Epäily on aivan oikea: etsitty runo on Vilho Rantasen Tietäjät idästä. Se on peräisin vuonna 1952 julkaistusta kokoelmasta Viisi pappia taivaan portilla ja löytyy myös Rantasen valittujen runojen kokoelmasta Runot. Tämän lisäksi se sisältyy esimerkiksi sellaisiin antologioihin kuin Tämän runon haluaisin kuulla, Lapsuuden joulu. 1 ja Lapsuuden joulu : rakkaimmat joulurunot.Runo alkaa seuraavasti: "Idästä, vieraalta maalta, tähteä seuraten / tuli taas, niinkuin kerran, tietäjät kysellen: / 'Missä, missähän täällä on syntynyt Kuningas, / Leijona Juudan heimon, Herra ja valtias?'" Kahdestatoista säkeistöstä viimeinen kuuluu näin: "Idästä tietäjät saapui, koitosta auringon. / Itään he läksivät, kun yö synkkänä yllä on. / Takaisin kaukaiseen...
Kävin läpi sivustoja ja kirjoja, joissa on sitaatteja Minna Canthilta. Tuota kysymääsi sitaattia en niistä valitettavasti löytänyt. Lähimpänä tuota ajatusta oli hänen sanomistaan Mutta parempi kärsiä ja vaivaa nähdä kuin paikoilleen pysähtyä. Alla on lähteitä, joista voit halutessasi etsiä sitaattia.Minna Canth: Sanoi Minna Canth : otteita Minna Canthin teoksista ja kirjeistäSuvi Ahola: Mitä Minna Canth todella sanoi?Minna Canth: Suolavakka
Ilmaus säkäkorkeus on johdettu eläimen selän korkeinta kohtaa merkitsevästä säkä-sanasta. Sillä on vastineita itäisissä lähisukukielissämme, mutta sen alkuperä on tuntematon.Lähteet: Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja Suomen kielen etymologinen sanakirja
Hymy-lehteä on mikrofilminä vain Kansalliskirjastossa, mutta ei 1980-luvun alkupuolelta, vaan ainoastaan vuosien 1972-1977 lehdet on mikrofilmattu. Fyysisiä lehtiä pääsee kuitenkin Kansalliskirjastossa selaamaan tilaamalla ne lukusaliin. Lehtiä löytyy lukusalikäyttöön myös Jyväskylän, Oulun, Tampereen, Turun ja Åbo Akademin kirjastoista. Kovin lähellä Kemijärveä ei mikään näistä kirjastoista ole. Lehtien saatavuus Finna.fi: https://finna.fi/Record/fikka.3422188?sid=5021037722
Meripihka on muinaisten havupuiden fossiloitunutta pihkaa tai lehtipuun mahlaa, jota on kerrostunut meren pohjaan tai painunut maakerrosten alle. Lähteet ja lisätietojaTieteen termipankki: meripihka https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kasvitiede:meripihkaApu 16.5.2017: Meripihka kätkee salaisuuden https://www.apu.fi/artikkelit/meripihka-katkee-salaisuudenWikipedia: Meripihka https://fi.wikipedia.org/wiki/Meripihka
Jamppa Tuomisen esittämästä "Kevään tyttö" kappaleesta ei ole julkaistu nuottia. Kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Pekka Rahkola. Kappaleen esitys löytyy CD-levyltä Jamppa Tuominen: Kullannuppu - 40 unohtumatonta laulua. Kullannuppu : 40 unohtumatonta laulua | Hakutulokset | Keski-Finna
Laitoin tästä kyselyä kirjastolaisten sähköpostilistalle, jos joku muistaisi pyöräilyjä oman kirjastonsa historiasta ennen vuotta 2010. En ole valitettavasti saanut tähän vastauksia. Jos saan niitä myöhemmin, niin välitän ne tiedoksi. Lehtiartikkeleita yritin myös etsiä, mutta ensimmäiset maininnat olivat vasta vuoden 2011 Cycling for libraries -tapahtumasta.Esimerkiksi Seinäjoen pääkirjaston varastossa on monta metriä kirjastoaiheisia teoksia, myös kirjastohistoriaa. Taitaa olla melko pieni mahdollisuus, mutta niitä voit toki käydä selaamassa, jos sieltä löytyisi mainintoja etsimältäsi ajanjaksolta opinnäytettäsi varten.
Eino Grönin esittämä "Suuri päivä" sopii kuvaukseen. Laulu alkaa: "Hän itseksensä puuhailee näin vuokrahuoneessaan". Laulun alkuperäinen nimi on "Den stora dagen". Sen on säveltänyt Benny Borg ja suomeksi sanoittanut Juha Vainio.Eino Grön: Suuri päivä YouTubessa:https://www.youtube.com/watch?v=iysFyTpL3Bw
Täsmälleen tuollaista laulua en löytänyt. Elokuvassa ”Härmästä poikia kymmenen”, jonka pääosassa on Tauno Palo, lauletaan mm. laulua ”Raha ei lopu eikä ruma tartu” (kohdassa 45:00-). Sanat kuuluvat huonosti, mutta joissakin laulun painetuissa versioissa on säkeistö, jossa lauletaan:”Hei, hei mun helapää puukkoani vaskitupehnansa.Hei, hei mun rautamalamariani mänttihihinasnansa.”Tämä säkeistö sisältyy esimerkiksi Häjyt 2000 -yhtyeen esitykseen ja ”Härmän laulukirjaan”. Kirjassa ”Laululipas” on sanat lauluun ”Hei, mun helapää veitteni!”, jonka kolmannessa säkeistössä lauletaan:”Hei mun helapää veittehnäni,Mun vaskitupehnani!Hei mun lyijymalmarihnani,Mun mänttihihnahnani!” Finna-hakupalvelun mukaan Tapani Jalkasen ja...
Internet-lähteistä en onnistunut löytämään laulusta kuin joitakin katkelmia. Laulusta on olemassa useita eri versioita, joten on mahdollista, että juuri kysyttyjä sanoja ei ole mihinkään myöskään painettu.Erkki Ala-Könnin toimittamassa Härmän laulukirja -teoksessa (Härmä-seura, 1976) on julkaistu seuraava, Kustaa Etelämäen vuonna 1962 kirjaama versio. Härmässä häät oli kauhiatsiellä juotihin ja tapeltihin.Porstuasta porraspäähänrumihia kannettihin.Anssin Jukka kun häihin lähtipani kirvehen rekehensä.Eikä se muita mukahansa ottanukun nuorimman sisarensa.Anssin Jukka sano äirillensä,jotta äläkää te surko näitä,jos me hiukan kattelemmanoita Pikku-Lammin häitä.Anssin Jukka kun häihin lähtiniin aisalla istuu piru.Niin kun lintu lennos se...
Kalevalasta löytyy montakin mainintaa keväästä. Avoimesta Kalevalasta löytyy kuusi runoa hakusanalla kevät. Linkki Avoin Kalevala.Muilla kevätaiheisilla hakusanoilla saattaa runoja löytyä lisää.
Aivan noin tarkkaa jakoa ei nuoteistamme valitettavasti löydy.On laiva valmiina lähtöön -laulu löytyy mm. nuoteista Jos sull' lysti on, Musiikkimatka ja Lauluhetki. Linkki Helmet hakutulokseen.Kirjaston lisäksi nuotteja löytyy esim. F-musiikki.fi verkkokaupasta.
Sellon kirjastoon tulee Juoksija-lehti. Linkki Helmet hakutulokseen.Sellon kirjastosta löytyvät myös Fizkultura i sport, Liikunta & tiede sekä Kunto plus.Koko helmet alueelle tulee runsaammin liikuntalehtiä. Linkki Helmet hakutuloseen.Juoksija löytyy myös kansallisesta e-kirjastosta. Linkki e-kirjaston lehtivalikoimaan ja kirjautumisohjeisiin.
Ainakin kahdessa romaanissa: Satu Koskimiehen: Te näitte mun soittoni riemun : Ulla Katajavuoren elämä : elämäkertaromaani ja Martti M. Niemen: Väinämöinen, varaväkevä.Finna-haku Aihesanoilla kannel, soittaminen ja romaanit not runot. Linkki hakutulokseen
Valitettavasti käytettävissäni olevista lähteistä (Helmet.fi, Finna.fi, Youtube.com, Yle.fi) en nyt löytänyt suosikkikirjailijastasi mitään tallennetta tai viitettä tallenteesta. On tietysti mahdollista, että sellaista ei ole säilynyt. Koska muistat, että ainakin Ylellä on häntä aikoinaan haastateltu, voisit kokeilla kysyä myös suoraan Ylen asiakaspalvelun kautta, tässä on linkki: https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp?lang=fi
Tutun kuuloinen mietelmä ja lienee tosiaan Tommy Tabermannin laajasta tuotannosta. Kahlasin läpi kirjastomme hyllyssä olevat Tabermannin teokset (Eroottiset runot, Ihme nimeltä Me, Oodeja kahdelle iholle, Rakkauden kolme kehää, Lauluja suuresta halusta, Suutele minulle siivet, Tähtiä kämmenellä, Valitusvirsiä valkoisille heteroille ja Veren sokeri), mutta yhdestäkään ei löytynyt kysymääsi runoa. Myöskään kokoomateoksesta Runot 1970-2010 ei löytynyt lähtemisestä kertovaa runoa. Tunnistaisiko joku palsan lukija kyseisen runon?
Valitettavasti en voi tarkistaa yksittäisen rekisterikilven saatavuutta suoraan. Autorekisteri.fi-palvelusta saa tietoja rekisterikilvistä. Rekisterinumerohaun tiedot tuottaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, liikenneasioiden rekisteri www.traficom.fi Palvelu on maksullinen. Ajoneuvorekisterikyselyyn pääset täältä https://www.autorekisteri.fi/Traficomin ajoneuvojen rekisteröintiin ja rekisterikilpiin liittyvien asioiden neuvonta löytyy https://www.traficom.fi/fi/traficom/yhteystiedot/asiakaspalvelu/ajoneuvojen-rekisteroinnin-asiakaspalvelu
Kansan tahto -sanomalehti vuodelta 1965 löytyy ainakin Työväenliikkeen kirjastosta Helsingistä. Jos sinun on mahdollista käydä siellä, voit pyytää lehden luettavaksesi lukusaliin. Jos et pääse Helsinkiin, voit pyytää artikkelin oman kirjastosi kaukopalvelun kautta. Jos haluat kysyä artikkelista, voit tietysti ottaa ensin yhteyttä Työväenliikkeen kirjastoon. Työväenliikkeen kirjasto - yhteystiedot
Kyseessä voisi olla ranskankielinen sveitsiläinen elokuva Pitsinnyplääjä vuodelta 1977. Se on kertomus ujon nuoren naisen ensimmäisestä rakkaudesta ja sen traagisista seurauksista. Elokuvan on ohjannut Claude Coretta ja pääosaa esittää Isabelle Huppert. Se oli Huppertin läpimurtorooli.
Jos puhumme samasta videosta kuten tämä: https://www.youtube.com/watch?v=Wl959QnD3lMtai 10 tunnin mittainen versio: https://www.youtube.com/watch?v=ZLcgsBAXNaQniin kyseessä on biisi nimeltään "Song for Denise"Spotify linkki: https://open.spotify.com/track/7vhOxpwnenXcBBrGkeZUcdYoutube linkki: https://www.youtube.com/watch?v=aLp8SISp4nM
