Vanhojen rahojen ja juhlarahojen hintaan vaikuttaa niiden kunto. Esimerkiksi täysin käyttämätön hopeinen 10 markan J.K. Paasikivi (1970) on Suomen kolikot ja setelit -kirjassa arvioitu 7 euron arvoiseksi. Lahden 1978 kirsojen 25-markkanen arvioidaan samoin 7 euron arvoiseksi täysin käyttämättömänä.
Tarkempia tietoja saat tuon kirjan lisäksi esimerkiksi netissä olevista numismatiikkahuutokaupoista tai käymällä alan liikkeissä, joissa asiantuntija pystyy heti arvioimaan kolikon kunnon ja sen mukaisen arvion. Kokeile esim. http://www.numismaatikko.fi/index.php/numismaatikkoliitto/huutokaupat .
"Koko ilta" tässä yhteydessä ei tarkoittane vuorokaudenaikaa, vaan "iltaa" elokuvateatterissa, täyspitkän elokuvanäytöksen mittaa: "koko illan elokuva" on siis elokuva, joka on riittävän pitkä täyttämään näytöksen yksin, ilman alku- tai lisäfilmejä. Ks. http://www.kotus.fi/index.phtml?s=1300 .
Petri Tuunaisen elämäkerran mukaan Armi Aavikko kuoli keuhkokuumeeseen: "Armin kuolinsyy oli mysteeri omaisille siihen asti, kunnes ruumiinavauksen tehnyt patologi vahvisti, että Armilla oli ollut keuhkokuume. 'Ihminen voi kuolla keuhkokuumeeseen niin helposti', oli patologi todennut."
Lähde:
Petri Tuunainen, Armi Aavikko (1958-2002). Kirjastudio, 2005
Laulukerho II –nimisestä nuottikokoelmasta (1945) löytyvät tällaiset vastaukset eli säkeistöt 4-6:
”Vain käsi Herran tuulia vie, on johdossansa mertenkin aaltojen myrskytie
On retket pilvein ohjaava Hän, Hän turvaa tähdet kannelle taivaan välkkyvän
Ei ihmislastaan jättää Hän voi, maan eksyneille kotihin kutsu vieläkin soi”
Tekstin on tehnyt Nestor Järvinen (1831-1901), pappi ja opettaja.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Laulun varsinainen nimi on Kysymyksiä. Kolme lisäsäkeistöä, jotka vastaavat alkuperäisten säkeistöjen kysymyksiin löytyvät ainakin Vilho Siukosen Laulukirjan 12. uusitusta painoksesta vuodelta 1950.
Täsmälleen samoin sanoin kuin Siukosen Laulukirjassa lisäsäkeistöt löytyvät tästä verkkojulkaisusta: http://www.luterilainen.com/files/pkoulu/UT1_18.pdf
ITIL eli Information Technology Infrastructure Library on kokoelma käytäntöjä IT-palveluiden hallintaan ja johtamiseen (Wikipedia). Malli on kehitetty Isossa Britanniassa ja siihen liittyvä aineisto on pääasiassa englanninkielistä. Suomeksi on käännetty ITIL V 3 taskukirja (Van Haren, 2009). Kirja kuuluu Oulun yliopiston kokoelmiin ja tilattavissa vaikka kaukolainaksi. ITIL Foundation Handbook -kirjaa ollaan kääntämässä suomeksi. Kirjan pitäisi ilmestyä tämän kevään aikana.
Suomessa ITIL-tietoutta levittää erityisesti itSMF Finland -yhdistys. Yhdistyksen sivulta http://www.itsmf.fi/voi löytää aiheesta tietoa.Sivulta löytyvät myös yhdistyksen yhteystiedot, joiden avulla asiasta voi kysellä lisää. Sivustolla on myös luettelo...
Kirjaa, johon olisi koottu eri kirjoittajien puutarha-aiheisia aforismeja, ei valitettavasti löytynyt. Tässä pari kirjaa, joissa on kirjoittajansa ajatelmia aiheesta:
- Paavilainen, Kukkanainen
- Exley, Pienen pieni puutarhakirja
Monissa puutarhakirjoissa on myös aforismeja, esimerkiksi näissä:
- Jacobs, Peace of Mind
- McDowell, The sanctuary garden
Tässä vielä joitakin yksittäisiä aforismeja ja aihetta sivuavia ajatelmia:
Mikään ei ole kovin tärkeää paitsi puutarhanhoito, eikä sekään ole kovin tärkeää (kiinalainen sanonta)
Jos omistat puutarhan ja kirjakokoelman, sinulta ei puutu mitään. (Cicero)
On vaikeampi rikkoa tapaa kuin luontoa vastaan. (Pythagoras)
Et voi astua kahdesti samaan jokeen (virtaan, suihkulähteeseen tms.), uudet...
Yksityiskohtaista suomenkielistä aineistoa ei aiheesta löydy.
Muinaisen Egyptin maanviljely oli täysin riippuvainen Niilin tulvista, jotka aiheutuivat trooppisen etelän kaatosateista Abessinian ylängöllä. Tulvaveden mukanaan tuomat lietteet olivat peräisin Abessinian vuoriston tuliperäisten kivilajien tuhkakerroksista. Tarkempaa tietoa lietteen koostumuksesta ei lähteistämme löytynyt.
Tietoa Niilin tulvista ja maanviljelystä muinaisessa Egyptissä suomeksi löytyy esim. teoksista:
Holthoer, Rostislav: Muinaisen Egyptin kulttuuri (Otava 1994)
Grimberg, Carl: Kansojen historia : osa 1 (WSOY 1980)
Montet, Pierre: Sellaista oli elämä faraoiden Egyptissä (WSOY 1982)
Salonen, Armas ; Holthoer, Rostislav : Egypti ja sen kulttuuri (Otava 1982)...
Suosittelen, että menet lähimpään kirjastoon ja pyydät henkilökunnalta kustantajien ennakkotietolistoja vuoden 2012 lasten kirjoista. Niistä selviää parhaiten, millaisia kirjoja viime vuonna on julkaistu. Jonkin verran näitä listoja on näkyvillä vielä myös netissä kustantajien sivuilla esim. http://www.kustannusmakela.fi/. Voit myös etsiä kirjoja verkkokirjastoista rajaamalla hakua asiasanalla "kuvakirjat" ja vuodella "2012".
Suomen kustannusyhdistyksen sivuilta http://www.kustantajat.fi/tilastot/ löytyy kirjojen tuotanto- ja myyntilukuja, mutta tietoa, millaisia nämä kirjat ovat, sieltä ei löydy.
Laipanmaasta kertova kirja Laipanmaassa ja muuallakin on Tampereen pääkirjaston Pirkanmaa-kokoelmassa sekä Pälkäneen kirjaston kotiseutukokoelmassa ja Sappeen lainausaseman kokoelmassa. Toinen Laipanmaata käsittelevä kirja on Viljo Koistisen kirja Elämää Laipanmaassa vuodelta 1996. Kirjasta löytyy tietoja alueella asuneista henkilöistä. Kirja on Kangasalan pääkirjaston kokoelmassa.
Vanhoja karttoja alueelta ei ole kirjastossa, mutta niitä voi tiedustella kunnan arkistosta.
Kirjassa Anhava, Jaakko : Maailman kielet ja kielikunnat (3. p. 2005) mainitaan dari vain Afganistanissa puhuttuna kielenä : ”tämä poikkeaa jonkin verran Iranin persiasta mutta on olennaisesti samaa kieltä” (s. 94). Suomenkielisessä Wikipedian artikkelissa on vakuuttavat lähdeviitteet, tosin lähteiksi mainittuja venäjänkielisiä kirjoja ei tunnu löytyvän Suomen kirjastoista. Klassisen persian kirjallisuuden kielestä darista löytyy Gilbert Lazardin kirjoittama artikkeli Encyclopaedia Iranicasta http://www.iranicaonline.org/articles/dari . Helsingin yliopiston kirjastossa on kirjat The Iranian languages / edited by Gernot Windfuhr, 2009 ja Indo-Iranian languages and peoples / ed. by Nicholas Sims-Williams, 2002, joista voisi löytyä...
Läheskään kaikki suomalaiset eivät osanneet lukea ja kirjoittaa 1700-luvulla. Lukutaitoisuutta on tilastoitu vasta vuodesta 1880 (Tilastollinen vuosikirja 1903), jolloin jo suurimmalla osalla oli lukutaito.
Tässä palvelussa aiemmin annetun vastauksen mukaan 1700-luvulla lukutaitoisten määrä vaihteli kovasti paikkakunnittain, esimerkiksi Varsinais-Suomessa eri paikkakunnilla lukutaitoisten määrä vaihteli 1720 - 1730-luvuilla 16 ja 44 prosentin välillä. Määrä kuitenkin kasvoi nopeasti vuosisadan loppua kohden. Kirjoitustaitoisia oli vielä selvästi lukutaitoisiakin vähemmän. Lisää tietoa ja lähteitä löytyy aiemmasta vastauksesta:
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=c9dbc24e-f1f5-4d6…
Polkka on syntynyt vasta 1800-luvulla....
Hopeinen ansiomerkki myönnetään 20 ja 25 vuoden työskentelystä saman työnantajan palveluksessa, itsenäisestä yrittämisestä tai pitkäaikaisesta työstä luottamushenkilönä. Hopeinen elämäntyömerkki voidaan myöntää työntekijälle vähintään 20 vuoden työurasta, vaikka se olisi kertynyt useamman eri työnantajan palveluksessa. Elämäntyömerkki voidaan myöntää myös Keskuskauppakamarin harkinnan perusteella henkilön omasta hakemuksesta.Hinnaltaan hopeinen elämäntyömerkki ja hopeinen ansiomerkki ovat saman hintaisia, joten siinä mielessä ne ovat samanarvoisia.
Jos samalla henkilöllä on sekä hopeinen elämäntyömerkki että hopeinen ansiomerkki, Keskuskauppakamari ohjeistaa kantamaan elämäntyömerkkiä lähempänä vartalon keskiviivaa. Koska ansiomerkkien...
Näyttää siltä, ettei ainakaan HelMet-kirjaston isosta kokoelmasta löydy sellaista julkaisua, jossa olisivat sekä nuotit että ranskankieliset sanat. Mutta tässä vaihtoehtoinen yhdistelmä: nuotit löytyvät kokoelmista Hitit Rautainen 70-luku, Suomipopin helmiä 7 ja Suuri pop toivelaulukirja (1) ja sitten ne ranskankieliset sanat netistä vaikka seuraavasta osoitteesta (muistakin varmasti löytyy): http://www.boiteachansons.net/Partitions/Severine/Un-banc-un-arbre-une-…
Nuo nuottikokoelmat löytyvät todennäköisesti kaikista isommista musiikkikirjastoista.
Terveisin
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Eipä ollenkaan hassumpi kysymys, päinvastoin!
Vaikka ihan tutkimustietoa asiasta ei ehkä löydykään, niin kirjastoissa ollaan kyllä hyvinkin tietoisia tästä ongelmasta. On ihan tunnettua, että niin alimmilla kuin ylimmilläkin hyllyillä oleva aineisto näyttää lähtevän lainaan huonommin kuin keskihyllyille sijoitettu.
Riippuu sitten aika pitkälle kirjaston kalusteista, miten näitä epäedullisemmissa paikoissa olevia aineistoja nostetaan esiin. Jos kaikki hyllyt ovat perinteistä vaakasuoraa mallia, ei paljon muita mahdollisuuksia ole kuin nostaa alahyllyn kirjoja kannet eteenpäin käännettyinä ylempien hyllyjen vapaille paikoille näkyville tai sitten kääntää niitä alahyllyllä lappelleen kannet ylöspäin. Näin toimitaan esimerkiksi täällä Pasilan...
Saimme vastauksen kysymykseen Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta:
W. O. Streng-Renkonen kirjoittaa v. 1938 kirjassaan "Siivekkäitä sanoja ja sivistyssanoja" silmätikusta ja "tikkuna silmässä" olemisesta näin (s. 89):
"Ruotsin kielessä en nagel i ögat merkitsee samaa ja perustuu ilmeisesti Mooseksen kirjan sanoihin, joissa kerrotaan miten Jehova käski Mooseksen sanoa Israelin lapsille, että heidän piti karkottaa Moabin kankailla Jerikoa vastapäätä elävä kansa ja että ellei niin tapahtuisi, "niin ovat ne, jotka heistä jätätte, teille niinkuin orjantappurat silmissänne ja keihäs kyljessänne" (IV Moos. 33:55). Ruotsin nagel ei tässä ole 'kynsi' vaan kuten saks. Nagel ("spitzes Werkzeug zum Einschlagen in einen Gegenstand") samaa kuin...
Tästä listasta näet, mihin Helsingin kirjastoihin Ilta-Sanomat tulee ja kuinka kauan sitä missäkin säilytetään: http://luettelo.helmet.fi/search~S2*fin?/Xilta-sanomat&searchscope=2&l=…
Voit siis käydä valokopioimassa haluamaasi lehteä näissä kirjastoissa. Alkuperäistä lehteä ei kuitenkaan voida antaa pois, koska kirjastot siis säilyttävät sen sovitun ajan. Joistakin kirjastoista on mahdollista saada vanhoja lehtiä säilytysajan umpeuduttua, mutta viime maanantain lehteä ei vielä voi saada. Jos valokopio ei riitä, sinun kannattaa ottaa yhteyttä lehden kustantajaan.
Suomen sukututkimusseuran Sukuforum-keskustelupalstalla, http://suku.genealogia.fi/ on Tunnistatko kuvan -osio juuri tällaisiin tarkoituksiin. Viestin lähettäminen edellyttää rekisteröitymistä, joka on ilmainen.
Lainat pitäisi ensin joko uusia tai palauttaa, jotta kunkin lainan kohdalla oleva maksu lakkaisi kertymästä ja siirtyisi omissa tiedoissasi kohtaan €x,xx maksamattomia maksuja. Voit siis kyllä edelleen pitää aineiston lainassa ja maksaa kertyneet maksut pois, kunhan vain ensin tavalla tai toisella pysäytät maksujen kasvamisen.
