Virallista nuottia ei kappaleesta näytä julkaistun. Musescore-sivustolta kappaleesta löytyy pianosovitus, mutta siihen ei ole nuotinnettu laulumelodiaa.
Voisin suositella kokeilemaan näiden kirjailijoiden teoksia, ovat samantyyppisiä: Jo Nesbø, Jussi Adler-Olsen, Stefan Ahnhem, Erik Axel Sund ja suomalaisista Max Seeck.
Kyseinen runo on kokoelmassa Omarin malja (Aura 1945), kokoelman XXIX runo. Kokoelma löytyy myös muun muassa yhteisteoksesta Teltantekijä ; Viisaan viini (WSOY 1981). Teokset ovat saatavissa Helmet-kirjastoista.
Aapinen voisi olla Aarni Penttilän Aapiskukko tai Haavion Kultainen aapinen. Valitettavasti kirjastosta ovat molemmista ainoat kappaleet nyt lainassa, joten en pysty tarkistamaan, mitä A-kirjaimen kohdalta löytyy. Niitä ei ollut luettavissa Digi.kansallliskirjasto.fi:n aapiskokoelmassa, https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?collection=341Nuo hiirikirjat voisivat olla Hipsuvarpaita. Ne olivat pienikokoisia kirjoja, joissa seikkaili hiiriä. Kirjasammossa on kuvia vanhemmista Hipsuvarpaista, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/Hipsuvarvas. Niitä on lainattavissa Helmet-kirjastoissa, mutta kuvat joita on Helmet-Finnassa ovat uudemmista painoksista.
Etsin sitaattia Franciscuksen teoksista, mutta en löytänyt sitä sieltä. Kirjeitä pyhälle Claralle löytyi, mutta niissä ei ollut tuollaista sisältöä. Sitaatti on näköjään Louise Pennyn teoksessa A better man, mutta alkuperää en löytänyt. Siinä väitetään, että Franciscus sanoi nämä sanat naiselle, joka oli menettänyt lapsensa. Toisaalla väitetään, että sanat olisivat kirjeistä pyhälle Claralle, mutta koska tämä oli neitsyt ja antautunut nuorena uskonnolliselle elämälle, hänestä ei voisikaan olla kyse. Mikäli tällaiset sanat löytyvät, ne voisivat olla tallennettuna jossakin elämäkerrassa. En kuitenkaan löytänyt mitään viitteitä siitä, missä tällainen muisto Assisilaisesta tai hänen puheistaan olisi säilynyt. Asiasta voisi kysyä ehkä...
Kyseessä on Heinrich Heinen runo Ritter Olaf. Runosta on kaksi suomennosta Uuno Kailaan suomennos Ritari Olavi sisältyy Saksan kirjallisuuden kultaiseen kirjaan (1930) ja on luettavissa myös netistä:https://fi.wikisource.org/wiki/Ritari_OlaviLähettämäsi katkelma on Yrjö Jylhän suomennoksesta, joka sisältyy runoantologiaan Runon pursi : maailmankirjallisuuden kertovaa runoutta (1934, s. 225).https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1088159?sid=5338174271https://www.liederabend.cat/en/bloc/entrades/728-knight-olaf
Pistekirjoituskirjojen hankkiminen on käytännössä vaikeaa. Kysyin asiaa Saavutettavuuskirjasto Celiasta ja siellä todettiin, että niitä ei käytännössä voi ostaa. Pistekirjoja tuotetaan Suomessa käytännössä vain Saavutettavuuskirjasto Celian käyttöön. Ja kuten tunnuit tietävän, Celian kautta pistekirjoja lainataan vain sokeille ja vaikeasti näkövammaisille henkilöille. Vaihtoehtona on tietysti se, että hankit tietokoneeseesi pistenäytön. Sekin on todennäköisesti kallis, mutta mahdollinen hankittava.Celia-pistekirjatPolar Print : pistenäytöt
Helsingin kaupungin kirjaston yksiköistä paperilehtenä Ilta-Sanomat tulee 16 kirjastoon. Näet kirjastot tätä linkkiä klikkaamalla. Paperinen Iltalehti tulee seitsemään kirjastoon, Näet kirjastot klikkaamalla tätä linkkiä. Sähköisessä muodossa kirjastossa voi lukea vain kaikille avoimia Ilta-Sanomien ja Iltalehden sivuja.
En valitettavasti löytänyt Einari Vuorelan runoa, joka alkaisi noilla sanoilla, vaikka sen kuvasto sopisi hyvin hänen tuotantoonsa.OUTI-kirjastojen kokoelmista löytyy useita Vuorelan runoteoksia, joista kyseistä runoa voi yrittää etsiä.
Hei!Wikipedian mukaan musiikin Jouko Turkan 12-osaiseen TV-sarjaan Seitsemän veljestä sävelsi Atso Almila. "Televisioon hän sävelsi musiikin Jouko Turkan Seitsemään veljekseen (1989)." Tässä vielä linkki koko Wikipedian juttuun TV-sarjasta josta löytyy myös säveltäjä ketä klikkaamalla saa lisätietoja hänestä:https://fi.wikipedia.org/wiki/Seitsem%C3%A4n_veljest%C3%A4_(televisiosarja)
Olisikohan kyseessä Clifford Simakin kirja City? "Cityn ylin kertomuksellinen taso sijoittuu kauas tulevaisuuteen, jossa ihmiset ovat kadonneet ja jättäneet maailman koirille. Koirat kokoontuvat nuotiotulille kertomaan tarinoita menneistä ajoista – vai ovatko ne ajat vain myyttejä?" Linkki kirjavinkkiin.Toisaalta Tatyana Tolstayan The Slynx olisi myös mahdollinen. Se tosin kertoo ilveksestä. "Two hundred years after civilization ended in an event known as the Blast, Benedikt isn't one to complain. He's got a job--transcribing old books and presenting them as the words of the great new leader, Fyodor Kuzmich, Glorybe--and though he doesn't enjoy the privileged status of a Murza, at least he's not a serf or a half-human four-legged...
2003 Katso -lehtiä löytyy Audiovisuaalisen kulttuurin kirjastosta. Linkki Finna-hakutulokseen.Kirjastosta voisi kysyä samalla myös ohjelmatallennetta. MTV3 katsomosta sitä ei enää löytynyt. Linkki KAVIn sivuille.
Wikipedian ja arkistoidun Lahden käännösrunotietokannan mukaan Robert Browningilta ei ole suomennettu kyseistä teosta.Lähteet:Robert Browning. Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Robert_Browning. (Viitattu 5.5.2026)Robert Browning. Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta (Arkistoitu – Internet Archive). (Viitattu 5.5.2026)
Kovakantisissa kirjoissa on usein parempi sidos, joka kestää kulutusta. Kovat kannet myös suojaavat kirjaa paremmin kuin pehmeät.Usein pehmeäkantiset kirjat ovat pokkareita ja niiden tekstifontti voi olla pienempi kuin kovakantisen kirjan.Kirjan sisältö kuitenkin ratkaisee kirjaston hankintapäätöksen.
Fenno-tietokannasta voi hakea tietoa Borgin sävellyksistä. Hakemalla säveltäjää Borg Kim löytyy kymmenen laulunimekettä. Näistä kahdeksan on Borgin omia esityksiä, ja kaikki ovat peräisin LP-levyltä Seitsemän laulua Aleksis Kiven sanoihin (1979). Levyä on saatavissa kirjastoista. Samoin on saatavissa vuoden 1991 CD-kokoelmaa Collection, jolta löytyy sama materiaali. (Finna)Saman haun mukaan Ossi Runne ja Rautatien Soittajat ovat levyttäneet kumpikin tahollaan "Koskenkorvan jenkan" ja Anja Marvia "Jo valkenee kaukaisen rannan" . Näitä levytyksiä voi hakea Finnasta.Muista Borgin sävellyksistä en ole löytänyt levytyksiä. Tanskalaisen soittokunnan Vejen Gardenin DVD-R-julkaisulla Jubilaeumskoncert 2014 mainitaan Kim Borgin sävellys "Aften",...
Tässä kirjaston henkilökunnan suosituksia:Isaac Asimov: SäätiöJ. G. Ballard: Uponnut maailmaJ. G. Ballard: Kuivunut maailmaPierre Boulle: Apinoiden planeettaChen Qiufan: JättömaaArthur C. Clarke: 2001 avaruusseikkailuPhilip K. Dick: Uneksivatko androidit sähkölampaista?Dmitri Gluhovski: Metro 2033Frank Herbert: Dyyni-sarjaHugh Howey: Siilo -kirjatAldous Huxley: Uljas uusi maailmaStanislaw Lem: SolarisSylvain Neuvel: Uinuvat jättiläisetGeorge Orwell: Vuonna 1984Arkadi ja Boris Strugatski: Stalker: Huviretki tienpientarelleAhmad Kahlid Tawfiq: UtopiaJules Verne: Matka maan keskipisteeseenAndy Weir: Yksin MarsissaAndy Weir: Operaatio Ave MariaH. G. Wells: Maailmojen sotaGene Wolfe: Uuden auringon kirja -sarja
Riippuu käyttötarpeesta. Pitääkö luetteloa päästä katsomaan tien päällä, esimerkiksi kirjakaupoilla? Onko kirjojen tarkemmilla tiedoilla merkitystä (painos, pokkari/kovakantinen, julkaisuvuosi)? Ovatko kirjat enimmäkseen uusia vai vanhoja? Romaaneja vai tietokirjoja?Kirjaharrastajat tuntuvat usein hifistelevän luetteloinnin kanssa, mutta tavalliselle harrastajalle mielestäni pitäisi riittää aika kevyt luettelointi.Jos luetteloisin itse omat kirjani, käyttäisin todennäköisesti tekstinkäsittelyohjelmaa (esimerkiksi Microsoft Word), johon kirjaisin kirjat aakkosjärjestykseen tekijän mukaan. En sisällyttäisi muita tietoja, ja käyttäisin ohjelman etsimistoimintoa kirjan/kirjailijan nimellä etsimiseen. Jos luetteloisin sekä kaunoa että...
