Päiväkerhotyö alkoi virallisesti Jyväskylän kaupunkiseurakunnassa vuonna 1966. Teoksessa Seurakunta kasvavassa Jyväskylässä mainitaan tämän tiedon lisäksi myös nuoriso-ohjaaja Helga Pärssisen aloittama ensimmäinen päiväkerho Vanhalla seurakuntatalolla vuonna 1951 (ks. kuva ensimmäisestä päiväkerhosta teoksen sivulla 39).Jyväskylän maaseurakunnan pyhäkoulutoimikunta muutettiin vuonna 1974 lapsityötoimikunnaksi, jonka piiriin kuului myös voimakkaasti kasvava päiväkerhotyö. Päätoiminen lapsityönohjaajan virka perustettiin maaseurakuntaan samana vuonna.Maaseurakunnassa oli vuonna 1970 kaksi päiväkerhoryhmää, vuonna 1972 kahdeksantoista ja vuonna 1975 jo 28. Tämän tarkempaa alkuajankohtaa Jyväskylän maaseurakunnan päiväkerhotoiminnalle ei...
Valitettavasti en löytänyt kysymykseen varmaa vastausta.Ottfried Preusslerin Pikkunoita-lastenromaanissa (1978) ja Camilla Mickwitzin Mimosa-noidasta kertovissa kuvakirjoissa (ensimmäiset painokset 1983-1987) ollaan Kyöpelinvuorella, mutta kannet ovat musta- ja sinisävyisiä. Uudemmista kirjoista Mila Teräksen Noitapeilissä Kyöpelinvuori niinikään esiintyy, mutta senkään kansi ei vastaa kuvausta (2016).
Samantyyppisiä voisivat olla esimerkiksiEowyn Ivey: Maailman kirkkaalle laidalle https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…Paolo Cognetti: Suden onni https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…Charlotte McConaghy: Viimeinen muuttolintu https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…Shelley Read: Minne virta kuljettaa https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…Michael Bennett: Viattomien veri https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…Kerstin Ekman: Suden jälki https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_7212156 Voit löytää kiinnostavia kirjoja myös...
Tinka on tarkoittanut 'riitaa, kiistaa'. Se pohjautuu muinaisnorjan sanaan thinga, josta on johdettu muinaisnorjan ja -ruotsin ting, 'kokous, käräjät'. Nykyruotsin ting on 'olio, esine ja käräjät'; englannissa sana on thing ('asia'), saksassa Ding, ('asia').Muinaisgermaaneilla on ollut kansankokousta tarkoittava sanaan thing. Thingaz ja sen rinnakkaismuoto palautuvat indoeurooppalaisen kantakielen aikaa merkitsevään sanaan téngkos. Veijo Meri on tiivistänyt sanan vaiheet 'ajasta' 'asiaan' seuraavasti: "Ajasta tuli määrättynä aikana pidetyt käräjät ja tarkoitettuaan niitä sana alkoi tarkoittaa asiaa, esinettä, koska käräjillä nimenomaan käsiteltiin asiaa."Meren téngkos-tulkinta, joka kytkee tingan aikaan, on varsin mielenkiintoinen siltä...
Palsamoimalla suojattua ruumista merkitsevä muumio on vakiintunut suomen kieleen 1900-luvun alussa. Latinan mukaisessa asussa muumia se on tullut kirjakielessämme käyttöön jo Daniel Europaeuksen sanakirjasta 1853 alkaen.Lähde: Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Tekstiviestiä pidetään usein suomalaisena keksintönä, mutta totuus on monivaiheisempi. Maailman tiettävästi ensimmäinen tekstiviesti lähetettiin Britanniassa 3.12.1992. Suomalainen insinööri Matti Makkonen mainitaan monissa lähteissä tekstiviestin keksijänä. Hän kyllä kehitti ansiokkaasti ideaa tekstimuotoisesta matkapuhelinviestinnästä, mutta todellisuudessa tekstiviesti on keksitty monen eri tahon yhteistyönä.Lähde: Tarja Tuulikki Laaksonen: Merkittävimmät suomalaiset keksinnöt (Minerva, 2021)
Jos otetaan huomioon se, että saunan syntyhistoriaa ei tarkoin tunneta ja sen alkuperä on tutkijoillekin sankan vesihöyrypilven peitossa, ei sauna välttämättä tunnu vahvimmalta mahdolliselta tarjokkaalta maailman suomalaisimmaksi asiaksi. Vastaehdokkaaksi voisi käydä esimerkiksi maailmankuulu sisu. Sitä on "alettu pitää nimenomaan sellaisena suomalaisten ominaisuutena, jota ei tavata muiden kansojen keskuudessa. Usko sisun suomalaisuuteen ei ole vain kansan syvien rivien tulkintaa, vaan siihen ovat eri aikoina yhtyneet myös monet suomalaisuuden tutkijat", niin kuin Seppo Knuuttilan artikkeli Kolme mentaliteetin säiettä kirjassa Suomalaisten symbolit toteaa. Lauri Haatajan ja Veikko Kallion kirja Suomalainen sisu alkaa näin:"Talvisodan...
Kirjassa esiintyvät runolainaukset on listattu tarkasti kirjan lopussa. Äänikirjassa niitä ei lueta, mutta löydät ne joko e-kirjasta tai painetusta kirjasta.
Kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Barbara Helsingius itse. Kappale on julkaistu vuonna 1977 Helsingiuksen albumilla Det var en gång.Kappaleen tiedot täällä ja Det var en gång -albumin täällä.
Havata-verbin merkitys on 'herätä unesta, havahtua'. Sana löytyy sekä vanhan kirjasuomen että Suomen murteiden sanakirjasta. Sitä on kuitenkin mahdotonta sanoa, onko Onerva tuntenut sanan entuudestaan vai yksinkertaisesti johtanut sen runollista vapautta käyttäen havahtua-verbistä.havata - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja havaita - Koko artikkeli - Vanhan kirjasuomen sanakirja havahtua - Kielitoimiston sanakirja
Valitettavasti korujen arviointi tai tunnistus ei kuulu toimenkuvaamme. Kokeilin erilaisia kuvahakuja, sekä sanallisia hakuja, mutta en löytänyt mitään koruanne muistuttavaa.Korua kannattaisi näyttää jollekin asiantuntijalle, esim. koruihin erikoistuneessa antiikkiliikkeessä tai huutokauppakamarissa. Heitä voi löytää esim. Antikvariaatti.net sivustolta. Linkki sivuille.
Olisiko kyseessä Tapani Baggen Väinö Mujunen -sarja? Linkki Helmet hakutulokseen.Myös Timo Sandbergin Otso Kekki -sarja voisi olla sopiva. Linkki Helmet hakutulokseen.
Suomeksi niitä on tullut aika vähän. Kirjaston tietokannassa niistä käytetään termiä runoromaanit. Tässä on valmis haku Outi-verkkokirjastossa aiheella runoromaanit, rajattuna aikuisten kirjoihin. Ne eivät aina ole ihan samaan tapaan kirjoitettuja kuin nuorten säeromaanit ja voivat olla kokeellisempia. Anne Carsonin Punaisen elämäkerta (Autobiography of Red) on laajasti suositeltu ja se onkin juuri tullut suomeksi.Jotkut nuorille suunnatuista säeromaaneista sopivat hyvin aikuisillekin, suosittelen esimerkiksi Jacqueline Woodsonin Ruskea tyttö unelmoi -kirjaa.Jos englanniksi lukeminen sujuu, netistä voi etsiä lisää haulla verse novels for adults. Niitä ei välttämättä ole kirjastojen kokoelmissa.
Nykyisen ravitsemusliikkeen FaceBook kertoo muutosta:"Pataässä ja uusi osoite on siis Snellmaninkatu 13, eli entinen Lilla Helsingfors"eli olisiko 1990-luvun ravintola ollut Bar Lilla Helsingfors?Työtoveri ehdotti ravintola Savannaa, joka tosin oli Mariankadulla. Ravintolassa oli mieleen jäävät lasimaalausikkunat. Linkki Ravintola Savanna, Mariankatu 19.Finna haulla Snellmaninkatu 13, löytyivät myös Latu-Haiti oy ja Kauppakilta. Linkki valokuvaan Ravintola Latu-Haiti oy, Snellmaninkatu 19. Linkki Ravintola Kauppakillan ruokalistaan 1958, Snellmaninkatu 13.Yritin myös hakea Finnasta Kruunuhaan muita ravintoloita. Linkki Finna-haku: ravintola Kruunuhaka.
