Etsin kirjoja hakusanoilla interaktiivisuus ja museot.Helmet kirjastosta löysin kaksi teosta: Salgado Marianan Designing for an open museum : an exploration of content creation and sharing through interactive pieces 2009 sekä Maarit Grahnin Kulttuurituotanto : kehykset, käytäntö ja prosessit 2009Kirjat ovat kuitenkin melko vanhoja. Hakusanalla kulttuurituotanto ja rajauksella tietokirjoihin löytyi Jenny Fermin Ole sinäkin naapurituottaja : paremman kaupunkikulttuurin manifesti ja yhteisötapahtumien työkirja 2022. Kirja on opas yhteisöllisten kaupunkitapahtumien järjestämiseen.Finna haulla löytyy hieman uudempaa aineistoa myös museoiden interaktiivisuudesta. esim. Lehtonen: Mira Elämyksellisyyttä ja uusia tuulia Helsingin museokentälle :...
Valitettavasti tuolla tiedolla en löytänyt vastausta.Oliko kirja kuvakirja, satukirja vai nuorten romaani?Mitä muuta muistat kirjasta?Muistelen, että Aku Ankan taskukirjoissa on ollut tuollainen suomennos. En kuitenkaan muista missä niistä.
Kauniista käsialasta haaveilevalle tutustumisen arvoinen opas on Erica Tighen Kaunis käsiala : harjoituksia ja vinkkejä käsin kirjoittamiseen (Nemo, 2019)."Tämän kirjan helpoilla harjoituksilla parannat käsialaasi menettämättä persoonallista jälkeäsi. Innostavien vinkkien avulla teet jokaisesta ostoslistasta ja muistilapuista pienen taideteoksen, ilahdutat ystäviäsi käsin kirjoitetuilla kirjeillä, saat juhlavieraat tuntemaan itsensä tärkeiksi tyylitellyillä kutsukorteilla ja taiteilet seinälle kehystettäväksi kauniin mietelauseen."
Helsingin kadunnimet 1 -julkaisussa kerrotaan, että Jakomäen alueen nimi on muodostettu vanhasta, jo 1760-luvulta tunnetusta paikannimestä Jacobacka. Wikipediassa taas kerrotaan Maanmittaushallituksen arkistossa olevan merkinnän alueesta nimeltä 'Jacobacka' vuodelta 1692. Ensimmäinen karttamerkintä nimeltä mainiten on Ruotsi-Suomen isojaon ajalta 1775.Jos tieto Jakobacka nimisestä paikasta vuodelta 1692 pitää paikkansa, niin nimi on ollut olemassa jo ennen isojakoa tai myöhäisempää uusjakoa.Jakomäenkallio on kymmeniä metrejä merenpinnan yläpuolella, joten ehkä alueen jakava kallio on antanut paikalle nimen?Helsingin kadunnimet 1Jakomäki – WikipediaKaupunginosan historia - Koillisseura - Jakomäki-Suurmetsä
Kyseinen runo löytyy Hugon Les contemplations -teoksesta. Fyysisen kappaleen voi saada lainaan mm. Helsingin yliopiston kirjastosta. Project Gutenbergissä on myös e-kirja.
Voit tiedustella todistusta siitä synnytyssairaalasta, jossa äitisi on syntynyt. Syntymätodistuksia on myös Kansallisarkistossa. Ne eivät ole vapaasti käytettävissä, vaan käyttöön tarvitaan lupa. Lisää tietoa käyttöluvan saamisesta: https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/k%C3%A4ytt%C3%B6rajoitus
Kunnalliskertomuksia ei löydy Inarin kirjastosta, vaan kunnalliskertomukset on varastoitu Inarissa johonkin muuhun paikkaan. Tähän vastaukseen ei ehtinyt tieto siitä, mihin. Rovaniemen kaupunginkirjasto on luetteloinut omistamansa kunnalliskertomukset nimellä toimintakertomukset: Inarin toimintakertomukset vuosilta 1957-1958 ja vuodesta 1960 eteenpäin löytyvät kyllä Rovaniemen kaupunginkirjaston Lappi-osastolta, mutta se on muun Rovaniemen pääkirjaston ohella suljettu kirjaston remontin ajaksi ainakin 31.5.2025 asti. Remontin aikana aineisto ei ole saatavilla, sen jälkeen toimintakertomuksia voi pyytää tarvittaessa lukusalilainaan oman kirjaston kautta.
Lenin oli johtanut lokakuun vallankumousta vuonna 1917 tyttöoppilaitos Smolnan instituutissa Pietarissa, joka toimi sittemmin neuvostohallituksen päämajana. Vuonna 1918 Suomen kenraalikuvernöörin palatsissa, Helsingissä Eteläesplanadilla, toimi punakaartin esikunta ja muuta punaisten hallintoa. Silloin kyseinen rakennus sai kansan suussa nimen Smolna, tunnetun pietarilaisen esikuvansa mukaan. Nykyään Smolna on Valtioneuvoston juhlahuoneisto.-https://valtioneuvosto.fi/historia-ja-rakennukset/valtioneuvoston-juhlahuoneisto-Sankt-Peterburg. Petrograd. Leningrad: entsiklopeditšeski spravotšnik, s. 581–582. Moskva: Bolšaja Rossijskaja Entsiklopedija, 1992. ISBN 5-85270-037-1
Tuiskulan koulusta on julkaistu vuonna 2003 Maija Myllykosken kirjoittama kirja Kasvoimme tuulessa ja tuiskussa: Tuiskulan koulu 100 vuotta. Siinä mainitaan, että Martta Leppälä on ollut koululla opettajana vuosina 1957-1970. Leppälästä opettajana on jonkin verran mainintoja ainakin sivulta 80 alkaen. Kirjasta sain myös selville, että hän siirtyi opettajaksi Tuiskulaan Oppaan koululta. Puolisonsa Sulo Leppälän kanssa olivat myös Viitalan koulun opettajina ennen Tuiskulaa. Heidät mainitaan myös Lauri Tammiston kirjoittamassa teoksessa Kurikan kansanopetuksen ja 100-vuotiaan koululaitoksen vaiheita, joka julkaistiin vuonna 1982.Tein myös Google-hakuja ja löysin kuvaukseen sopivan Martta Leppälän sukututkimussivusto Genistä, suora linkki...
Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa pappi on yleisnimitys papin vihkimyksen ottaneesta ihmisestä. Seurakuntapastori (kuten myös esim. kappalainen tai piispa) on siis myös pappi. Pastori on tietyt työtehtävät sisältävä virkanimike seurakunnassa.Lähde: Suomen evankelis-luterilaisen kirkon internetsivutAamenesta öylättiin - kirkon sanasto, https://evl.fi/tutki-uskoa/sanasto/
Olisiko kyseessä jazzkappale "Sing, Sing, Sing"? Louis Priman sävellys vuodelta 1936 tunnetaan sekä lauluna että instrumentaalina. Tässä on esimerkiksi Anita O'Dayn laulama versio.Suomeksi kappale on levytetty nimillä "Musta Pekka" ja "Laulattaa".
Kirjaston ruokakirjoista vain ani harvasta löytyy porkkanakakun resepti. Kotiruoka-kirjassa vuodelta 1976 ohjetta ei ole. Vuoden 2000 painoksesta ohje löytyy, ja siinä sulatejuusto ja tuorejuusto ovat vaihtoehtoisia ainesosia. Vuonna 2011 ilmestyneessä Kotileipuri-kirjassa kehotetaan käyttämään kuorrutteessa Philadelphia-tuorejuustoa. Satakunta vuotta sitten ilmestyneissä lehdissä on julkaistu porkkanakakun ohjeita, mutta niissä ei ole ollut minkäänlaista kuorrutusta.Sana "porkkanakakku" esiintyy suomalaisissa sanomalehdissä silloin tällöin 1900-luvulla, mutta sanan esiintyminen lähtee nousuun 1970-luvun lopulla ja varsinainen huippu saavutetaan 2010-luvulla. Ruotsalaisista lehdistä saadaan samansuuntainen tulos sanalla "morotskaka"....
Etsit Helmet.finna.fi - sivun hausta teoksia, joiden asiasanana (= Aihe) on SUOMEN KIELI ja rajoitat tulosjoukot aineiston mukaan, niin että mukaan tulevat vain PELIT. Tulokseksi saat kuusi pelia, joista minun mielestäni ainakin kolme sopii hyvin suomea vieraana kielenä opiskelevalle. Suomen mestarin sanapeli - sanastoa kasvattava korttipeli kielenopiskelin tueksi, Suupaltti - lautapeli suomen opiskelijoille (A1.3 - B1.1) ja Sana sanottavana - sana- ja sanontapeli edistyneille kielen opiskelijoille (B1 - B2).
Kirjastot tekevät sopimukset lehtipalveluiden tarjoajien kanssa yleensä kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Arkistopituuteen kirjastot eivät voi mitenkään vaikuttaa, sen määräävät lehdet ja palveluntuottaja. Nykyisessä sopimuksessa on määritelty, että lehdet ovat luettavissa ilmestymispäivänä sekä takautuvasti enintään 90 päivän ajalta. Jossakin aikaisemmassa sopimuksessa on todettu, että lehtien arkistopituus vaihtelee. Nyt säilytysaikoja on yhtenäistetty, mutta myös lyhennetty.
Ainakin seuraavista kirjoista voisi olla sinulle apua:Liisa Karvinen: Japani hymyn takana (2024)Liisa Karvinen: Riisiä tiskin alta: tarinoita nousevan auringon maasta (2012)Minna Eväsoja; Melkein geisha: hurmaava ja hullu Japani (2016)Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastosta: Helmet-verkkokirjasto | helmet.fi
Hei,Tätä lehteä on ainakin mikrofilminä Rovaniemen kirjaston Lappi-osastolla (suljettu 31.5.2025 saakka). Kirjastosi kaukopalvelun kautta voit kysellä tarkemmin onko muita mahdollisuuksia päästä tuohon aineistoon käsiksi. Mikrofilmejä saanee kaukolainaan kirjastossa siihen soveltuvalla laitteella katseltavaksi, mutta tämä vaatii lisäselvittelyjä.
Etsimäsi Lassi Nummen runo Jossakin on julkaistu ensimmäisen kerran kokoelmassa Lähdössä tänään (1977. s 14.). Runo sisältyy myös esimerkiksi Lassi Nummen runojen kokoelmaan "Runot 1947 - 1977" (1978).
Etsiskelimme nimitystä näille pikkuhahmoille, mutta emme löytäneet sellaista. Finto.fi:n kaunokirjallisuuden kuvailuun erikoistunut sanasto KAUNO - fiktiivisen aineiston ontologia - Finto tarjoaa kaunokirjallisuuden kuvailussa käytetyn sanaston, mutta esimerkiksi rooleja tutkimalla ei löytynyt muuta nimitystä kuin sivuhenkilöt. Henkilö, toimija - KAUNO - Finto -listaus.
Passien historiasta on ilmestynyt mm. seuraavat kirjat:Bixby, Patrick: Licence to TravelHaara, Paula: Ruumiin ja dokumenttien kytkökset : Suomen passin historiaaLövgren, Anna-Brita: Staten och folk på väg. Pass i Sverige från Gustav Vasas tid till 1860Salter, Mark B.: Rights of PassagePasseista annettiin asetukset vuosina 1862 ja 1888. Vanhemman asetuksen teksti löytyy verkosta: https://histdoc.net/historia/passi1862.html Uudemman asetuksen teksti löytynee teoksesta Suomen asetuskokoelma vuodelta 1888.Lisäksi Kaisa Kyläkoski on käsitellyt passien historiaa 1800-luvulla lyhyesti blogikirjoituksessaan: https://sukututkijanloppuvuosi.blogspot.com/2020/05/passit-1800-luvulla.htmlItse kysymykseen en osaa suoralta kädeltä vastata. Osa Puolasta...
