Olisiko äiskän pulttien syynä Ylen Kohti tulevaisuuden kirjastoa -televisiodokumentti, jossa seurataan keskustakirjasto Oodin rakentamista ja pohditaan sitä, millainen on tulevaisuuden kirjasto? Dokumentissa kerrotaan, että Oodin on tarkoitus olla käytössä ainakin seuraavat 150 vuotta ja mietitään kirjaston roolia muuttuvassa maailmassa. Alla linkki dokumenttiin:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/11/26/voiko-kirjasto-pelastaa-maailman-oodin-avajaisten-aattona-pohditaan-millainen
Oodi ja kaikki muutkin kirjastot on tarkoitettu niin äiskille kuin lapsillekin.
Ensimmäisenä tulee mieleen Yaa Gyasin romaani Matkalla kotiin (Otava, 2017). Siinä toisistaan tietämättömät sisarpuolet päätyvät 1700-luvun Afrikassa samaan eurooppalaisten linnoitukseen: toinen vaimoksi, toinen orjaksi. Effie jää valkoisen kuvernöörin vaimona Ghanaan, kun orjalaiva vie hänen siskopuolensa Esin Yhdysvaltoihin. Tarina seuraa siitä eteenpäin suvun kahden haaran vaiheita nykypäivään asti.
Myös seuraavat kirjat saattaisivat kiinnostaa tematiikaltaan, vaikka eivät aivan kaikilta osin kuvaukseesi sovikaan.
Mathis, Ayana: Huonetta ja sukua (WSOY, 2014) - Orjuuden ja rotusyrjinnän perintö 1900-luvun Yhdysvalloissa yhden perheen kautta kerrottuna.
Morrison, Toni: Tervanukke (Tammi, 1982) - Erilaisista taustoista tuleva...
Ei valitettavasti löytynyt kaikenkattavaa listaa, mutta useita hyviä lähteitä kyllä. Tietoa itseoppineista kirjailijoista löydät Keski-kirjastojen tietokannasta asiasanalla kansankirjailijat.
Myös Suomalaisen kirjallisuuden seuran Kynällä kyntäjät -sivu listaa itseoppineita kirjoittajia: https://kynallakyntajat.finlit.fi/kansankirjoittajat
1800-luvulta peräisin olevalla kansankirjailija-sanalla oli pitkään vähättelevä kaiku. Nykyään, kun koulutustaso on noussut ja kirjoittajakoulutus yleistynyt, kansankirjailijan määritelmä on muuttunut. Kansankirjailija voi nykyisin tarkoittaa myös marginaalista kirjailijaa, joka ei julkaise tekstejään perinteisten kanavien kautta (vakiintunut kustantamo), vaan omakustanteina tai...
Kaikilla keräilyesineillä on jokin arvo, mutta se määräytyy vasta kun löytyy kiinnostunut ostaja. Vanhat setelit ovat yleensä minkään arvoisia vain siinä tapauksessa, että ne ovat nimellisarvoltaan suuria, jostain muusta syystä valmistettu vain pieni määrä, kunto on hyvä tai erinomainen ja ennen muuta samaa seteliä liikkuu markkinoilla vähän. Jos sadan setelin kokonaisuus on edelleen alkuperäisessä nipussa eli käyttämätön, sen arvo on todennäköisesti suurempi kuin sadan erillisen setelin yhteenlaskettu hinta.
Kysyjä ei mainitse tarkemmin, minkä aikakauden markan setelistä on kyse. Oletan kuitenkin, että puhe on vuoden 1963 markasta, ei vuoden 1918 rahasta. Tätä "viljantähkä"seteliä valmistettiin valtavat määrät, mutta toisaalta joukossa...
Ystävyyden ongelmakohtia, rohkeutta ja puolensa pitämistä voisi pohtia esimerkiksi näiden tunnetaitoja käsittelevien lastenkirjojen kautta:
Juusola, Mervi: Kuinka minusta tuli rohkea : opi tunnetaitoja (Otava, 2018)
Kirkkopelto, Katri: Molli ja kumma (Lasten Keskus, 2018)
Kirkkopelto, Katri: Piki (Lasten Keskus, 2016)
McDonald, Avril: Jukka Hukka ja hirveä harmi (PS-kustannus, 2018)
Noronen, Paula: Supermarsun rohkeuskirja (Tammi, 2018)
Mervi Juusola on kirjoittanut myös yhdessä aikuisen kanssa tutkittaviksi sopivia tunnetaitojen harjoituskirjoja. Minä en suostu kiusattavaksi! (Voimakirja, 2015) valmentaa tunnistamaan omat ja toisten tunteet, löytämään omat vahvuudet, erottamaan hyvät ja epäreilut ystävyyssuhteet sekä käyttäytymään...
Kysymys kuuluu mitä ilmeisimmin ryhmään "mahdoton tietää". Maailman nettikauppojen määrää ei voi tietää, koska kukaan ei pidä niistä yhteistä rekisteriä. Tilanne myös muuttuu koko ajan, uusia kauppoja perustetaan ja vanhoja lopetetaan. Nettikaupan perustamiselle on eri maissa erilaiset lainsäädännölliset ehdot, mitään globaalia säännöstöä ei ole. On myös vaikea yksiselitteisesti määritellä, mikä on "nettikauppa". Monilla perinteisillä kaupoilla on nettiversio, osa taas toimii vain netissä. Kuka tahansa meistä voi omien kotisivujensa kautta tarjota myytäväksi esimerkiksi omakustannekirjojaan, mutta tekeekö se kotisivuista "nettikaupan"?
Ainoa varma asia on, että nettikauppoja on paljon enemmän kuin perinteisiä, fyysisen tilan kauppoja....
Runo on nimeltään "Suuri salaisuus" ja sen on kirjoittanut Elina Vaara. Runo alkaa: "Liisa pieni sipsuttaen ostoksilta palaa". Joululahjan saaja ei ole äiti, vaan sisko. Runo päättyy: "Hiljaa! joku kulkee, oven avaa, sulkee...Mirri kulta, vaikene kuin muuri!".
Runo on ilmestynyt "Pieni Joulupukki" -nimisessä lasten joululehdessä vuonna 1932, mutta se löytyy myös ainakin seuraavista kirjoista:
Lausuntarunoja nuorelle väelle : lausuntaohjeita ja 250 lausuttavaa runoa / toimittaneet Eero Salola ja Eino Keskinen (Valistus, 1949, useita painoksia)
Joulu ihanin : joulurunoja / toimittanut Tuula Simola (Otava, 1997)
Runo on lyhennettynä myös kirjassa "Kolme yötä jouluun : kokoelma lastenrunoja" (kuvittanut Pirkko-Liisa Surojegin, Lasten...
Sana "indeksi" (yleensä tarkoittaen hakemistoa tai sisällysluetteloa) on käytössä monessa eri merkityksessä. Kysyjä viittaa termiin osakeindeksi, joka on pörssiosakkeiden hintojen arviointiin kehitetty "työkalu" eli ohjelmisto. Osakeindeksi (englanniksi stock market index) on aina eräänlainen arvio ennalta valittujen osakkeiden senhetkisestä hinnasta ja siksi indeksin muutokset heijastavat valituilla osakkeilla käydyn kaupan hintatasoa. Periaatteessa osaindeksi on kaikille sijoittajille avoin ja läpinäkyvä mittari, mutta vaikka se heijastaa vain tiettyjen osakkeiden tietyn hetken hintatasoa, tärkeimpiä indeksejä (kuten Dow Jones) sitä pyritään myös tulkitsemaan laajemmin. Tämän takia on yleistä, että yksittäisen indeksin nousu tai lasku...
Esmeralda tulee espanjan kielestä ja tarkoittaa smaragdia. Tämän Suomessa toistaiseksi harvinaisen nimen englanninkielinen vastine on Emerald.
Lähde: Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (Gummerus, 2007)
Helmet-kirjastojen asiakkailla on käytössä Ebsco Masterfile Elite -artikkelitietokanta. Osan artikkeleista voi lukea kokotekstinä, osa on vain viitetietoina, eli itse artikkelia ei pääse lukemaan, vain tiedot siitä näkyvät. Osan artikkeleista saa näkyviin kirjautumalla kirjastokortin numerolla ja pin-koodilla Helmetin omiin tietoihin.
Jos artikkelin saa näkyviin, on se mahdollista myös kopioida ja tulostaa.
Alla tietoa Helmet-kirjastojen asiakkaiden käytössä olevista tietokannoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Tietokannat
Karhu on suomalaisessa perinteessä saanut monenlaisia rooleja, joista osa on pelkoa tai kunnioitusta herättäviä, osa suojelevia. Kysyjän kuvaama "nallekarhu" liittyy jälkimmäiseen ja on lähinnä lasten perinnettä. Isosta ja oikeasti ihmiselle vaarallisesta pedosta on tehty pienikokoinen ja pehmeä, kankainen versio, johon on liitetty mukavia mielleyhtymiä. Tästä lasten pehmolelusta on sitten saatu kielikuva, jolla voidaan tarkoittaa pehmolelun lisäksi myös kilttiä, leppoisaa ihmistä, jota kenenkään ei tarvitse pelätä pehmonallea enempää.
En muista itse koskaan törmänneeni "nallekarhumaisuuden" käyttöön naispuolisten ihmisten kohdalla, mutta mitään periaatteellista estettä puhua "karhumuorimaisuudesta" samassa mielessä tuskin on. Tällaisissa...
Vuoden 2019 alusta alkaen ei pankkitunnuksia eli ns. vahvan tunnistautumisen mahdollistavaa tekniikkaa saa enää ajokortilla, vain passi tai poliisin antama henkilöllisyystodistus kelpaavat pankissa. Vastaavasti myöskään passia tai em. henkilöllisyystodistusta haettaessa ei ajokortti enää jatkossa kelpaa henkilöllisyyden osoittamiseen. Poliisi tosin joustaa jälkimmäisessä tapauksessa siten, että myös "vähän aikaa sitten vanhaksi mennyt" passi tai henkilökortti voidaan harkinnan mukaan hyväksyä. Pankit ovat tiukempia.
Heikki Poroila
Kirjasto perii myöhästymismaksua, jonka suuruus määräytyy palautushetken mukaan. Täsmällistä summaa ei siis ole olemassa ennen palautusta. Myöhästymismaksu peritään joko heti tai myöhemmin, se jää asiakkaan tilille.
Jos laina on tarpeeksi pahasti myöhässä, siitä lähetetään eriasteisia karhukirjeitä, joissa mainitaan myös itse julkaisun hinta. Se tulee korvattavaksi vain siinä tapauksessa, että julkaisu tuhoutuu tai katoaa kokonaan. Kun tällainen karhuttu laina palautetaan, siitä peritään kertyneet myöhästymismaksut, mutta ei itse julkaisun hintaa.
Mitä nopeammin lainat palauttaa, sitä vähemmän joutuu maksamaan. Mutta jos laina on myöhässä, siitä menee aina jolkin maksu, jonka tarkoituksena on kannustaa lainaajia joko uusimaan lainansa...
Kysyjä ja kurssikaveri ovat molemmat toimineet lain sallimalla tavalla. Tekijänoikeuslain §12 sallii tehdä muutaman kopion yksityistä käyttöä varten esimerkiksi kurssikirjasta. Sillä ei ole merkitystä, millä tekniikalla kopion tekee, käsin kirjoittamalla vai kameralla kuvaten. Myöskään sillä ei ole merkitystä, mistä alkuperäinen teoskappale on peräisin, kunhan kyseessä on laillisesti valmistettu teoskappale (piraattikopiosta tehty kopio on laiton). Lain näkökulmasta kurssikaveri on soveltanut tätä lain sallimaa oikeutta, kysyjä on vain sattunut olemaan sopiva lähde.
Heikki Poroila
Perustuu lakeihin. Se että kirjastojen asiakkaita koskevat tiedot ovat salassa pidettäviä määritellään julkisuus- ja salassapitolainsäädännössä, laissa viranomaisten toiminnan julkisuudesta ja siihen liittyvissä laeissa :
EU:n yleinen tietosuoja-asetus (2016/679)
Laki yleisistä kirjastoista (1492/2016)
Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 621/1999)
Hei,
kysymästäsi kirjastonhoitajasta löytyi tietoa seuraavista lähteistä:
- pieni maininta kirjassa "Kirjastomatrikkeli 1955 Biblioteksmatrikel" Toimittaja Kaarina Ranta. Helsinki 1955.
- Lehtiartikkeli kyseisestä kirjastonhoitajasta kaupunkilehdessä, "Raahelainen 2.11.1980 s. 4-5"
Lisäksi kannattaa tutkia Kerttu Kastellin kirjoittama kirja "Pattijoen kirjastotoimen historiikki".
Kirjastomatrikkeli ja lehtiartikkeli ovat Raahen kirjastossa. Kastellin kirjoittama kirja on vain Oulun kaupunginkirjastossa.
Arja
Ihmisryöstöistä tai sieppauksista kertovia muistelmia löytyy esimerkiksi seuraavia:
Anna: Slave (2018)
Betancourt, Ingrid: Even silence has an end: [my six years of captivity in Columbian jungle] (2010)
Eriksson, Isabel, pseudonyymi: I bunkerläkarens våld: den sanna historien bakom rubrikerna (2017)
Jaakola, Marissa: Takaisin valoon: kaapatun suomalaisnaisen selviytymistarina (2018)
McCann, Kate: Madeleine: kuka vei tyttäremme? (2012)
Ali, Latifa: Betrayed: escape from Iraq (2013)
Muista rikoksista:
Sales, Nancy Jo: The Bling Ring: how a gang of fame-obsessed teens ripped off Hollywood and shocked the world (2013)
Berry-Dee, Christopher: Dead men walking: true stories of the most evil men and women on Death Row (2008)
Bilton,...
Tuula Juvosen väitöskirja Varjoelämää ja julkisia salaisuuksia (2002) käsittelee kirjan esittelyn mukaan suomalaisen homoseksuaalisuuden sosiaalihistoriaa. Alla linkki väitöskirjan esittelyyn:
https://www.finna.fi/Record/anders.188828
Kirjan saa lainaan painettuna tai e-kirjana myös mm. pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SVarjoelämää%20ja%20julkisia%20salaisuuksia__Orightresult__U?lang=fin ...
Itsenäisessä Suomessa on ollut 73 hallitusta ja ministereinä on toiminut lähes 600 eri henkilöä. Sellaista listausta en kuitenkaan onnistunut löytämään, josta olisi oikopäätä nähnyt, kuka kaikista ministereistämme on ollut jäsenenä useammassa eri hallituksessa kuin kukaan muu. Arvelisin kuitenkin, että kyseessä saattaa hyvinkin olla sama mies, joka pitää hallussaan ykkössijaa ministeripäivien määrän mukaan laaditussa "ministeripörssissä": 6169 päivää ministerinä istunut Johannes Virolainen on ollut jäsenenä kaikkiaan 15 hallituksessa. Tämän listan kymmenen kärkipaikan haltijoista lähimmäs Virolaisen hallituslukua yltää yhdeksänneltä sijalta Martti Miettunen (4316 ministeripäivää), jonka poliittiseen uraan mahtuu jäsenyys 13...
Suomen historiasta kertovia romaaneja ja romaanisarjoja:
Mustonen, Enni: Syrjästäkatsojan tarinoita -sarja
Paimentyttö-romaanista ja 1800-luvun loppupuolelta alkavassa sarjassa seurataan Idaa, jonka tie vie paimentytöstä piiaksi, lapsenlikaksi, emännöitsijäksi ja itselliseksi täysihoitolan emännäksi. Palvelusvuosinaan hän työskentelee mm. Topeliuksen ja Sibeliuksen talouksissa, ja hänen kauttaan lukija tutustuu sekä ajan arkielämään että kultturiväkeen.
Oranen, Raija : Aurora
Elämäkertaromaani merkittävänä köyhien hyväntekijänä ja diakonissalaitoksen perustajana tunnetun Aurora Karamzinin elämästä, josta ei puutu loistoa ja värikkäitä vaiheita. Alkuaan Helsingissä syntynyt Aurora Stjernwall oli seurattu seurapiirien kaunotar, joka...
