Hei,
Allan olevassa linkissä koottuna Porkala återlämnas i januari 1956 -aiheisia Ylen ruotsinkielisiä äänitallenteita, joissa mukana myös Pontus Nordling. Näissä taitaa olla tämä tarkoittamasi Pontus Nordlingin Porkkala-reportaasi.
https://svenska.yle.fi/a/7-883897
Vaikuttaa siltä, että kysymääsi kirjaa ei ole olemassa. Ainakaan Fennicasta, johon on tallennettu kaikki Suomessa julkaistu kirjallisuus, ei löydy kirjaa nimeltä Anatolian varjo. Myöskään kirjalija nimeltä Florence Richmond ei löydy Fennicasta eikä Library of Congressin tietokannasta.
Joulutervehdyksen postimerkki julkaistaan ikimerkkinä. Tämän vuoden joulumerkkejä voi siis käyttää myös seuraavina vuosina ja vastaavasti viime vuoden joulumerkit käyvät maksuksi tänä vuonna. Joulumerkeissä lumihiutale-symboli kertoo, että kyseessä on ikimerkki. Joulun 2021 ikimerkki oli Punatulkku ja merkin hinta oli 1,30 €.
Lähde: https://www.kaikkipaketissa.fi/2016/11/joulupostimerkit-2016-ja-jouluko…
Stadin slangissa hatsaaminen on tupakan tai huumesavukkeen polttamista; imaisu savukkeesta on hatsi(t). Muilla murrealueillamme sana on saanut sellaisia merkityksiä kuin repiä, riepottaa ja rohmuta. Karjalan kannaksella sitä on paikallisesti (Koivisto) käytetty hartsaamisen vastineena.
Lähteet:
Heikki Paunonen, Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja
Suomen murteiden sanakirja | hatsata - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja (kotus.fi) | hatsata - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja (kotus.fi)
Käytöksellään kummastusta herättäneet eläimet olivat kiinalaisia lampaita. Yhdessä tapahtumapaikan 34 lammasaitauksesta lampaat alkoivat yhtäkkiä kävellä ympyrää –muutama lammas aloitti, loput seurasivat ja lauma jatkoi kiertämistään tauotta kahdentoista päivän ajan.
Sadat lampaat kävelivät tauotta 12 päivää pelkkää ympyrää Kiinassa - MTVuutiset.fi
Talvella lämmityskaudella huoneilma on melkein aina kuivaa. Korkea sisälämpötila lisää huoneilman kuivuutta. Mikäli huoneilma on kuivaa, lämpötilaa kannattaa hieman alentaa. Näin myös kosteus lisääntyy. | Huoneilman kosteus - Hengitysliitto
Kolme erilaista kosteusmittaa: Ei se lämpö vaan se kosteus | Systemair
Microsoft Word - Asumisterveysasetuksen soveltamisohje osa I.docx (valvira.fi)
Lähettämässäsi kuvassa näyttäisi olevan vanha hakkuri, lihanhienonnushakkuri tai hakkuurauta. Finnassa mainitaan myös salaattihakkuri. Esinettä on siis käytetty elintarvikkeiden hienontamiseen.
Finna-hakupalvelusta löytyi mm. tällaiset kuvat hakkureista:
https://finna.fi/Record/ilomantsi.knp-267749
https://finna.fi/Record/museovirasto.C9F4FCF49DDC566AC4CDB91F3DB1823B
Kyllähän kuvaaja aina tarvitaan. Oheisessa Ylen artikkelissa (2019) kerrotaan, miten sarjaa tehdään ja millaisia ammattilaisia tv-sarjan takana on.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/10/22/nain-syntyy-suomen-kaunein-tv-…
Vanhat Anna-lehden vuosikerrat vuodesta 1980 ovat luettavissa Pasilan kirjastossa Helsingissä. Voit siis käydä siellä etsimässä kyseisen artikkelin ja ottaa siitä valokopion. Kotilainaan vanhoja lehtiä ei saa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhte…
Ruotsin tilastoviraston mukaan Ruotsissa oli vuoden 2021 lopussa naisia 5 191 619 ja miehiä 5 260 707, eli miehiä on enemmän.
Lähde: Ruotsin tilastovirasto SCB, Sveriges befolkning.
Kyse voisi olla Edward Ballin teoksesta Vereen kirjoitettu: plantaasin orjat ja isännät (Otava, 1998). Ballin suku omisti kaikkiaan noin 4000 orjaa. Kirjavinkit-sivulla on hyvä kuvaus kirjan sisällöstä.
Pahoittelen, että vastaus on viipynyt.
ClickShare langaton esitysjärjestelmä, jolla voi siirtää kuvaa ja ääntä omalta laitteelta näytölle tai projektorille (HDMI). Voidaksesi käyttää tekniikkaa Oodin tiloissa, sinulla pitäisi olla oma tietokone mukana.
Mikäli sinulla on vielä kysyttävää asiasta, sinun kannattaa ottaa yhteyttä suoraan Oodiin, esimerkiksi osoitteeseen oodi.tilat@hel.fi tai oodi@hel.fi
Etymologisen sanakirjan mukaan poro- on ilmeisesti alkusoinnun kautta syntynyt vahventava partikkeli. Samanlainen vahvennus on esimerkiksi sanassa putipuhdas.
https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=qs-article&etym_id=ETYM_3b6641f77d4a47cc210b6fcabd9f060e&word=poroporvari&list_id=1&keyword=poroporvari
Varsinaisesti silmien vihreiden saamelaisläikkien merkityksestä tai alkuperästä ei tunnu löytyvän tietoa. Alkukielisessä Niemen tekstissä (ruotsi, Koka björn) lainaus kuuluu näin: “Hans ögon var blekblå med gröna samiska stänk. Som jokkarna. Som fjällen.”
Ruotsin stänk tarkoittaa kirjavaa. Kyse olisi siis sinisistä silmistä, joissa on jokien tai tunturien värisiä vihreitä läikkiä. Siitä, onko olemassa perimätietoa siitä, että kyseessä olisi erityinen saamelainen piirre tai ilmiö, ei siis ole tietoa.
Pohdimme kysymystä yhdessä Pajalan kirjaston kanssa. Tämän enempää emme onnistuneet asiaa avaamaan.
Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvonnasta kerrottiin, että Kontiolahden Höytiäisellä olevasta Kreetansaaresta on nimiarkiston paikannimikokoelmissa keruutieto vuodelta 1974. Keruutiedossa kerrotaan Kreetansaari-nimen olleen saaren omistajan antama ja että saari on saanut nimensä Kreetta-nimisen naisen mukaan.
Vastaavantyyppisiä henkilön mukaan nimettyjä paikkoja on Suomessa runsaasti. Kreetansaari-nimi tuskin siis viittaa Kreikan Kreetan saareen.
Lähde: Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvonta
Suomen kielen etymologinen sanakirja kertoo, että muljeerata on ranskalainen lainasana. Se tulee verbistä mouiller, "liudentaa, kostuttaa, lisätä nestettä". Ranskan verbin taustalla ovat latinan molliare, "kostuttaa, pehmentää (leipää)" ja mollis, "pehmeä".
Suomen etymologinen sanakirja on vapaasti käytettävissä verkossa osoitteessa https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=main
Sieltä voi etsiä tietoa minkä tahansa suomen kielen sanan alkuperästä itsekin. (Muljeerata-sanalla sanakirja ei löytänyt mitään, vaan sanan etymologiaa avataan liudentaa-sanan kohdalla.)
Maamme maahanmuuttopolitiikkaa (ml. turvapaikanhakijat, humanitaarinen maahanmuutto, perheenyhdistäminen) ohjataan kolmella tavalla: hallituksen poliittisilla päätöksillä, Euroopan unionin yhteisellä maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikalla sekä kansainvälisillä sopimuksilla.
Aloitan viimeksi mainitusta.
Oikeus turvapaikkaan on kirjattu muun muassa YK:n ihmisoikeusjulistukseen vuonna 1948:
https://ihmisoikeusliitto.fi/ihmisoikeudet/ihmisoikeuksien-julistus/
Käytännössä ihmisoikeusjulistuksen sisältö on tältä osin saatettu voimaan pakolaisten oikeusasemaa koskevalla yleissopimuksella (1951), jonka Suomi on ratifioinut vuonna 1968:
https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1968/19680077/19680077_2
Alun perin Suomi oli tehnyt...
Jalkaväenkoulutuskeskus 22:n toimintakertomus löytyy digitoituna Kansallisarkiston Astia-palvelusta:
8569 Jalkaväenkoulutuskeskus 22, 22.3.1943 - 25.10.1944 (1943-1944)
Digitoidun asiakirjan 44. kuvassa kerrotaan seuraavaa: "Kesäkuussa 1944 alkaneen venäläisten hyökkäystoiminnan johdosta keskus sai määräyksen siirtyä uudelle majoitusalueelle. 12.-16.7.44. välisenä aikana keskus sijoittui siten, että keskuksen esikunta ja esik.komppania sekä I P, Krh. kompp. ja sairaala sijoittuivat Kiuruvedelle ja sen lähiympäristöön. II P sijoittui Pyhäsalmelle. Tänä aikana lopetettiin myös Jv. Koul.K. 31, joka sulautui Jv.Koul.K 22:een. Täten muodostui keskukseen myös III P, joka jäi entiselle sijoituspaikalleen Haapajärvelle."
Myös...
