Kirjastotyöhön tutustuminen kannattaa aloittaa TET-harjoittelulla kirjastossa. Se on oivallinen tapa nähdä, mitä kirjastotyö pitää sisällään ja voisiko se olla juuri se oma juttu. Kun TET-harjoittelu tulee ajankohtaiseksi, suosittelen olemaan yhteydessä lähialueesi kirjastoihin. Vantaan kirjastojen tarkemmat yhteystiedot löydät osoitteesta https://helmet.finna.fi/.
Seuraava askel olisi kesätyöpaikan hakeminen kirjastosta. Vantaan kaupunki tarjoaa kesätyöpaikkoja ensisijaisesti korkeakouluopiskelijoille, ammattiin opiskeleville, lukiolaisille ja 15 vuotta täyttäneille koululaisille. Kaupunki tukee 15-18-vuotiaita vantaalaisnuoria 300 euron arvoisella kesätyösetelillä.
Lisätietoa kesätyösetelistä ja sellaisen hakemisesta
Lisätietoa...
Luontokuvaaja Juho Rahkonen Apu-lehden artikkelissa (5.5.2018) kuvailee kaikennäköistä takatalven vaikutusta luontoon. Sammakonkudun koettelemuksista kirjoittaja kertoo:
"Takatalvi on aina enemmän tai vähemmän yllättävä tapahtuma, mutta pohjoiset luontokappaleet ovat sopeutuneet siihen. Esimerkiksi sammakonkutu ei kuole, vaikka lämpötila menisi pakkaselle silloin, kun kutu on jo ehditty laskea lammikkoon.
Sammakonkutu tekee niin kuin ihmisetkin: odottaa ja odottaa, menisikö kylmyys joskus ohi. Kun vuorokauden keskilämpötila alkaa olla +10 asteen tienoilla, eli kevät on oikeasti alkanut, sammakonkutu jatkaa kehittymistään."
Linkki: Takatalvi on yhtä aikaa kamala ja kaunis - näin luonto varautuu siihen | Apu (luettu...
Oli hieman hankala löytää kuvaa alkuperäisistä Alfons Ederin suunnittelemista kansipapereista. Finlandiakirjalla löytyi myynnissä tekijän singneeraama painos 1-6. Siinä kansipapereiden värit ovat sinine, punainen ja kellertävä. Linkki sivustolle
Sarjan kolmas osa Finlandiakirjassa merkitty 1. painos 1962. Linkki sivustolle
Antikvariaatti Antikvariaatti Boo K. Radley myy sarjan ensipainosta, joka näyttäisi olevan keltakantinen (ei kansipapereita) Painoksesta mainitaan: "Osa 1 on 2. painos vuodelta 1959. Osa 2 on 1. painos vuodelta 1960.,[object Object],Osa 3 on 1. painos vuodelta 1962." Linkki sivustolle
Teossarjan osat julkaistiin 1959, 1960 ja 1962. Uusintapainoksia sarjan osista otettiin jo samana vuonna. Wikipedia kertoo:"Täällä...
Jukka Parkkisen Aasinsilta ajan hermolla : 500 sanontaa ja niiden alkuperä selittää kuoleman kielissä olemista seuraavasti: "Kieli on paitsi suussa oleva elin, myös 'varstan liikkuva osa, pellavaloukun kansipuu ja rysän nielu'. Kuoleman kielissä ollaan lähellä kuolemaa, lipumassa sen kuviteltuun nieluun."
SKS:n Suomen kansan vertauksia -kirja taustoittaa sanontaa "Seisoo kuin Jyrin päivä" selittävällä huomautuksella "vastakohtana pääsiäiselle". Pääsiäissunnuntain ajankohta kalenterissa voi vaihdella melkoisesti (kirkon pääsiäissäännön mukaan 22.3.–25.4.), mutta Jyrin päivä on aina samaan aikaan vuodesta. – SKS:n Vanhat merkkipäivät listaa Jyrin päivään kytkeytyviä sanontoja enemmän kuin yhdellekään toiselle pääsiäisaikaan kuulumattomalle maaliskuun lopun ja huhtikuun lopun väliselle päivälle, joten Jyrin päivän voisi otaksua valikoituneen vertailukohteeksi sen merkittävyyden vuoksi.
Sanonnasta tunnetaan myös pitempi muoto "Seisoo kuin Jyrin päivä allakan laidassa" ja variantti "Ei liiku enempää kuin Jyrin päivä".
Immi Hellénin runo "Äidin apulainen" vastaa kuvausta. Runo alkaa: "Äiti, kerro satu mulle, minä lankaa kerin sulle." Äidin apulainen on nimeltään Erkki.
Vanhin löytämäni julkaisu, jossa runo on, on "Walistuksen lasten lehti" vuodelta 1917 (nro 20). Lehdessä kirjoittajaksi on merkitty "I. H." Onnet-tietokannan mukaan kirjoittaja on Immi Hellén. Runo on myöhemmin julkaistu myös ainakin Aukusti Salon kirjassa "Lapsuuden kultamailla : alkukoulun ja kodin lukukirja II" (Otava, 1919) ja Aukusti Salon kirjassa "Uusi aapinen ja lukukirja" (Otava, 1922).
Lähteitä:
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta:
https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta
Äidin apulainen -runo:
Digi.kansalliskirjasto.fi, Walistuksen...
Oulun taidemuseon julkiset veistokset luettelossa kerrotaan Siivet teoksesta:"
Martti Tarvainen osallistui 1961 Siivet-veistoksella Oulu Osakeyhtiön kutsukilpailuun, jonka voitti Oskari Jauhiaisen Kiirastuli.
Kilpailu liittyi yrityksen 25-vuotisjuhlaan, jonka yhteydessä haluttiin muistaa talvi- ja jatkosodassa kaatuneita työntekijöitä. Voittanut Oskari Jauhiainen toivoi, että Tarvaisen Siivet sijoitettaisiin Ouluun, jossa oli tuolloin hyvin vähän julkisia veistoksia.
Veistokselle etsittiin pitkään sijoituspaikkaa; ehdolla olivat mm. Koskikeskus, Linnansaaren puisto ja Kaupunginojan suvanto Karjasillalla. Teosta ajateltiin erityisesti kaunistamaan Merikosken padon seutua. Veistoksesta teetettyjä pahvimalleja kokeiltiin...
Fcs-sertifioidut tuotteet ovat tällä hetkellä luontoystävällisimpiä. WWF:n metsänhoito-opas kertoo:"
FSC toteuttaa tällä hetkellä parhaiten metsäsertifioinnin tavoitteita ympäristönäkökulmasta. FSC on lyhenne sanoista Forest Stewardship Council eli Hyvän metsänhoidon neuvosto. Se on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka toimii ympäristön huomioonottavan, sosiaalisesti vastuullisen ja taloudellisesti kannattavan metsänhoidon puolesta. Sertifioinnissa on kriteeristö tavoitteista ja toimenpiteistä, joihin metsänomistaja sitoutuu hakiessaan sertifikaattia metsälleen. Tavoitteiden ja toimenpiteiden
toteutuminen tarkastetaan.
FSC:n etuja luonnon kannalta ovat muun muassa se, että 5 prosenttia metsistä jätetään käsittelemättä ja 5...
Taksvärkkiliike syntyi Ruotsissa vuonna 1961 ja Suomeen liike rantautui pian tämän jälkeen vuonna 1967. Taksvärkkiliike sai alkunsa nuorten halusta osoittaa globaalia solidaarisuutta heikko-osaisia kohtaan, ja Suomen ensimmäinen taksvärkkikeräys keräsikin rahaa Peruun. Taksvärkkitoiminta on Suomessa edelleen aktiivista ja suuri osa kouluista osallistuu siihen vuosittain. Usein taksvärkkikeräykseen osallistutaan nimenomaan kysyjän mainitsemien siivousoperaatioiden kautta.
Taksvärkkiliikkeen historiasta ja toiminnasta voi lukea lisää keräystä Suomessa koordinoivan kansalaisjärjestö Taksvärkki ry:n nettisivuilta.
Löysin Turun yliopiston UTUPub -tietokannasta Kaisa Häkkisen lyhyen vastauksen sanonnan merkityksestä. Häkkisen kirjoitelma on ollut vastaus nähtävästi Helsingin Sanomien Tiede -osiossa kysyttyyn kysymykseen.
Maantieteellistä alkuperää tai sanonnan ikää ei tässäkään vastauksessa valitettavasti ole. Häkkisen mukaan "Eletään kuin pellossa" -sanonta on peräisin maatalouskulttuurin piiristä, ja sen laajempi versio on elää kuin sika pellossa.
Kuvailemasi UNRRAn autot ovat todennäköisesti olleet Kanadan puolustusvoimien käytössä olleita autoja (Canadian Military Pattern truck, CMP). Niitä on ollut UNRRAn käytössä avustuskuljetuksissa.
Kuvia ja tietoa CMP-autoista:
Truck Encyclopedia: https://truck-encyclopedia.com/ww2/canada/Canadian-Military-Pattern-tru…
Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Canadian_Military_Pattern_truck
UNRRAsta on myös aiemmin kysytty palvelussamme: https://www.kirjastot.fi/kysy/aiti-kertonut-avustuksista-joku-untra?lan…
Tietoa tuntolevyistä voi kysyä esimerkiksi Kansallisarkistosta. Kansallisarkiston ylläpitämästä Arkistojen Portista saa ohjeita siihen, miten tiedot löytyvät Kansallisarkiston Astia-verkkopalvelusta tai miten niiden jäljille pääsee arkistoluetteloiden avulla tutkijasaleissa.
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut kyseistä sitaattia, eikä sitä löytynyt hakemallakaan mistään. Ehkä joku palstan lukijoista tunnistaisi sen? Vastauksen voi kirjoittaa kommenttikenttään.
Olet oikeassa, valtaosa Robin Hobbin tuotannosta sijoittuu samaan fantasiamaailmaan, joten jos haluat välttää juonipaljastuksia ja saada eniten irti kaikista Fitzin ja Narrin tarinan herkullisista juonenkäänteistä, kirjat kannattaa lukea seuraavassa järjestyksessä:
Näkijän taru (Farseer trilogy)
Salamurhaajan oppipoika
Kuninkaan salamurhaaja
Salamurhaajan taival
Elolaivat (Liveship traders trilogy)
Taikuuden laiva (Ship of Magic) ilmestyy suomeksi syksyllä 2024
The Mad Ship
Ship of Destiny
Lordi kultainen (Tawny man trilogy)
Narrin matka
Narrin palvelija
Narrin kohtalo
The Rain Wild Chronicles (ei suomennettu)
Dragon Keeper
Dragon Haven
City of Dragons
Blood of Dragons
Narri ja Näkijä...
Voisiko kyse olla Kyllikki ja Saara Villan yhdessä kirjoittamasta kirjasta Äidin lokikirja (Like, 2013). Kirja kertoo useista matkoista, joita äiti ja tytär tekivät yhdessä. Matkoista kaikkein pisin johti Siperian läpi Japaniin, sieltä Hawajilla ja Panaman kanavan kautta Karibialle ja sieltä Eurooppaan. Olisiko tämä kaipaamasi kirja?
https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2137879?sid=4648782417
Kirjavinkit : https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/aidin-lokikirja/
Kysyjän kotikunnasta päätellen kyse on Nurmeksen kirjastoauto Ilonasta, jolla on parillisten viikkojen perjantaireitillään pysäkkinä Roukkajantie 200. Nurmeksen kirjastoauto ei valitettavasti liikennöi nyt huhtikuussa. Uutinen siitä löytyy mm. verkkokirjastosta: https://vaara.finna.fi/FeedContent/uutiset?element=https%3A%2F%2Fblog.vaarakirjastot.fi%2F%3Fp%3D18948&lng=fi
Mikäli lainasi tarvitsevat uusimista, olethan yhteydessä Nurmeksen kirjastoon soittamalla 040 104 5108 tai sähköpostitse kirjasto(at)nurmes.fi. Kirjastoautoon varattuja aineistoja voi noutaa Nurmeksen pääkirjastosta.
Nurmeksen kirjastoauton reititiaikataulu löytyy niinikään verkkokirjastosta osoitteesta: vaara.finna.fi
Tässä vielä suora linkki Nurmeksen kirjastoauton...
Useimmissa Raamatun käännöksissä näytetään käyttävän sinuttelumuotoa, esimerkiksi
Lutherin käännöksen tekstissä Du/Dein, jota Mikael Agricola käytti kreikankielisen ja latinankielisen Raamatun tekstin ohessa, https://www.biblegateway.com/passage/?search=Matthaeus%206&version=LUTH…. Latinan kielessä teitittelyä ei ole.
Käännöksiä eri kielillä voi tutkia esimerkiksi Biblegatewayssa, https://www.biblegateway.com/
Aivan kaikki kielet eivät kuitenkaan ole päätyneet sinutteluun, esimerkiksi hollanninkielinen rukous teitittelee, https://www.cgkrijnsburg.nl/sites/default/files/kerkdienst/2021-03/VERK…
Valitettavasti en löytänyt syvällistä tutkimusta aiheesta, verkossa suurin osa asiaan liittyvistä löydöistä ovat...
Asiasanoituksen tuplaesiintymisissä on useimmiten kyse siitä, että poimimme käsitteet Finto.fi:n Ysosta ylläpidossamme. Jos käsitettä ei olekaan poimittu sieltä, vaan lisätty ns. vapaana asiasanana, siitä tuleekin erillinen asiasana. Vapaat asiasanat tarvitsemme käyttöömme siksi, että käytämme usein erisnimiä, tekijöiden nimiä, teosten nimiä ja paikkakuntien nimiä asiasanoina.
Nämä tuplat sotkevat tietysti löytyvyyttä ja ne pitäisi saada pois listoista. Ne voitaisiin yhdistää korjausajolla, mutta valitettavasti se on juuttunut jonottamaan teknisten korjausten jonoon. Korjasin tuon tieteiskirjallisuuden. Valitettavasti sivuston toimituksessakin suurin osa ajasta kuluu nykyään vastaamisessa, jolloin näihin välttämättömiin huoltotoimiin jää...
Digi- ja väestötietoviraston nimipalvelusta voi hakea väestötietojärjestelmään tallennettuja etu- ja sukunimiä. Palvelu tarjoaa suuntaa antavaa tietoa nimien määristä. Harvinaisten nimien kohdalla tarkkaa määrää ei kerrota yksityisyyden suojaamiseksi.
Nimipalvelu | Digi- ja väestötietovirasto | Digi- ja väestötietovirasto (dvv.fi)
Toivottavasti tältä listalta löytyy sinua kiinnostavia teoksia. Osassa on kuvia puvuista, joita on käytetty tietyissä esityksissä, osa käsittelee näyttämöpukuja yleisemmällä tasolla.
Sari Salmela. Näyttämöpukuja. 2004
Valinen, Pirjo. Puvut, Pirjo Valinen / [toimittaja: Reija Hirvikoski]. 2009
Gradova, K.V. Teatteripuku 1 : naisen puku. 1987
Jackson, Sheila. Costumes for the stage : a complete handbook for every kind of play. 1992
Jackson, Sheila. More costumes for the stage / Sheila Jackson. 1993.
Pykälä, Terttu. Historiallinen teatteripuku : oppikirja teatteripukujen toteutuksesta. 2006
Baldwin, Michelle. Burleskin paluu. 2010
Liisi Tandefelt : monessa roolissa / Pia Houni (toim.) 2006
Swinfield, Rosemarie. Stage make-up...
