisille sivuille.
Erilaisista...
