Uusimmat vastaukset

Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Answer
Missä Veikko Huovisen kirjassa/novellissa maanviljelijä (asui saaressa) alkoi ruokkia lehmiensä maidolla VARIKSIA! 32 20.3.2024 Kyseessä on Kaksi luomiskertomusta -nimisen kaksiosaisen novellin ensimmäinen osa Varikset. Novelli löytyy Veikko Huovisen kirjoista mm. Porsaan paperit: eläinaiheiset erikoiset (v. 1999), Ympäristöministeri: ekotarinoita (v. 1982) ja Bakulainen Bahvala. Toinen osa (v. 2005).
Onko Amalia Rodriguesin kappaleesta Maria Rita cara bonita tehty suomenkielistä versiota? 18 20.3.2024 Hei, Eipä näyttäisi olevan juuri tuota kappaletta. Suomeksi tosin löytyy Kirsi Poutasen Amália tribute : fado original in Finnish, jossa on 15 Amália Rodriguesin kappaletta Tarja Härkösen suomennoksina.
Milloin on Seinäjoen nimikkojalokiveksi valittu keltakvartsi? 24 20.3.2024 Etelä-Pohjanmaan kuntakivet -julkaisun mukaan kuntakiviä on valittu tälle alueelle vuonna 1995 ja aktiivisena toimijana siinä on ollut Lakeuden kivikerho. Muita nimikkolajeja (kuten lintu ja kasvi) valittiin Seinäjoelle syksyllä 1997.
Kirjoitetaanko Pariisin kahvi isolla vai pienellä alkukirjaimella? 36 20.3.2024 Pienellä alkukirjaimella, koska ruokien ja ruokalajien nimet kirjoitetaan pienellä, vaikka niihin sisältyisi erisnimi (esim. pariisinperunat, bostonkakku). Lähde Kielitoimiston ohjepankki: https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/alkukirjain-esimerkkeja-pienes…
ETSIN JUHANI LINNOISEN KIRJAA HELMETISTÄ SE TUNTUU OLEVAN KUMMAN KYSYTTY TEOS JA AINA LAINASSA MISTÄ MUUALTA SITÄ VOISI ETSIÄ 41 20.3.2024 Juhani Linnoisen kirjoittama Katto pois! : 40 vuotta suomalaisessa ajoneuvoteollisuudessa (Turun Sanomat, 2000) on tosiaan melkoinen harvinaisuus kirjastojen kokoelmissa. Kuitenkin se on saatavana helmet-kirjastoista. Tällä hetkellä ainoa kappale on lainassa, eräpäivä on 27.3.2024. Voit varata kirjan ja saat sen haluamaasi helmet-kirjastoon. Varausjonoa teokseen ei juuri nyt ole. https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1375608__Skatto%20pois__O…  
Löytyykö mistään tietoa lähimmistä suomenkielisistä vastineista toisen maailmansodan aikaisen Yhdysvaltain armeijan ilmavoimien organsiaatiotasojen nimistä?… 28 20.3.2024 Englanti-suomi-englanti: sotilassanasto ja lyhenteet (Pääesikunta 1992) ehdottaa seuraavia käännöksiä: fighter command: hävittäjäosasto; (Brit.) hävittäjäkonevoimat; (US) hävittäjäyhtymäbomber command: (US) pommituslennosto; (Brit.) pommituslaivue      wing: laivue      group: (Brit.) lentolaivue; (US) lentorykmentti      squadron: eskadroona, laivueflight: lento-osasto, lentue
"Valtiopäivil on päätetty, että jätkäkin saapi laulaa", näin kerrotaan Reino Helismaan laulussa Souvaripoikia. Mistähän päätösestä tässä on kysymys? 45 20.3.2024 Hei, Näin vähillä tiedoilla asiasta voidaan esittää vain arvailuja. Souvi tarkoittaa raskasta työtä tai työurakkaa, jota tilapäiset kausityöntekijät tekivät metsissä ja satamissa. Sanaa ”souvarit” alettiin käyttää 1800-luvun lopulla ja usein sillä viitattiin ”jätkiin.” Laulamista tietojeni mukaan Suomessa ei ole lainsäädännöllä koskaan rajoitettu. Yksi poikkeus tästä säännöstä on kuitenkin olemassa. Viime sotien aikana Suomessa oli tanssikielto vuosina 1939-1948. Kielto koski nimenomaan tanssia, mutta vanhojen sanomalehtiartikkelien perusteella käy ilmi, että kieltoa valvovat nimismiehet kielsivät tällä perusteella usein myös yhteislaulun. Myöhemmin Korona-aikana kiellettiin myös yhteislaulaminen. Arvelen siis, että tässä...
Luin jokin aika sitten uutisen, että Pohjois-Savoon on saatu rahoitus projektille, jossa lukiolaisten poissaoloja ja pudokkuutta yritetään vähentää. Kyse oli… 29 20.3.2024 Koululaisten poissaolojen ja koulupudokkuuden vähentämiseen tähtääviä hankkeita on viime vuosina ollut paljon. Ihan kysymystä vastaavaa hanketta ei löytynyt, mutta tässä olisi joitain vaihtoehtoja: Yhessä-hanke: https://www.xamk.fi/tutkimus-ja-kehitys/yhessa-yhteisollisen-oppilaitosnuorisotyon-kehittaminen-etela-savossa/ Uukkari-hanke: https://toimisaatio.fi/kehittaminen/uukkari/ Sitouttavan kouluyhteistyö hanke: https://www.oph.fi/fi/hankkeet/sitouttava-kouluyhteisotyo Oppilaitos Vamos -hanke: https://sakky.fi/fi/blogit/2020/pysahdytaanko-keskeytyskahveille-yksilovalmennusta-keskeytyksen-ajalle
Ketkä esittävät kunkin hahmon ääntä Miina ja Manu -kirjojen äänisaduissa? 28 20.3.2024 Googlaamalla hakulausekkeella "miina ja manu äänisadut lukijat" löytyi tieto, että äänisatujen lukijoina ovat Tapani Puranen, Leila Viitala ja Rauno Virtanen. Tarkempaa tietoa siitä kuka esittää ketäkin en kuitenkaan löytänyt. Jos jostain pääsisi kuuntelemaan, niin sieltä se varmaan selviäisi tarkemmin.
Olen pohtinut, että mikä mahtoi olla 90-luvulla lapsuudessani luettu lastenkirja, jossa oli tarina kaniperheestä? 58 19.3.2024 Löysin muutamia ehdokkaita: Richard Scarry: Puput Linkki kirjan kuvaan Beatrix Potter: Petteri kani Linkki kirjan kuvaan tai Alan MacDonald: Tiheikön väki kirjat (tosin hiiriperheestä) Linkki kirjan kuvaan Kirjaa voisi jatko metsästää Finna-haulla. Linkki Finna.fi
Puolalainen toimittajavieraamme kysyy: I'm writing my article about libraries in Helsinki and wondering if you know which ones have sections dedicated to… 52 19.3.2024 I think there is not any Tove Jansson sections in any local library, but as part of the public art work collection of the Central Library Oodi, there is a Tove Jansson art rug in children´s department. It´s created by a Finnish designer Laura Merz. More detailed information you can find online: https://oodihelsinki.fi/en/what-is-oodi/art
Mistähän syystä en saa ilmoitusta eräpäivistä sähköpostiini? Tiedoissani on merkintä sähköpostiosoitteesta. 47 19.3.2024 Eräpäivämuistutukset lähetetään järjestelmästä automaattisesti, mutta jos viestit eivät tule perille, tarkista osoitteesi oikeinkirjoitus. Varmista lisäksi, ettei sähköpostin roskapostisuodatus estä kirjaston ilmoituksia. Joskus liian täysi sähköpostilaatikko estää viestien saapumisen.  Helmet-kirjastot lähettävät ilmoituksia ja muistutuksia tekstiviestinä, sähköpostitse ja postitse. Kirjautuneena Omiin tietoihisi voit kohdassa Muuta yhteystietojasi tarkistaa, että kaikki yhteystietosi ovat ajan tasalla. Kyseessä voi olla joskus tilapäinen tekninen häiriö, mutta yleensä näistä katkoksista, jos ne koskevat useita asiakkaita, tiedotetaan erikseen Helmet.fi:n etusivulla.        
Asikkalan Vähä-Äiniö on ollut Wähä Eine ja Iso-Äiniö Iso Eine. Näin ainakin 1800- l kirkonkirjoissa. Kun miettii vanhan asutuksen asettumista voisi ajatella,… 26 19.3.2024 Kyseisten kylännimien alkuperä on jäänyt epäselväksi. Iso-Äiniö on tunnettu myös nimellä Äinää ja Vähä-Äiniö nimellä Äinönen. Lähde: Suomalainen paikannimikirja SuomalainenPaikannimikirja_e-kirja_kuvaton.pdf (kotus.fi) Mahdollisen lisätiedon saamiseksi suosittelen Kotimaisten kielten keskuksen nimistöasiantuntijoiden tarjoamaa nimineuvontaa osoitteessa: Kieli- ja nimineuvonta - Kotimaisten kielten keskus (kotus.fi)    
Löytyvätköhän ammattimatrikkelit digitaalisina. Että niitä voi lukea kirjastossa? 45 19.3.2024 Kaikkia ammattimatrikkeleita ei löydy digitaalisina. Osan on listattu Sukuhistoria.fi sivuston wikiin. Linkki sivulle.https://www.sukuhistoria.fi/wiki/index.php/Matrikkelit Muita kannattaa etsiä Finna-haulla, joka kattaa suurimman osan suomenmuseoiden, arkistojen ja kirjastojen aineistosta. Linkki Finna.fi (hakusana matrikkelit, ei rajausta)  
Kenties Ylen kanavalla (TV1, TV2) pyöri 90-luvun alku- tai keskivaiheilla kotimainen sarja, jossa pääosassa oli kaksi teini-ikäistä tyttöä, jotka jollain… 77 19.3.2024 Kuvausta vastaavaa sarjaa ei löytynyt. Ehkä joku lukijoistamme muistaa sarjan tai tarkempia yksityiskohtia siitä?
Olen kiinnostunut Raahessa 1950-60-luvulla toimintansa aloittaneesta lastentarhasta, jonka johtajana toimi Brita Oesch. Onko julkaistu aiheeseen liittyvää… 36 19.3.2024 Brita Koskisesta ja lastentarhasta löytyi varsin vähän tietoa. Mitään kirjaa tai opinnäytettä ei ilmeisesti ole olemassa. Varhaiskasvatuksen historiasta Suomessa löytyy mm. teokset: Hänninen, Sisko-Liisa: Suomen lastentarhatyön ja varhaiskasvatuksen historia Salminen, Hannele: Lastentarhatoiminta - osa lapsuuden historiaa : Friedrich Fröbelin lastentarha-aate ja sen leviäminen Suomeen Välimäki, Anna-Leena: Lasten hoitopuu : lasten päivähoitojärjestelmä Suomessa 1800- ja 1900-luvulla Raahen historiasta: Raahen tietoon historia -kirjasarja Brita Oeschista löytyi muutamia epävarmoja elämäkertatietoja. Hän lienee ollut Ruona Oy:n toimitusjohtajan Emil Oeschin kolmas vaimo. Pari vihittiin 19.9.1937; Raaheen he olivat muuttaneet Mäntästä...
Mikä on Suomen pisin rekisteröity etunimi? 88 19.3.2024 Suomessa asuvien osalta pisin etunimi väliviivoineen (kaksi- tai kolmiosainen nimi) on 24 merkkiä. Pisin yksittäinen etunimi ilman välimerkkejä on 21 merkkiä. Pääset tarkastelemaan nimitilastoja DVV:n ylläpitämästä nimipalvelusta:https://nimipalvelu.dvv.fi/ Tietosuojasyistä palvelussa ei ole julkaistu sellaisia etunimiä, joiden nimenhaltijoita on alle viisi.  
Onko Jyväskylässä sijaitseva Sulunharju reunamuodostuma vai harju? Jos ei, niin mikä jääkauden jälki se on? 85 19.3.2024 Jyväskylän Korpilahdella sijaitsevasta Sulunharjusta ei löydy juurikaan tietoa painetuista tai sähköisistä lähteistä. Kannattaa olla yhteydessä suoraan geologian asiantuntijoihin, esim. Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen osastoon: Geotieteiden ja maantieteen osaston yhteystiedot | Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta | Helsingin yliopisto (helsinki.fi). Jääkaudesta ja historiallisesta geologiasta löytyy yleistietoa mm. seuraavista kirjoista: Isomäki, Risto: Miten Salpausselät syntyivät (2015) Jääkaudet (toim. Marjatta Koivisto) (2004)  
"Esko Riihelän painajainen" on Anssi Kelan kappale, mutta miten Riihelä liittyy kappaleen sanoitukseen ja miksi se on painajainen? 70 19.3.2024 Yleisradion muistokirjoituksen sanoja hyödyntääkseni, Esko Riihelä puhui väsymättä turvallisuudesta: hän oli sujuvan ajamisen ja yhteispelin puolestapuhuja, ja painoi turvavöiden käytön tärkeyttä kansan tajuntaan. Nimeämällä kappaleensa Esko Riihelän painajaiseksi Kela on ehkä halunnut korostaa liekit kannoillaan pakoon autoilevan Villen ajotavan holtittomuutta ja liikenneturvallisuutta vaarantavaa käyttäytymistä – ja kenties jopa vihjata, ettei Ville ehkä käyttänyt turvavöitäkään. Kyllä tällainen Ville varmaan jonkinmoinen painajainen Riihelälle olisi ollut. Esko Riihelä puhui väsymättä turvallisuudesta: "Hänestä tuli liikenteen ääni kansalaisille" | Yle
Miksi myöskin-sanan käyttöä toivotaan vältettävän sen takia, että se on kaksinkertainen ilmaus? Miksi sitten "myöskään" on hyväksyttävä kun eikös siinäkin ole… 56 19.3.2024 Myöskin sisältää sanan myös sekä liitteen -kin, jonka merkitys on ’myös’. Kokonaisuus on siis merkityksen kannalta toisteinen. Sama koskee myös-sanan ja -kin-liitteen yhdistelmää, jossa -kin on kiinnittynyt eri sanaan. Usein merkitystä ’myös’ ilmaisemaan riittää joko pelkkä myös tai pelkkä -kin. Kielteinen (ei) myöskään eroaa myöskin-sanasta siinä, että siihen liite -kään kuuluu erottamattomasti: toisteinen "myös tänäänkin" voidaan korvata sanomalla kieliopillisesti korrektisti "myös tänään", mutta "ei myöskään tänään" ei vastaavalla tavalla ole korvattavissa ilmaisulla "ei myös tänään". Kieltoa vahvistava myöskään on neutraali ja yleiskielen mukainen. Se tasapainottaa lauseen rakennetta, vaikkei se merkityksensä puolesta eroakaan myös-...