Ihmisen ja monien muiden lajien jälkeläisiä yhdistävät tietyt ulkonäköpiirteet. Tällaisia ovat pään suuri koko suhteessa muuhun ruumiseen, korkea otsa, pieni nenä ja suu sekä kasvojen ja kehon pyöreät muodot. Ihmisen silmissä tämä "vauvamaisuus" herättää helposti positiivisia tunteita ja tarpeen hoivaamiseen ja nämä piirteet tunnistetaan helposti lajirajojen yli.Eläinten kesyttämiseen ja jalostamiseen liittyy usein neoteniaksi kutsuttu piirre, jossa näitä infantiilejä piirteitä suositaan jalostusvalinnoissa ja aikuiset yksilöt säilyttävät pentumaisia piirteitä. Tällaisia ovat esimerkiksi monien koira- ja kissarotujen suuret silmät, lyhyt kuono ja pyöreys, mutta myös käytös- ja luonteenpiirteet. Aikuiset sudet eivät juurikaan hauku, mutta...
Kysyin asiaa Ulkoministeriön Passi ja notaaripalvelujen yksiköstä. He vastasivat näin:"Uuden ICAO standardin mukaan uusissa myönnettävissä passeissa on passityyppinä pp aiemman p:n sijaan." “PP is the new document type for Passport (Personal). This is a new ICAO requirement. Previously, most countries just used P, ”
Lastenkirjoja, jotka käsittelevät lastenkotia ja siellä asumista, ei ole kovin paljoa. Joitain kuitenkin löytyy, joissa joko sivutaan lastenkodissa tai orpokodissa asumista tai vältytään tällaiselta kohtalolta. Astrid Lindgren: Rasmus ja kulkuri (kirja Helmet Finnassa). 9-vuotias Rasmus asuu lastenkodissa kirjan alussa, mutta karkaa sieltä etsimään onneaan.Tomi Kontio: Keväällä isä sai siivet (kirja Helmet Finnassa). Kaksoispoikien isä saa siivet, ja heidän äitinsä ja siskonsa katoavat. He joutuvat Huostala-nimiseen kasvatuslaitokseen/lastenkotiin.Anna Laitinen: Miria viikinkien jäljillä (kirja Helmet Finnassa). Miria, lastenkodissa asuva orpotyttö, uskoo olevansa viikinkien sukua.Sari Peltoniemi: Täältä minä karkaan (kirja Helmet...
En ainakaan onnistunut painetusta aineistosta löytämään Kalevalan satavuotispäivää varhaisempaa Harkimo-nimen esiintymää, joten on hyvin mahdollista, ettei nimeä ole ollut olemassa tätä ennen. Se ei esimerkiksi ole mukana Suomalaisuuden liiton vuonna 1930 julkaisemassa Sukunimioppaassa, joka sisältää yli 20 000 erilaisista nimikokoelmista kerättyä uutta (ei käytössä olevaa) sukunimeä – pääasiallisesti paikannimiä ja niiden johdannaisia.
Voisipa miltei sanoa, että käytännössä (runo)kirjat lähes poikkeuksetta sisältävät materiaalia, joka on kirjoitettu jo ennen julkaisuvuotta. Sekin on mahdollista, että kirjaan päätyneestä "lopullisesta" tekstistä on olemassa aikaisempia versioita, joita ei ehkä ole julkaistu painettuina, mutta niitä on silti voitu esittää vaikkapa suullisesti puhetilaisuuksissa, runomatineoissa – tai vaikkapa olympiakisoissa. Äiti ja neutronipommi -runon taustaa selvittäessäni vastaani ei kuitenkaan tullut viitteitä siitä, että sitä – tai sen osia – olisi esitetty Moskovan olympialaisissa. Valtionpalkinnon 1984 Neuvostoliitossa saanut runo on kotimaassaan yksi Jevtušenkon tunnetuimmista runoista, joten otaksuisin, että tällaista meriittiä siitä...
Täysin kuvausta vastaavaa teosta ei löytynyt. Koirat Killi ja Kiiski ovat Aleksis Kiven Seitsemässä veljeksessä, eikä kukaan vastaajista muistanut, että jossain toisessa kirjassa olisi saman nimiset koirat. Nuorten toivekirjaston kirjoista kannessa on poikia ja vesistöä esimerkiksi Väinö Riikkilän Pertsa ja Kilu -kirjoissa. Alla ehdotuksia kirjoista, joissa kansikuva on kuvatun tapainen. Ehkä joku näistä on etsitty kirja:Väinö Riikkilä: Lautalla yli Enonselän https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au14a8008e-0349-4bc9-87ad-e8fb6564f58eVäinö Riikkilä: Pertsa ja Kilu https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aue3681c28-b7a9-42c4-881e-4cf6ba394759Väinö Riikkilä: Viimeiset kaanit https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aud3bedb2e-...
Vihdin kunnassa on 86 järveä ja ne näkyvät Järvi-meriwikissä kartalla. Järvi-meriwikiin on koottu tiedot kaikista vähintään hehtaarin kokoisista järvistä Suomessa. Vihti – Järvi-meriwikiOsa Vihdin järvistä on listattu Wikipedian artikkeliin. Luokka:Vihdin järvet – Wikipedia
Athanasiuksen tunnustus oli hyvin tavallinen 1800-luvun evankelis-luterilaisessa kirjallisuudessa. Laajoihin teoksiin sisällytettiin yleensä "Kristillisen seurakunnan kolme yhteistä eli pääuskontunnustusta" (apostolinen, Nikean ja Athanasiuksen tunnustus), suppeat saattoivat sisältää ainoastaan Athanasiuksen tunnustuksen. Yksi hyvin tavallinen tällainen kirja oli Lutherin Vähä katekismus.Esimerkiksi Otto Reinhold Strengin toimittama "Toht. M. Lutheruksen Vähä katekismus, varustettu selityksillä ja Raamatun osoituksilla kirkkoa ja koulua varten" (1884) on saman tapainen kuin löydetty kirja. Sen sisältö on seuraavanlainen: Rukous ; Martti Lutheruksesta ; Ensimäinen pääkappale : Laki eli Jumalan kymmenen käskyä ; Toinen pääkappale :...
Romaanista Kesävieraat (2003) löytyy henkilö, jonka nimi on Rauni. Romaanilla on itsenäinen jatko-osa, Syntymäpäivä (2003). Kirjat on julkaistu myös yhteisniteenä Kesän muisto (2012).
Ainakin elokuvassa Äkkilähtö (ohj. Tiina Lymi, 2016) tyttö ja mummu ajavat traktorilla. Se löytyy dvd:nä useista kirjastoista.IMDb: Äkkilähtö https://www.imdb.com/title/tt4614940/?ref_=fn_all_ttl_1Finna.fi: Äkkilähtö DVD https://finna.fi/Record/satakirjastot.442844?sid=4943860265
Tässä joitakin kirjavinkkejä:Lauri Haavisto & Jukka Partanen: Suomalainen sotilas. Hakkapeliitasta tarkk'ampujaan, kirja Helmet FinnassaPekka Laatu: Alter Schwede = Vanhat ruotsalaiset : suomalaiset hakkapeliitat kolmikymmenvuotisessa sodassa, kirja Helmet FinnassaKarl Adaridi: Sotataidon historia 2. Kustaa Aadolfin, Ludvig XIV:n ja Fredrik Suuren aika, kirja Helmet Finnassa Lisää löydät tekemällä hakuja Helmet Finnassa. Kannattaa käyttää tarkennettua hakua ja hakusanoina vaikkapa "1600-luku", "sotilaat", "sotalaitokset", "armeijat", "maanpuolustus" ja "Ruotsin vallan aika".
Tutkimusten mukaan ainoastaan silmien kautta kulkeva valo vaikuttaa aivoihin, joten silmien on tärkeää olla auki kirkasvalohoidon aikana. Nykyaikaisten kirkasvalolamppujen valo on UV-suodatettua, eli niissä ei ole silmiä vahingoittavaa säteilyä. Aurinkolaseja ei siis ole syytä käyttää kirkasvalolampun kanssa. Riippuu todennäköisesti aurinkolaseista, onko niistä haittaa kirkasvalohoidossa. Suoraa vastausta tähän ei löytynyt suomenkilisistä verkkolähteistä. Kovin tummat lasit ainakin estävät valon kulkeutumisen silmän kanavia pitkin aivoihin. Joidenkin lähteiden mukaan keltalinssisten lasien käyttö arjessavähentää ns. sinisen valon pääsyä silmiin, millä voi olla samankaltainen vaikutus kuin kirkasvalolampulla. Valohoito:...
Se, miksi hevoskärryissä etummainen pyörä on pienempi kuin takimmainen, liittyy todennäköisesti vakauteen. Raskas kuorma, joka yleensä hevoskärryissä painottuu kärryjen takaosaan, lisää kovaa painetta takapyöriin, minkä vuoksi takapyörät ovat isommat. Pienet etupyörät tasapainottavat isoja takapyöriä sekä helpottavat ajurin näkyvyyttä ja kärryjen ohjattavuutta.
Netin TV-oppaita selaamalla ei löydy tietoa siitä, että Apollo 13 -elokuvaa oltaisiin esittämässä ilmaiskanavilla lähitulevaisuudessa. Iltapulu.fi-sivustolla pystyt kuitenkin tilaamaan ilmoituksen sähköpostiisi, kun kyseinen elokuva aiotaan taas lähettää. Sitä varten tarvitset ilmaisen Iltapulu-tunnuksen.Iltapulu.fi - Apollo 13 -elokuvan sivu
Staalo (saam. stállu) kuuluu saamelaiseen uskomusperinteeseen. Se on usein kuvattu koiransa kanssa kulkevaksi miespuoliseksi olennoksi, joka on ihmistä kookkaampi, mutta se ei kuitenkaan ole jättiläinen. Staalokertomuksissa on silti samoja piirteitä kuin jättiläistarinoissa. Lähde ja lisätietoaJuha Pentikäinen: Saamelaiset : Pohjoisen kansan mytologia (1995)
Metsäjäniksen värinvaihto ei perustu siihen, että sen turkin karvat vaihtaisivat väriä, vaan siihen, että jänis vaihtaa kesäturkkinsa talviturkkiin – ja päinvastoin. Syksyllä jäniksen talviturkki alkaa kasvaa valon määrän vähetessä ja lämpötilan pudotessa, eikä jänis voi siihen vaikuttaa. Talvikarva on kesäkarvaa pitempää ja tiheämpää. Kokonaisuudessaan karvanvaihto kestää pari kuukautta; se tapahtuu laikuittain, päästä ja selästä kylkiin, viimeiseksi raajoihin. Lähteet: Eija Kujansuu, Metsäjänis : utelias älykkö Juha Mälkönen & Teuvo Suominen, Jänis Suomen nisäkkäät. 2 Juha Valste, Nisäkkäät Suomen luonnossa
