Riitta-merkkisiä vaatteita on valmistanut Luoman Pukutehdas Oy. Finnasta löytyy kuva hameesta, jossa on samanlainen tuotelappu.LähdeFinna.fi: Hame https://finna.fi/Record/lahdenmuseo.lkm-32565?sid=4989566789&imgid=1
Kielitoimiston ohjepankki kertoo: "Kun peräkkäiset sanat muodostavat merkityskokonaisuuden, ne kirjoitetaan tavallisesti yhteen." Eli serkkupuoli on yhdyssana.Lähteet:https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/yhdyssana-vai-ei/https://www.suomisanakirja.fi/serkkupuoli
Kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista lorua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Ensimmäiseen kysymykseesi ehdotan, että voisit kokeilla ainakin seuraavanlaisilla asiasanayhdistelmillä: 'maahanmuuttajatausta' ja 'kaunokirjallisuus' tai 'monikulttuurisuus' ja 'novellit' tai 'runot' tai 'etninen identiteetti' ja 'kaunokirjallisuus' tai 'siirtolaiskirjallisuus' ja voit lisätä esimerkiksi 'nuoret' tai 'nuoret aikuiset' tai 'aikuistuminen' näihin vielä perään. Kannattaa kokeilla tosiaan vähän erilaisilla yhdistelmillä, sillä teoksia on asiasanoitettu järjestelmään hieman eri tavoin. Voit myös katsoa näillä asiasanoilla löytämistäsi teoksista, millaisia asiasanoja niissä on ja hakea vielä niilläkin. Ja toki jos etsit ihan johonkin ei-länsimaiseen maahan sijoitettua kaunokirjallisuutta, niin voi hakea tämän maan tai...
Ilmeisesti hampaisiin liittyvien terveysongelmien vuoksi kutsunnoissa 1939 on myönnetty vuosi lykkäystä. Asevelvollisuuslain 1939 (A.L.) 18 § käsittelee eri tilanteita, joissa asevelvolliselle voidaan myöntää vapautusta tai lykkäystä asevelvollisuuden suorittamisesta.Lääkärintarkastusohjesäännön (LTO) 1935 mukaan luokka 67 viittaa hammasvikoihin (Morbi dentium: Caries etc.).E-palveluskelpoisuusluokka puolestaan merkitsee lykkäyksen myöntämistä. E1 ei kuitenkaan luokituksessa esiinny. Olisikohan siinä epäselvästi kirjattu jotain muuta?
Seepra ei vaikuta kuuluvan kaikkein runoilluimpien eläinten joukkoon, mutta jokunen runo siitäkin on väsäilty. Tässä muutama:Inkeri Karvonen, Seepran lapsi (kokoelmassa Samettikuu; myös antologiassa Pieni aarreaitta. 3, Runoaitta) Jukka Laukkanen, Seepra (kokoelmassa Ajan Hukkaa, sanoi susikuski) Jukka Laukkanen, Änkyrä seepra (kokoelmassa Ajan Hukkaa, sanoi susikuski) Leena Laulajainen, Seepra tahtoi vaihtaa paidan (kokoelmassa Lumileopardi tanssii; myös antologioissa Suomen lasten runotar [1994] ja Tunteellinen siili ja muita suomalaisia eläinrunoja)
Valitettavasti Turun kaupunginkirjastolla ei ole kyseistä lehtä tuolta vuodelta. Lehti on alkanut Sanomalehtimiehenä ja muuttanut nimeään Journalistiksi vuodesta 1993 alkaen. Onneksi Turun yliopiston Feeniks-kirjaston vapaakappalekokoelmasta näyttäysi löytyvän etsimänne vuosikerta. Yliopiston kirjastoa voi käyttää, vaikkei olisikaan opiskelija. Feeniks-kirjaston aukioloajat ja yhteystiedot löytyvät alla olevasta linkistä: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/kirjasto/aukioloajat-yhteystiedot
Alkoholismista kertovia kuvakirjoja löytyy. Esimerkiksi hakupalvelusta Finna.fi löytyi hakusanoilla "alkoholismi" ja "kuvakirjat" muutama kuvakirja aiheesta. Kannattaa myös rajata "aineistotyyppi" kohdasta hakua pelkkiin kirjoihin ja valita sitten kieleksi suomi (mikäli haluat vain suomenkielisiä teoksia). Tässä muutama kuvakirja aiheesta:Kurkela, Salla (2014) Pikkuketun salaisuus, ISBN: 9789525587678 Tämä teos löytyy myös verkosta:https://lasinenlapsuus.fi/wp-content/uploads/sites/5/2023/04/pikkuketun_salaisuus.pdfLaiho, Saara (2003) Et ole yksin Pikku-Kurre! ISBN: 9516274579Karsikas, Ilja (2022) Yksisarvinen. ISBN: 9789515255105Mikäli jotakin teosta ei löydy omasta lähikirjastosta, kaukopalvelun kautta voi saada teoksen...
Kirjastonhoitaja ei ole eläinten jätösten asiantuntija, joten en esitä edes arvausta kuvan jätöksen jättäjästä. Hirvieläinten jätökset ovat kuitenkin papanoita, miltä kuvan jätös ei näytä. Riistainfon sivulta voit tutkia eri eläinten jätöksiä.Hailuodon elämistö ei ainakaan alla olevan Rantalakeuden jutun mukaan eroa mantereen elämistöstä kovinkaan paljon. Esimerkiksi metsäkauriit ovat kuitenkin siellä harvinaisia, vaikka ne talviaikaan pääsevätkin sinne jäitä pitkin. Ne myös pystyvät uimaan.LisätietoaRiistainfo: Jäljet ja jätökset https://www.riistainfo.fi/lajintuntemus-2/lajintuntemus/riistaelainten-jaljet-ja-jatokset/Rantalakeus 15.6.2020: Karhua ja rottaa ei luodosta löydy – eikä vanha kansa tuntenut saukkoakaan https://www....
Löytynyt netin keskustelufoorumista nämä säkeet:Lintuin lauluhun heräsinAamusella ma varhainSana, katsekin tyly onVilu vierahan koissa.Kenkään helli ei enää mua.äiti, voi kuinka kaipaan suo.Laulun tekijää ei ole vielä selvinnyt, mutta ehkä palstan lukijoista joku tunnistaisi tämän.
Nuottikokoelmassa "Sotaveteraanien perinnelaulut" (isbn: 951-9141-20-0) on Kalervo Hämäläisen laulu "Tuntematon sotilas". Nuotinnos on mieskuorolle (TTBB) ja se sisältää myös sointumerkit. Kappaleen on sovittanut Arvo Kuikka. Nuottia on saatavilla useassa Keski-kirjastossa. Jyväskylän kaupunginkirjaston kappale on varastossa, ja siihen voi tehdä varauksen verkkokirjastossa.951-9141-20-0 | Hakutulokset | Keski-Finna Jos haluat noutaa varaamasi nuotin jostain toisen kunnan kirjaston toimipisteestä, tee silloin "seutuvaraus".
Tampereen Pianoseura ry järjestää vuonna 2025 Tampereen pianokilpailun yhteydessä pianosävellyskilpailun, jonka hakuaika umpeutui 15.1.2025. Voittajateos tullaan esittämään pianokilpailussa 5.–15. toukokuuta 2025. Sibelius-museon ja Åbo Akademin säätiön järjestämä Vox Quercus -kilpailu vuonna 2022 oli avoin myös pianosävellyksille, samoin kuin vuonna 2015 järjestetty Sibeliuksen syntymäkaupunki -säätiön sävellyskilpailu.Tällä hetkellä ei ole avoimia pianosävellyskilpailuja Suomen säveltäjien kalenterissa, mutta sieltä voi seurata tulevia sävellyskilpailuja. Suomen musiikkioppilaitosten liiton ja Sibelius-Akatemian uutisissa saatetaan myös kertoa tulevista sävellyskilpailuista.Suomen säveltäjät: https://composers.fi/tapahtumatyyppi/...
Hei,Tähän vastaa parhaiten Traficomin Henkilöliikennetutkimus, jonka uusin versio on vuodelta 2023https://www.traficom.fi/sites/default/files/media/publication/HLT_syksy2023_raportti.pdfJos raportissa ei ole jotain tiettyä tietoa, se pitää todennäköisesti hakea ja laskea eli tilastoista, mihin meidän resurssimme eivät riitä.Tämän sivuston mukaan autossa on Euroopassa keskimäärin 1,6 matkustajaa (Suomessa ehkä hieman tämän alle) https://www.europarl.europa.eu/topics/fi/article/20190313STO31218/autojen-hiilidioksidipaastot-tietoa-ja-tilastoja Tämän lähteen mukaan https://www.aut.fi/tilastot/liikennesuoritteet hekilöautolla ajettiin 2018 keskimäärin 13794 km (mikä ei linene merkittävästi muiuttunut sen jälkeeen). Päivää kohden tästä...
Kyseessä on Aapisten aapinen (WSOY, 1993). Sen päähenkilöitä ovat herra ja rouva Aapinen ja heidän 28 lastaan.AAPISTEN AAPINEN | Anders-kirjastot | Finna.fi
Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilta https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tilastot löytyy tietoa Suomen säätilastoista 1960-luvulta lähtien. Vanhempaa tilastoa sääoloista löytyy julkaisusta Kuukausikatsaus Suomen sääoloihin, jota Ilmatieteellinen keskuslaitos julkaisi vuosina 1922-1966. Julkaisun tiedot Finna-palvelussa https://finna.fi/Record/jykdok.631557?sid=4987788070
24. päivä elokuuta 1897 pidettiin katselmus Nurmijärven, jota kutsuttiin myös Kirkkojärveksi, kuivattamiseksi. Katselmuksessa oli havaittu, että itse järven sekä Kylä- ja Luhtajoen varsilla on kaikkiaan 288,5 hehtaaria veden vaivaamaa niittymaata. Tämän tarkempaa tietoa pinta-alasta ei löytynyt.Kuivattaminen saatiin päätökseen v. 1952, jolloin viimeinen rajakivi asetettiin paikoilleen.Lähde: Nurmijärvi-Seura ry:n kotisivut Missä on se Nurmijärvi? – Nurmijärvi-Seura ry
Lainaussäännöt ja niiden mukaiset lainattavien kirjojen enimmäismäärät ovat olleet kuntakohtaisia, joten yksiselitteistä ja kaikki kirjastot kattavaa vastausta kysymykseen on mahdotonta antaa. Esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjastossa lainattavien kirjojen määrän rajoittaminen päättyi vuonna 1951.Yhdelle henkilölle kerrallaan lainattavien kirjojen määrä on luonnollisesti ollut suuresti riippuvainen kirjaston kirjakokoelman koosta. Kun Tampereella vuonna 1921 otettiin käyttöön kaksi lainauskorttia (toinen oikeutti saamaan kirjoja lainausosaston koko kirjavarastosta, toisella voitiin lainata vain tietokirjallisuutta), sai kummallakin lainata yhden kirjan. Vuodesta 1936 voitiin tietokirjallisuuskortilla lainata kerrallaan rajoittamaton määrä...
Suomalaisista kirjastoista löytyvästä kirjallisuudesta esimerkiksi seuraavat voisivat olla hyvät lähtökohdat:Fitzharris, L. (2022). The facemaker: A surgeon's battle to mend the disfigured soldiers of World War I. Allen Lane.Gehrhardt, M. (2015). The men with broken faces: Gueules cassées of the First World War. Peter Lang.Aiheesta on myös jonkin verran avoimesti verkossa saatavilla olevia tutkimusartikkeleita ja opinnäytteitä:Chatterton, C. S. (2021). Working in a ‘World of Hurt’. Nursing and Medical Care Following Facial Injury During World War One. European Journal for Nursing History and Ethics, 3, 24-43. https://www.enhe.eu/enhe/article/download/19/26Gehrhardt, M. (2018). Losing face, finding love?: The fate of facially disfigured...
