Suomalaisten metsäsuhteesta on kirjoitettu paljon ja etsimäsi kirjan tuntomerkit ovat melko laveat.Hain Helle-verkkokirjastosta teoksia, jotka on julkaistu vuosien 2010-2020 välillä. Käytin hakusanoja metsäsuhde, luontosuhde, metsät, suomalaiset. Nämä ovat lupaavimmat kirjat, jotka hakiessani tuli vastaan: Hallanaro, Eeva-Liisa; Kuusela, Saija; Juslén, Aino; Ryttäri, Terhi (toim.) Metsän salainen elämä (2016). Metsän salainen elämä on kokoelma yllättäviä ja hauskoja kertomuksia metsän hiljaisten ja niitä työkseen tutkivien ihmisten elämästä. https://helle.finna.fi/Record/helle.866115?sid=4894098918 Metsän tarina (2013). Kirja raottaa pohjoisen ihmisen muinaisia metsäkokemuksia ja myyttisiä uskomuksia. https://helle.finna.fi/...
Virsi löytyy sivustolta Luterilainen.com pyhäkouluaineistoista. Sivuilla on myös nuotit lauluun. Linkki sivustoon.Laulun sanat on tehnyt ruotsalainen J. T. Jakobsson (k. 1912) ja sävelen H. Braxen (k. 1906)Laulu löytyy myös Lasse Heimosen laulamana. https://www.youtube.com/watch?v=9FlE4HqrHlQ
Vilppulan puhelinluetteloa en onnistunut paikantamaan, mutta voisikohan Suomen yleinen puhelinluettelo 1938-1939 olla avuksi? Sellaista voi selailla Tampereen pääkirjasto Metsossa. https://finna.fi/Record/piki.651102?sid=4894002504Eri vuosien painoksia tuolta ajanjaksolta näyttäisi olevan kirjastoissa eri puolilla Suomea ja niitä voi tutkia paikan päällä kyseisissä kirjastoissa. Saatavuutta voit katsoa täältä: https://finna.fi/Search/Results?lookfor=suomen+yleinen+puhelinluettelo&type=AllFields&limit=20&sort=relevance%2Cid+asc Kansalliskirjastossa puhelinluettelot on tallennettu vuoteen 1972 asti Kansalliskirjaston pääkokoelmaan. Ne ovat saatavilla lukusalikäyttöön.https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/kokoelmat/...
Suomen etymologisessa sanakirjassa kerrotaan sanan kamari alkuperästä. Se on lainattu suomen kieleen ruotsin sanasta kammare, joka juontaa juurensa latinan sanaan camera, https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_6fdfdfa0b2b96bea08b9dd83dd521881&list_id=1&keyword=kamari&word=kamari .Svenska Akademiens ordbokissa mainitaan sanan kammare alkuperäksi latinan camara, camera, joka on merkinnyt holvia tai holvattua kaarikattoa, mutta myöhäislatinassa myös huonetta, kammare | SAOB.Sanan merkityksistä löytyy tietoa Kielitoimiston sanakirjassa, https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kamari. Tuon "virastoista ja elimistä" käytettävän vanhahtavan merkityksen alkuperää ei avata enempää, mutta oletettavasti...
Hei,Tämän sivuston mukaan (https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-…)valmistuaika ja - paikka on 1913 Clydebank, Skotlanti.
Googlen kuvahaun perusteella kyseessä näyttäisi olevan väline, jolla irrotetaan puolitetusta greipistä lohkoja. YouTubesta löytyy myös video sen käytöstä: https://www.youtube.com/watch?v=X3PqIJHXHDw
Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecimissa 1993;109(16):1415-kerrotaan, että Suomessa ensimmäiset TSS-tapaukset on kuvattu tamponia käyttäneillä nuorilla naisilla (Pitkänen 1981, Rutanen ja Rehnström 1981). TSS:ää on tarkasteltu myös Nikoskelaisen ja Mertsolan yleiskatsauksessa 1986. Matala verenpaine, sokki ja tajuttomuus nuorella naisellaToksinen sokkioireyhtymä (Orphanet) - Terveyskirjasto
Koivunherkkutatti, latinaksi Boletus betulicola ei ilmeisesti ole saanut englanninkielistä nimeä. Herkkutatti Boletus edulis kyllä tunnetaan englanninkielisellä arkisella nimellä penny bun tai penny-bun fungus, ruokana myös porcini -nimellä. Koivunherkkutatti lienee sen verran harvinainen Isossa-Britanniassa ettei sille ole annettu englanninkielistä nimeä.koivunherkkutatti - Boletus betulicola | Yleiskuvaus | Suomen LajitietokeskusBoletus betulicola (Vassilkov) Pilát & DermekBoletus betulicola - Wikidata
Anne Saarikallen ja Johanna Suomalaisen kirjassa Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (Gummerus 2007) kerrotaan, että Lilian on englantilaista alkuperää oleva nimi, jonka alkuperästä on useampia tulkintoja. Nimi on ainakin hellittelymuoto Elisabetista, mutta se voi myös pohjautua liljaa merkitsevään Lily-nimeen. Ruotsinkielinen Lilian onkin luultavasti ollut pohjana suomenkieliselle Lilja nimelle.Lilja taas merkitsee puhtautta ja pohjaa latinan lilium-sanaan.https://www.behindthename.com/name/lilySamalla kannalla on myös netistä löytyvä nimipäivät.fi-sivusto. Linkki sivulle.
Helsingin kadunnimien historiasta julkaistu kirjasarja on digitoituna luettavissa:Helsingin kadunnimet 1Perinteisessä kirjamuodossa teoksen voi lainata Helmet-kirjastosta Helmet-verkkokirjasto | helmet.fi
Valitettavasti en pysty tunnistamaan nimeä. Olisikohon Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkelista apua? Kirjaa voi tutkia Pasilan ja Rikhardinkadun kirjastoissa. Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkeli
Tässä joitakin lukuvinkkejä.Antti Heikkinen: Maaseudun tulevaisuusAnna-Leena Härkösen pakinakokoelmat (esim. Ihan ystävänä sanon ja muita kirjoituksia)Juhani Karila: Pienen hauen pyydystysDavid Sedaris: CalypsoDieter Hermann Schmitz: Täällä pohjoisnavan alla
Viirin kuva-aihe näyttää aika tyypilliseltä verenluovutukseen liittyvältä kuvalta. Mistään ei kuitenkaan löydy täysin samanlaista kuvaa, joten viirin tarkempi alkuperä jää arvoitukseksi.
Sasu Virtasen pro gradu -työssä Hullut porilaiset vastaan Puolen Suomen joukkue – Jääkiekon SM-liigaseurojen epäviralliset nimet kerrotaan nimityksestä näin:"Tapparaan on yhdistetty maalaisuutta, sillä seuran kannattajia on myytin mukaan enemmän Tampereen kehyskunnissa kuin seuran pelipaikkakunnalla. Väite lienee lähtenyt seuran paikallisvastustaja Ilveksen kannattajien keskuudesta. Tapparan ”maalaisuutta” kuvastavat nimet Mouhijärvi, Mouhijärveläiset, mouharit ja Mouhot. Mouhijärvi on pieni paikkakunta Pirkanmaalla. Seuran kutsumista Mouhijärveksi saattaa selittää myös se, että Mouhijärven osuusmeijeri toimi 1990-luvulla Tapparan sponsorina."
Tässä muutama suositus Helmet-elokuvahaasteen kohtaan 49. Särkynyt (Broken, ohj. Rufus Norris, 2012)Fish tank (ohj. Andrea Arnold, 2009)Peili (Zerkalo, ohj. Andrei Tarkovski, 1974)Kohtalokkaat numerot (Drowning by numbers, ohj. Peter Greenaway, 2009)Berliinin taivaan alla (Der Himmel über Berlin, ohj. Wim Wenders, 1987)
Kaskisten kotiseutumuseon verkkosivuilla tosiaan kerrotaan, että heillä on vitriinissä Kekkosen käyttämä kahvikuppi ("Kuppi on edelleen tiskaamatta!"). Valitettavasti en löytänyt tietoa, missä yhteydessä Kekkonen on kupista juonut. Voit tiedustella asiaa Kaskisten kotiseutumuseosta, verkkosivut: https://visitkaskinen.fi/fi/kotiseutumuseo
