Hei,Voisiko kyseessä olla nämä:Yllätysmatkat: Seikkaile Ja Ratkaise / Dolby, Karen, Martin Oliver, ja Gaby Waters. (Hki: Tammi, 1989)Sisältää tarinat: "Dinosaurusten jalanjäljillä", "Bussilla halki avaruuden" sekä "Aikajunalla antiikin Roomaan"sekä toinen: Kummitusmatkat / Karen Dolby, Sarah Dixon, Susannah Leigh, ja Brenda Haw. Helsinki: Tammi, 1991.tässä tarinat: "Aavelinna", "Katoava kylä" ja "Kummituspeili".
Hei,Ainakin näillä pääsee alkuun. Suomenkieleiset löytyvät yleisisitä kirjastoista, englanninkieliset täytynee kaukolainata.Mäkinen, Virpi, Heikki Pesonen, Risto Uro, ja Alexandra Bergholm. Pyhä, Paha Ruoka: Uskonnon Ja Etiikan Näkökulmia. [Helsinki]: Gaudeamus, 2023.Lehmijoki-Gardner, Maiju. Askeettien Pidot: Uskonnot Ja Syömisen Etiikka. Helsinki: Kirjapaja, 2009.Albala, Ken. Food in Early Modern Europe. Westport (Conn.): Greenwood Press, 2003.Avieli, Nir& Fran Markowitz. Eating Religiously: Food and Faith in the 21st Century. Abingdon, Oxon: Routledge, 2024.McWilliams, Margaret. Food Around the World: A Cultural Perspective. 3rd ed. Upper Saddle River: Prentice Hall, 2011.
Keskiaikaista epiikkaa löytyy äänitteinä suomeksi hyvin heikosti. Suomen kirjastojen valikoimista löytyy tällä hetkellä vain Celia-kirjaston äänikirjoina Eddan sankarirunot ja Canterburyn tarinoita. Muilla kielillä löytyy esimerkiksi englanniksi Seamus Heaneyn lukema käännös Beowulfista ja Danten The Divine Comedy. Jumalaisesta näytelmästä on saatavilla alkukielellä myös ensimmäinen osa L'Inferno di Dante.
Elokuva on esitetty Suomessa vain tv:ssä vuonna 2005. Videolla sitä ei ole julkaistu lainkaan. Siksi sitä voi olla vaikea löytää esimerkiksi kirjastosta. Vaihtoehdoksi taitaa jäädä tilaaminen ulkomailta.
Etsitty kirja voisi olla Philip K. Dickin Eye in the sky, joka on meillä ilmestynyt Pekka Markkulan suomentamana nimellä Jumalan kahdeksan sormea.Jumalan kahdeksan sormea | Kirjasampo
Tällainen kommentti löytyy ainakin Ernest Hemingwayn kirjasta Jäähyväiset aseille (3. kirja, 25):"Mitä varten syöt lihaa?" Rinaldi kääntyi pappiin päin. "Etkö tiedä että on perjantai." "On torstai, pappi sanoi." "Se on vale. On perjantai. Syöt meidän Herramme ruumista. Se on jumalallista lihaa. Minä tiedän. Se on kuollutta itävaltalaista. Sitä sinä syöt." "Valkoinen liha on upseereista", sanoin täydentäen vanhan vitsin. Rinaldi nauroi. Hän täytti lasinsa. (s. 202; 5. p., 2011)
Vaikka kansantarina selittää Äänekosken nimen alkuosan ääni-sanaksi, kielentutkimus on tulkinnut sen mukautuneen varhaissaamen 'isoa' merkinneesetä sanasta, joka nykysaamessa tunnetaan vain johdoksista kuten eanas ~ eatnas ('suurin osa; enimmät'), eanášit ('paljoksua') ja johon suomen enä-, enemmän-sanatkin liittyvät.Nimeämisperusteeltaan Äänekoski ('isokoski') on looginen: Ala-Keiteleeltä vedet putoava kahdeksan metriä Äänekosken läpi kuohutessaan Kuhnamoon; sen sijaan toisella samat järvet yhdistävällä Mämmenkosken kiertoreitillä vesimassa hajoaa useiksi peräkkäisiksi ja rinnakkaisiksi pienemmiksi koskiksi.Konneveden konne- todennäköisesti heijastaa 'peuraa' merkitsevää saamelaista sanaa goddi, kodde; sanan kantasaamelainen muoto on...
Törmäystesteissä käytettävät nuket ovat edelleen voittopuolisesti keskikokoisen miehen mallin mukaisia – siitäkin huolimatta, että joidenkin tutkimusten mukaan naisilla on miehiä suurempi tilastollinen todennäköisyys kuolla tai loukkaantua vakavasti auto-onnettomuudessa. Toki naisten – kuten myös lasten – mittoja vastaavia nukkeja on tehty: ensimmäinen naisnukke "Sierra Susie" valmistui vuonna 1970; vastaavaa lapsimallia saatiin odottaa vuoteen 1991.Today's Sophisticated Crash Dummies Evolved From Flying Pigs (roadandtrack.com)
Kelloseppä J. K. Sahlberg avasi "Kello y.m. Mekanillisen työnliikkeen" Rongankadulla heinäkuussa 1908. Joulukuussa liike muutti Satakunnankatu 23:een, jossa Sahlberg jatkoi toimintaansa kuolemaansa saakka (27.11.1925). Sahlbergin ilmapuntari voi siis hyvinkin olla jo yli 100-vuotias.
Kopioston sivulla kerrotaan näin:"Kirjan kansikuva ja kuvitus ovat luovan alan ammattilaisten tekemiä kuvataiteen teoksia tai valokuvia, joita suojataan tekijänoikeuslailla. Jos teoksen tekijänoikeus on rauennut, sitä saa käyttää vapaasti. Tekijänoikeus on voimassa 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä.Lupaa ei kuitenkaan tarvita, jos kirjan kansikuvaa näytetään vinkkauksen yhteydessä, kyse on sitaattioikeuden mukaisesta tilanteesta tai kirjan kuvitus on vain toissijaisessa merkityksessä videossa tai kuvassa.Kopioston lupaa ei myöskään tarvita, kun kirjan kansikuva tuodaan verkkokirjastoon linkittämällä se kirjaston ja kyseisen palveluntarjoajan välisen sopimuksen mukaisesti. Aina linkit eivät toimi, kansikuvaa ei ole saatavilla tai...
Kulttuuria kaikille sivustolta löytyy ruotsinkielisiä kulttuuripaikkoja ja tapahtumia. Linkki sivulleSvenska centralarkivet listaa myös ruotsinkielisiä yhdistyksiä. Linkki sivulleFinlands svenska litteraturföreningar sivusto esittelee ruotsinkielisiä kirjallisuusyhdistyksiä. Linkki sivulleSvenska litteratursällskapet i Finland on myös Suomessa toimiva kirjallisuusyhdistys. Linkki sivustolle
Kansalliskirjastossa Etusivu | Kansalliskirjasto löytyy käytetyimpien kotimaisten sanomalehtien numeroita mikrofilmeinä. Ainakin Savon Sanomien 80- ja 90-lukujen numeroita on saatavissa luettavaksi lukusaliin mikrofilmeinä, ks. Savon sanomat | Kansalliskirjasto | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi). Tässä lisätietoa Kansalliskirjaston kokoelmien käytöstä Aineiston saatavuus ja käyttö | Kansalliskirjasto. Kansalliskirjasto aukioloajat ks. Aukioloajat | Kansalliskirjasto ja asiakaspalvelun yhteystiedot ks. Neuvonta | Kansalliskirjasto.
Ruotsin kielioppikirjoista löydät ruotsin verbitaivutuksen perusteet.Ruotsinkielen fraasikirjoista löydät varmaan kaipaamaasi partikkeliverbien taivutusta.Tarkennettu haku sanoilla ruotsin kieli ja Fraasit toi esiin kolme uudehkoa kirjaa. Luthman, Hans:Svenska idiom : 5 000 vardagsuttryck (2017)Hakkarainen, Marja: Frasfickis : frasbok i svenska för affärskommunikation : ruotsin kielen sanoja ja sanontoja työ- ja liike-elämää varten (2000) sekä Linnapuomi, Kalervo:Ord och uttryck : ruotsin perussanasto (2000) Linkki Helmet hakutulokseen
Kirja on mahdollista lainata vain sille kortille, jolle kirja on varattu. Mutta jos esim. perheenjäsen tulee tiskiin ja haluaa lainata kirjan eri perheenjäsenen kortille, hänen pitäisi näyttää ko. varausta koskeva saapumisilmoitus-viesti, jolloin varauksen lainaaminen onnistuu vain asiakaspalvelutiskillä. Ei siis pitäisi olla mahdollista, että varaus joutuu vääriin käsiin.
Tällaista nuottia en onnistunut löytämään, mutta löysin Corvus Laurencij -kuoron cd-levyn ”Lauluja nyt laskecam” (Corvus Laurencij, 2006), johon sisältyy laulu ”Riemuitkaa, riemuitkaa” (”Gaudete, gaudete”) ”Piae cantiones” -kokoelmasta. Tämän laulun sanoitus vastaa kuvaustasi muuten paitsi kohdassa ”soikoon juhlassamme” lauletaan ”kaikuu juhlassamme”. Kertosäkeessä lauletaan: ”Riemuitkaa, riemuitkaa, Herramme Kristus…”. Laulu alkaa kertosäkeellä. Levyn tekstilipukkeen mukaan laulun suomenkielisen tekstin on tehnyt Pekka Kivekäs. Veli-Markus Tapio on muotoillut soolosäkeistöjen sävelmän vanhojen lähteiden pohjalta, joten hän on sovittaja. Kuuntelemalla äänitteen voit tarkistaa, onko tämä versio se, jota etsit. Äänitteen saatavuus...
Monikielisessä kirjastossa Pasilassa on aineistoa myös pastun kielellä.https://helmet.finna.fi/Content/monikieliset-palvelutTässä ohjeet, joiden avulla voit hakea Helmetistä pastunkielistä aineistoa ja sitten tilata siihen kirjastoon, josta aineisto halutaan noutaa lainattavaksi. Voit rajoittaa hakutulosta esimerkiksi lasten- ja nuortenkirjallisuuteen.https://helmet-tukisivusto.hel.fi/monikieliset-palvelut/nain-loydat-aineistoa-omalla-kielellasi/
Emme valitettavasti tunnistaneet etsimääsi kirjaa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja kirjasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kyseessä on varmaankin ranskalaisten Claude Guillonin ja Yves Le Bonniecin kirja Suicide, mode d'emploi: histoire, technique, actualité (1982). Kirjaa myytiin yli 100 000 nidettä ennen kuin se kiellettiin.https://www.goodreads.com/book/show/4799029-suicide-mode-d-emploi
Risto Ahti on suomentanut W H Audenin runon Funeral Blues. Suomennos sisältyy teokseen Maailman runosydän (toim. Hannu ja Janne Tarmio, 1988). Runon nimi on suomennoksessa Laulu ja se alkaa rivillä Pysäyttäkää kaikki kellot, puhelinlinjat katkaiskaa. https://allpoetry.com/funeral-blues
