Saimme lukijaltamme tällaisen ehdotuksen: Esa Pakarisen laulu Kuti kuti kut. Löytyy esim. Youtubesta Sanat ovat Matti Jurvan (1898-1943), https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4388383?sid=4784638748
Suomalaista opintotukijärjestelmää on uudistettu monta kertaa. Ensimmäisen kerran opiskelijoiden oikeudesta opintotukeen on säädetty vuonna 1969. Silloin opintotuki koski vain korkeakouluopiskelijoita ja tuki koostui pankkien antamasta luotosta, valtion takauksesta ja korkeintaan 4 % korkotuesta. Tätä mallia opiskelijat pitivät riittämättömänä ja keskustelu jatkui. Seuraava uudistus oli vuoden 1972 opintotukilaki, jonka mukaan opintotuki laajeni koskemaan myös toisen asteen opiskelijoita. Järjestelmä perustui edelleenkin opintolainaan, mutta rinnalle saatiin myös sitä täydentävä opintorahajärjestelmä. Vuodesta 1975 lähtien opiskelijoille saatettiin maksaa myös yleistä opintotukea, jos he asuivat opiskelija-asuntolassa tms., jonka...
Välitimme kysymyksesi edelleen, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkä joku kollega jossakin päin Suomea tietäisi. Vai tietäisikö joku palvelumme seuraajista mistä kirjasta voisi olla kyse?
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkä joku kollega jossakin päin Suomea tietäisi. Ilmoitamme mikäli saamme sieltä vastauksen! Vai tietäisiköhän joku palvelumme seuraajista kyseisen sadun?
Muistamasi kohta on Aino Voipion runosta "Onkimadon vieraspidot", joka on julkaistu "Lasten ilo" -lehdessä (01.02.1928, nro 2, s. 9-10). Runo alkaa: "Kotipellon perukassa, vierustalla ladon". Rouva hämähäkki arvioi "uutimia": "Nuo on hyvää tekoa, ne orpanani armaan, Neiti metsähämähäkin, kutomat on varmaan."Lehti on luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa:https://digi.kansalliskirjasto.fiVoipio, Aino: Onkimadon vieraspidot (Digi.kansalliskirjasto.fi, Lasten ilo, 01.02.1928. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot):https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/971663?term=Neiti&term=mets%C3%A4h%C3%A4m%C3%A4h%C3%A4kin&term=neiti&page=9
Hei,Kesälahdesta on aika runsaastikin paikallishistoriallista kirjoja. Tässä lista sen kummemmin erittelemättä. Toivottavasti näistä löytyy kaipaamaasi tietoa. Paajanen, Kyllikki. Kesälahti 350 Vuotta: 1632-1982. [Kesälahti]: [Kesälahden pitäjän ja seurakunnan 350-vuotisjuhlatoimikunta], 1982.Kotimäen kirja. Kotiseutumme Kesälahti. [Lahti]: Kotimäen kirja, 2007.Paajanen, Kyllikki, ja Unto Muje. Kesälahden Kotiseutulukemisto. [Kesälahti]: Kesälahden kunta, 1991.Saloheimo, Veijo. Kesälahti Vanhan Venäjän Ja Ruotsin Vallan Aikana. [Kesälahti]: Kesälahti-Seura, 2019.Paajanen, Kyllikki, ja Hissu Teppana. Kirjoitettua Ja Kerrottua Kesälahdelta. 3. korj. ja täyd. p. [Kesälahti]: Kesälahti-Seura, 2014..Tolvanen, Lasse, ja Terttu Tolvanen....
On toki makuasia, mitkä ovat parhaita. Ainakin suomalaisille lukijoille tunnetuimpia suljetun tilan dekkareita lienevät Agatha Christien Eikä yksikään pelastunut ja Idän pikajunan arvoitus. Toinen arvostettu suljetun huoneen dekkareiden kirjoittaja on John Dickson Carr.Lisää suljetun huoneen dekkareita: https://www.goodreads.com/shelf/show/locked-room-mystery
Dick Francis on julkaissut 1960-80-luvuilla jännityskirjoja, joista ainakin seuraavat sijoittuvat kilparatsastuksen maailmaan: Henkivartija, Kiristäjät, Murha auttaa vedonlyönnissä, Savua silmille, Tappava heijastus, Varma kuin kuolema, Vasama.Jojo Moyesin Kuinka painovoimaa uhmataan -romaanissa ollaan kouluratsastuksen parissa. Sinimaaria Kankaan Sielunhevonen on ratsastusmaailmaan sijoittuva nuoren naisen kasvukertomus. Hevosaiheista romanttista viihdekirjallisuutta tarjoavat mm. Nora Robertsin Hehkuvasieluinen nainen, Essi Pajun Koskenniska-sarja ja Nicholas Evansin Hevoskuiskaaja. Veera Niemisen Kottikärrykaruselli on terävän humoristinen kertomus hevosista ja hevosihmisistä.Hevosaiheisia muistelmia ja elämäkertoja ovat esim. Mark...
Hei,Robinin Minne isä hatun laittoi löytyy esim. Robinin levyltä Ykkönen. Kyseinen CD on saatavissa mm. Vaski-kirjastoista, Piki-Kirjastoista ja Lapin kirjastoista. Mikäli et ole näiden kirjastojen asiakas, voit tilata CD-levyn kaukolainaan oman kirjastosi kautta.
Aivan selvää kirjallista vastausta kysymykseen ei löytynyt. Jos kuitenkin tarkastelee kaupassa myytäviä multaperunoita, suurin osa niistä näyttää siltä, että ne on harjattu ja sitten mullattu uudelleen. Suoraan maasta nostetut pesemättömät perunat ovat yleensä paljon "likaisempia", niissä on enemmän savea ja multaa ja multa on tiukemmin kiinni. Sellaisiakin perunoita tosin näkee joskus myynnissä varsinkin torilla.
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, mutta sieltä ei ole vielä tullut vastausta. Ilmoitamme mikäli joku kollega siellä sattuisi tietämään kyseisen kirjan! Vai tietäisiköhän joku palvelumme seuraajista?
Kyseistä laitetta kutsutaan joko automaattiportiksi, kääntöportiksi tai heiluriportiksi.https://www.checkmark.fi/Fi/Portitjakaidej%C3%A4rjestelm%C3%A4t.aspxhttps://www.assaabloyentrance.com/fi/fi/solutions/products/security-entrance-control/swing-gates
Tämä joulunuotti löytyy F-kustannuksen nuottikirjoista: Suuri joululaulukirja, Kauneimmat joululaulut, Valkea joulu ja Suuri toivelaulukirja 18. Tähän kysymykseen vastaamisessa olisi voinut auttaa myös lähin kirjasto, josta kannattaa tiedustella näitä nuotteja.
Kovin ylellisiä juoksuhaudat ja korsut tuskin aivan asemien etureunassa olivat, eikä tulituskaan asemasodan vuosina jatkuvaa allut. Korsuelämän perinteitä kokoavassa teoksessa Sotasavotta : korsuelämää 1939-1944 (Otava 1975) Matti Kuusi kirjoittaa, että "sodassa olemisesta on 99% odottelemista ja 1% sotimista". Teoksessa kerrotaan korsujen rakentamisen motiiveista talvisodan alkupuolella: "Talvisodan alettua majoituimme maanpäällisiin telttoihin, jolloin tykistö- ja lentopommitusten aikana alkoivat telttatappiot muodostua luvattoman suuriksi. Niinpä pian annettiin määräys, että teltat oli upotettava maahan vähintään metrin syvyyteen. Koska maa vielä tuolloin ei ollut kovinkana paksussa roudassa, upotus kävi vaivattomasti ja täten...
Kiroilun ja haukkumisen historia on vielä varsin kartoittamaton tutkimusalue, mutta kenties pääset seuraavilla teoksilla työssäsi pidemmälle: Solvaajat : herjaamisen hävytön historia | Åbo Akademin kirjasto | Finna.fi Lollot ja kollot : suomalaista naapurihuumoria | Åbo Akademin kirjasto | Finna.fiHampaissa : Valitut haukkumakirjeet | Jyväskylän yliopisto - Jykdok | Finna.fi (Kirjassa on Voitto Viron saamia haukkumakirjeitä, painettu 1971 eli kirjeet on sitä ennen kirjoitettu.)Sen lisäksi kannattaa selata ja lukea romaaneja, jotka on julkaistu tuona aikana. Sieltä voinee selvitä jotain osviittaa ja mallia, millä tavoin on haukuttu muita. On kuitenkin mainittava, että kiroilua ja pilkkaa on katsottu melko pahalla, joten...
Kyselin asiaa myös muilta tähän palveluun vastaajilta, mutta ikävä kyllä täysin kuvaustasi vastaavaa kirjaa ei löytynyt.Tässä joitain ehdotuksia: Tammen Lepakko-sarjassa on Eric Amblerin kirja Oikeuden pitkä käsi, jonka kansikuva täsmää aika hyvin.Sapo-sarjan, Salama-sarjan ja Lepakko-sarjan kirjoja on ilmestynyt mainitsemanasi aikana tai aiemmin. Voisit etsiä näitä sarjoja esim. Googlen kuvahaulla, josko jonkun kirjan kansi näyttäisi tutulta. Ihan kattavasti kansikuvia ei haulla kuitenkaan löydä.Osaisiko joku palstan lukijoista auttaa?
Asevelvollisuuden suorittaminen poistettiin pääsyvaatimuksista v. 2005. Sitä pidettiin perusoikeuksiin kuuluvan syrjintäkiellon vastaisena.Lähde: Muodollisesti pätevä? : poliisikoulutus itsenäisessä Suomessa. 2018.Verkossa saatavilla: Muodollisesti_pateva_poliisikoulutus_itsenaisessa_suomessa.pdf (theseus.fi)
Oikea kirjoitusmuoto on pahvinkeräys, kun puhutaan kierrättämisestä, sillä silloin on kyse juurikin kierrätyksestä eli tietystä käsitteestä. Sen lisäksi Kiertokaari esimerkillisesti kirjoittaa sanat yhteen: Pahvi - Kiertokaari Kielikellon Yhteen vai erikseen -artikkeli auttaa pohtimaan yhdyssanaongelmia: Yhteen vai erikseen? - Kielikello
