Tilastokeskuksen mukaan Inarissa vuonna 2022 oli 39 Venäjän kansalaista. https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11rh.px/table/tableViewLayout1/
Voit tutkia muitakin tilastoja vaihtamalla muuttujia Tilastokeskuksen Väestörakenne-tilastoissa, esim. Venäjällä syntyneitä, venäjänkielisiä yms. kunnittain eri vuosina.
https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/
Sunnuntaiaamuna 24.2.1980 Rytkönen oli kaatunut portaissa kotonaan Bonnissa, saanut iskun päähänsä ja kuollut saamiinsa vammoihin.
Lähde:
Rytkönen kuoli Bonnissa. – Aamulehti 25.2.1980
Olisikohan kyseessä Anne Rothin kirja Sekundakroppa : elämäni kilpirauhaspotilaana? Sen on julkaissut Docendo vuonna 2019.
Lisätietoa kustantajan sivuilla: https://docendo.fi/sivu/tuote/sekundakroppa/2441177
Olisikohan kyseessä ehkä Junichiro Tanizakin Makiokan sisarukset? Kirja ilmestyi alun perin japaniksi vuosina 1943–48.
Makiokan sisarukset | Kirjasampo
Antti Majander, Junichiro Tanizakin pääteoksen Makiokan sisarusten suomennos on kirjasyksyn tapaus. – HS 5.10.1991
Kysymyksen sitaatti Freudin Das Unbehagen in der Kultur -kirjan englanninnoksesta kuuluu Erkki Purasen saksasta suomentamana seuraavasti: "Ihmisten välinen primaari vihamielisyys uhkaa näet alituisesti hajoittaa kulttuuriyhteisön alkutekijöihin." (Sigmund Freud, Ahdistava kulttuurimme, s. 46)
Kirjastoauto pysähtyy Kalasatamassa (Capellanaukion pysäkillä) viimeisen kerran 11.1. 2024. Siihen asti varaukset siis ovat noudettavissa pysäkiltä. Kalasataman kirjasto avataan 15.1.2024. Varausten noutopaikkaa voi muuttaa, jos varaukset ovat vielä jonossa. Jos varatun niteen tila näyttää Helmetissä olevan matkalla tai odottaa noutoa, noutopaikkaa ei voi itse vaihtaa. Varausten siirto toiseen noutopaikkaan ei vaikuta mitenkään paikkaan varausjonossa.
Raymond Carverin novelli A Small , good thing löytyy nimellä Pieni hyvä asia Tammen 1986 julkaisemassa kirjasta Mistä puhumme, kun puhumme rakkaudesta (suom. Raija Mattila). Sen sijaan Sammakon 2015 julkaisemassa samannimisessä Seppo Lahtisen suomentamassa Carverin kirjassa sitä ei ole.
Ilmasto-opas.fi -verkkosivusto on varsin hyvä tietolähde ilmastonmuutoksesta ja kasvihuonekaasuista. Sivuston hakupalkkiin voi kirjoittaa hakusanoja tarkempaa tietoa tietystä aiheesta etsiessään. https://www.ilmasto-opas.fi/etusivu
https://www.ilmasto-opas.fi/artikkelit/kasvihuonekaasut-lammittavat
https://www.ilmasto-opas.fi/artikkelit/maailman-kasvihuonekaasupaastot-…
Hiilidioksidi ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuus: https://www.ilmasto-opas.fi/artikkelit/hiilidioksidi-ja-hiilen-kiertoku…
Metaanista ja ilmakehän metaanipitoisuudesta: https://www.ilmasto-opas.fi/artikkelit/metaani
Vesihöyry: https://www.ilmasto-opas.fi/artikkelit/vesihoyry
Dityppioksidi eli typpioksiduuli: https://www.ilmasto-opas.fi/artikkelit/...
Suomessa ajoneuvojen homeongelmista on uutisoitu lähinnä busseihin ja asuntoautoihin liittyen. https://yle.fi/a/3-6047852
Tutkimuksia aiheesta ainakaan suomen kielellä ei tuntuisi löytyvän. Englanniksi voi etsiskellä erilaisin hakulausein kuten vaikkapa "Mold Contaminated Vehicles". Näin saa joitakin tuloksia, esim.
Health effects of a mold-contaminated automobile: https://www.jacionline.org/article/S0091-6749(03)02991-9/fulltext
Mold contamination of automobile air conditioner systems: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/2306019/
Jos haluaa Antero Mäkelän Isänmaa-levyllä tulkitseman tekstin sanatarkasti talteen, ainoa vaihtoehto taitaa olla sanelun mukaan kirjoittaminen. "Taivaan isä varjelkoon" ei ole tiukasti Huovisen sanojen ääneenlukua, vaan enemmänkin improvisointia Huovisen luomien teemojen pohjalta. Kokonaisuudessa on lisäksi eräänlaisena sideaineena mukana sotaan ja sotaveteraaneihin liittyviä osuuksia, jotka lienevät Mäkelän omaa panosta – en ainakaan onnistunut näitä katkelmia Veikko Huovisen kirjoittamiksi vahvistamaan.
Keskeisimmät tunnistamani Huovis-lähteet Mäkelän "Taivaan isä varjelkoon" -esityksessä ovat novellit Elämää lihakaupoissa (kokoelmasta Kuikka) ja Nyt siirtomaita valloittamaan (Rasvamaksa) sekä 10. luku romaanista Lentsu...
Tällaista selvitystä emme valitettavasti löytäneet. Tutkimuksessanne voisi auttaa eteenpäin Päätalo-instituutti. Heiltä löytyy erikoistietämystä Kalle Päätalosta ja hänestä tehdystä tutkimuksesta sekä myös Kalle Päätalon arkisto.
Fono.fi:stä ei löytynyt yhtäkään, ja Violasta eli Suomen kansallisdiskografiasta, josta pitäisi löytyä kaikki tiedot, löytyi vain hänen esittämänsä kappale Pieni sana yksinkertainen.
Nimenomaan suomenruotsalaisia aikakauslehtiä ei oikein ole. Ruotsinkieliset lehdet, joita Suomen kotitaloudet, kirjastot tilaavat ja vähittäiskaupat myyvät, ovat peräisin Ruotsista, mutta niitä saa käsiinsä kyllä ja myös niiden avulla voi harjoitella ruotsin kieltä. Pikikirjastojen kautta saatavissa ovat mm. Året runt, Damernas värld, Sköna hem. Käänny lähkirjastosi puoleen tilataksesi lehtiä lainattaviksi.
Toivo Kärjen säveltämä ja Juha Vainion sanoittama "Balladi Imatra-immestä" sisältyy myös nuottiin "Vanhaa ja uutta" (Musiikki Fazer, 1978; FM06170-5). Nuotissa on kosketinsoitinsovitus, sointumerkit ja laulun sanat. Samuli Saarelan toimittamassa nuotissa "Kaksikymmentä laulua Imatrasta" (2015) on laulun melodianuotinnos, sointumerkit ja sanat. Laulu alkaa: "Kaunehin kai oli Karjalassa hän".
Voit tarkistaa nuottien saatavuuden Finna-hakupalvelusta:
https://finna.fi
Kappaleen nimi on Reippahasti käypi askelet (säv.. Emmy Köhler, alkup. san. Sigrid Sköldberg-Pettersson, käännös nimeämätön). Se löytyy useista nuottivihoista ja sanat löytyvät verkostakin. Nukesta vauvana puhuminen lienee runouden ja taiteen vapautta ja veikko laulussa on veli eikä erisnimi, se on pienellä alkukirjaimella kirjoitettu. Laulu löytyy esimerkiksi Lasten omat joululaulut -nuottivihosta.
Tuntemattoman sotilaan nimen keksi Linnan ystäväpiiriin kuulunut Veikko Pihlajamäki, joka kirjan käsikirjoitusta luettuaan oli tokaissut: "Tämähän on oikea tuntematon sotilas." Kustantajalle teksti oli lähtenyt Sotaromaanina, mutta kustannussopimusta palauttaessaan Linna kertoi tulleensa uusiin ajatuksiin romaanin nimestä: se olisi Tuntematon sotilas. Pihlajamäen saamaan tekijänkappaleeseen Linna kirjoitti omistuskirjoituksen "Veikolle 'kummisetää' kiittäen Väinö".
Lähde:
Yrjö Varpio, Väinö Linnan elämä
Kangasalan aseman lähellä sijaitseva muuntaja syttyi tuleen torstaina 6. syyskuuta 1984 noin kello 18.
Pikku Kakkosen visuaalista ilmettä uudistettiin syyskaudelle 1979, jolloin Pertti Nykäsen suunnittelema tunnus otettiin käyttöön. Syksyn ensimmäinen ohjelma esitettiin tiistaina 4. syyskuuta.
Lähteet:
Muuntajapalo pimensi Pirkanmaan. – Aamulehti 7.9.1984
Pikku Kakkosen tunnukset | Elävä arkisto | yle.fi
Katso 36/1979
Kelvenneelle 1960-luvun puolivälissä suunniteltu suurisuuntainen matkailukeskushanke jäi toteuttamatta, kun 1970-luvun alussa herättiin uhanalaisen Päijänteen suurjärvimaiseman suojelutarpeeseen ja Päijät-Hämeen seutukaavaliitto alkoi suunnitella 1971 alkaen Kelvenneen ympäristöön kansallispuistoa. Päijänteen kansallispuisto, jonka keskeinen osa Kelvenneen ainutlaatuinen harjusaari on, perustettiin 1993.
Lähteet:
Kantola, Arto (2023): Päijänne : koko tarina
Karvinen, Tea (2022): Kansallispuistot : Maamme luonnon helmet
Pasilan kirjastossa on luettavana Tekniikan maailman -lehdet vuodesta 1953 alkaen. Lehtiä ei voi lainata, mutta niitä voi lukea ja niistä voi kopioita. Kun menet kirjastoon, kysy lehdistä henkilökunnalta.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1109735?lang=fin
