Tiettävästi kukaan Abban kiertueilla soittaneista kitaristeista ei ole ollut suomalainen. Kiertuekokoonpanoon kuului kyllä vuosina 1974 - 77 kitaristi Finn Sjöberg, mutta nimestään huolimatta hän on ruotsalainen.
Monikansallista jazzrockyhtyettä Made In Sweden kuulemma pyydettiin Abban taustayhtyeeksi vuoden 1977 maailmankiertueelle, mutta yhtyeen suomalaiset jäsenet, basisti Pekka Pohjola ja rumpali Vesa Aaltonen, hylkäsivät tarjouksen.
Lähteet:
https://felpin80.tripod.com/ata/id41.html
https://www.themusicofabba.com/abba-musicians/
Huhtamäki, Mikael. Live in Finland: Kansainvälistä keikkahistoriaa Suomessa 1955 - 1979. Gummerus, 2013. S. 272.
Helmet kirjastojen lainattaviin esineisiin ei kuulu painepesuria. Todettakoon, että Ähtärin Pääkirjaston Välinelainaamoon kuuluu tekstiilipesuri/ painehuuhtelukone. https://finna.fi/Record/eepos.3010827?sid=3053924134
Helmet kirjastoille voi esittää hankintaehdotuksen sivulla https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Suomalaisen kirjallisuuden seuran kokoamasta Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta löytyy listattuna Sirkka Turkan teosten käännöstietoja. Käännöksiä on englanniksi, hepreaksi, hollanniksi, islanniksi, japaniksi, mariksi, puolaksi, ranskaksi, ruotsiksi, saksaksi, slovakiksi, turkiksi, unkariksi, venäjäksi, vietnamiksi ja viroksi.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistossa olevasta vastauksesta (11.3.2022) selviää, että kyseinen runo on alun perin julkaistu suomeksi kokoelmassa Yö aukeaa kuin vilja (Tammi 1978) sekä myöhemmin kokoelmateoksessa Runot 1973-2004 (Tammi 2005) nimellä Jään alla savinen ranta, joilla sanoilla runo myös alkaa.
Valitettavasti tietokannoissa ei useinkaan ole tarkkoja sisältökuvauksia....
Syntymäsairaalan selvittämisestä meiltä on kysytty aikaisemminkin ja siihen on vastattu näin: Mistä löydän tietoa missä henkilö on syntynyt, eli missä sairaalassa ja kuka on ollut lapsen synnyttäjä? Tiedän henkilön syntymäajan ja sen että on syntynyt… | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi)
Luonnonvarakeskuksen verkkosivuilla kerrotaan pajun hyvistä ominaisuuksista. Luken mukaan pajun kasvatus osataan jo aika hyvin, mutta kasvattamisen saamisessa kannattavaksi on vielä tekemistä.
https://www.luke.fi/fi/blogit/pajussa-on-potentiaalia
https://www.luke.fi/fi/uutiset/pajusta-pohjolan-bambu-luke-kartoitti-vi…
Pajuhakkeen käyttökohteiksi on ajateltu esim. energiapolttoa, bioreaktori- ja puuhakesuodatinkäyttöä, biohiiltä ja kuivikevalmistusta. Pajubiohiien käyttöä kasvualustana on tutkittu. Biohiiltä voidaan myös käyttää kompostin tukiaineena lisäämään kompostin ravinnearvoa.
https://www.huomisenmetsa.fi/miksi-paju
https://forest.fi/fi/artikkeli/pajusta-tehdaan-ilmastopioneeria-biohiil…
Turvetta korvaavia erilaisia...
Markkinoilla on monenlaisista raaka-aineista koottuja kuiviketuotteita: turve, hamppu, olki, pellava ja eri puulajeista valmistettu puru. Pajuhakkeen tai hierteen käyttöä kuivikkeena on myös tutkittu, mutta verkkohakujen perusteella ainakaan vielä ei pajukuiviketta näyttäisi olevan saatavilla valmiina tuotteena.
Kevyt osasto 4:n kuului jatkosodassa esikuntakomppania, 1. jääkärikomppania, 2. jääkärikomppania ja konekiväärikomppania. Näin ollen KKK/Kev.Os. 4 ja 1. komppania ovat eri yksiköt.
Lähde: Sotapäiväkirjat-kokoelma. Jatkosodan ja Lapin sodan sotapäiväkirjat. Kevyt osasto 4, 18.6.1941 - 19.11.1941. Kansallisarkisto. https://astia.narc.fi/uusiastia/digitarkastelu.html?id=2384800280
Kyseessä on Iisalmen suojeluskunnan lippu. Lippu löytyy Kansallisarkiston digitoiduista aineistoista.
Suojeluskuntien lippupiirustuskokoelma. Lippupiirustukset ja niihin liittyvät asiakirjat. 75:2 Iisalmen suojeluskunta.
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5747689052&aineistoId=1539124610
Voisikohan kyseessä olla Porin taidemuseon 18.6.–22.8.1993 järjestämä Bonk Business Inc. 100 vuotta -näyttely?
Museon kesänäyttelyn nimi vuonna 2001 oli Empatia – Yli horisontin (Empathy – Beyond the horizon).
Lähde:
Porin taidemuseon vuosikertomus 1993
Kirjallisuutta:
Bonk 100 : suomalainen menestystarina = en saga om finländsk framgång = a Finnish success story
Bonk-kojeiden kuvia:
Popkulttuuria ja undergroundia: BONK EXPO 2016 Virka galleriassa 08.08.
”Tule kanssani Kallioon” on musiikkinäytelmästä ”Hei, heipparallaa, Helsinki!” (tai ”Hei, heipparalla Helsinki”), jonka musiikin on säveltänyt Nikodemus eli H. P. O. Solitander (eli Henrik Probus Ossian Solitander) ja laulut sanoittanut Agapetus eli Yrjö Soini. Tämän musiikkinäytelmän kappaleista on julkaistu nuotti Nikodemus: ”Hei, heipparallaa, Helsinki! : 2-näytöksinen iloittelu : valikoima lauluja ja tansseja” (Westerlund, [1929]; REW1585), johon sisältyy laulu ”Tulkaa mun kanssani Kallioon”. Nuotissa on laulun sanat ja kosketinsoitinsovitus. Laulu alkaa: ”Tulkaa mun kanssani Kallioon!”.
Laulun on levyttänyt Hannes Kettunen Salonkiorkesteri Gracon kanssa nimellä ”Tule kanssani Kallioon” vuonna 1929 (Columbia 17819).
Voit tarkistaa...
Tarkan elämäkerran mukaan Saarikosken Odysseus-suomennos ilmestyi marraskuun lopulla 1964.Keväällä 1964 tuskin Saarikosken tulkinnan pohjalta on Joycen teoksesta esseitä kirjoiteltu – vielä toukokuussa seitsemän lukua oli viimeistelyä vailla eikä oikovedosvaiheeseen päästy ennen kesää.Kesällä 1964 Saarikoski vaimoineen oli Neuvostoliitossa sikäläisen kirjailijaliiton vieraana. Juhannuksena 1964 Saarikosket kirjautuivat Moskovassa hotelli Pekingiin. Heinä–elokuun vaihteen he viettivät lomahotellissa Georgian Gagrassa. Siellä ollessaan hän pyysi Anna-Liisa Hyvöstä kertomaan Tammeen, että hänen täytyy tehdä käännökseensä vielä "eräitä korjauksia". Gagrasta Moskovaan palattuaan hän sai suureksi riemukseen "noin senttaalin painoisen...
Henkilöstön täydennys- ja evakuointiohjesäännön 2. osassa (1941) todetaan kenttähautauksista seuraavaa:
”Ellei kaatuneita voida evakuoida kotiseudulle, haudataan heidät tilanteeseen sopivin sotilaallisin kunnianosoituksin joko lähimpään seurakunnalliseen tai vartavasten vihittyyn sotilashautausmaahan. - - Ruumiinsiunauksen suorittaa siihen kulloinkin määrätty ja, mikäli mahdollista, vainajan oman joukko-osaston pastori.”
Vainajat siis pyrittiin siunaamaan kenttähautauksen yhteydessä. Siunaus tehtiin siltä varalta, että vainajia ei pystyttäisi myöhemmin siirtämään kotipaikkakunnilleen, eli kenttähautojen ajateltiin säilyvän vainajien pysyvinä hautapaikkoina. Sotien aikana kenttähautoihin haudattuja ei tosiaan läheskään aina pystytty...
Mitään virallista vuosilukua en onnistunut löytämään, mutta sekä Ylen 2010 julkaistussa artikkelissa että Kalevan 2017 julkaistussa artikkelissa esiintyy sama vuosikymmen: 1970-luku. 70-luku näyttäisi olevan muuallakin mainittu ajankohdaksi, jolloin siirryttiin opettajan teitittelystä sinutteluun. Ylen artikkelissa ei ole lueteltu lähteitä, Kalevan lähteenä on haastattelu.
Yle: https://yle.fi/a/3-5644714
Kaleva: https://www.kaleva.fi/oppilaat-teitittelivat-opettajiaan-1970-luvulla-mi/1637507
Japanilaisten kasvomaskin käyttöä selittää ehkä parhaiten huomio japanilaisen kulttuurin luonteesta: toisten huomioonottamiselle ja yhteiseksi hyväksi toimimiselle pannaan paljon painoa. Hengitysteitse tarttuvia epidemioita vastaan Japanissa ollaan taisteltu kasvomaskein jo toistasataa vuotta, eikä nykyään ole tavallisen nuhanenän ollenkaan tavatonta varustautua maskilla – oli sitten influenssa-aaltoa tai ei.
Pohjoisamerikkalaisten kompleksisen alastomuussuhteen taustalle ovat kulttuurintutkijat tarjonneet selitykseksi sikäläisen kulttuurin puritanistisia juuria ja puritanismin laaja-alaista vaikutusta amerikkalaiseen yhteiskuntaan ja sen kehitykseen. Paradoksaalisen tuntuisesti alastomuuden – ja siihen liittyen seksin – ...
Väinö Mäkelän runo Pikku miehen sadepäivä ilmestyi alun perin Mäkelän toimittamassa valikoimassa Minäkin lausun : lasten ja nuorten lausuntaohjelmistoa (WSOY, 1949). Sen voi löytää myös sellaisista runoantologioista kuin Pieni aarreaitta. 3, Runoaitta (WSOY, 1993) ja Tämän runon haluaisin kuulla. 3 (Tammi, 2000) sekä ala-asteen äidinkielen oppikirjasta Kolmas lukukirjani (WSOY, 1953).
Kustantamo Avain on julkaissut viisi Cafe Voltare-sarjan kirjaa vuosina 2008-2012, muilta kustantajilta en niitä löytänyt. Viimeinen Cafe Voltare-kirja oli Ristiaallokoissa : esseitä unkarilaisesta nykykirjallisuudesta.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SCaf%C3%A9%20Voltaire__Ff%3…
https://www.finna.fi/Record/rutakko.254934
Kysyin asiaa HSL:n asiakaspalvelusta.
Paikallisbusseissa ei ole turvavöitä, koska asiakkaat kokevat niiden käytön hankalana kaupunkiliikenteessä. Linja-autoon tulee ja siitä lähtee jatkuvasti lisää matkustajia ja paikkaa saattaa joutua vaihtamaan useampaan kertaan. Tämänhetkinen lainsäädäntö ei myöskään vaadi turvavöitä autoon, jossa on seisomapaikkoja. Linkki Finlex asetus 790/2000
Linja-autoissa, joissa ei ole seisomapaikkoja on kuljettajan muistutettava asiakkaita turvavyön käytöstä. Turvavöiden käyttö on hyvin suositeltavaa, jos sellaiset vain ovat linja-autossa asennettuina.
Taiteilijan nimeä en valitettavasti löytänyt. Bukowskin ja Hagelstamin antiikkiliikkeistä voisi kyseistä signeerausta kysellä. Kuvataiteilijamatrikkelista ja Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkelista voisi myös olla apua.
https://www.hagelstam.fi/
https://www.bukowskis.com/fi
https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/
Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkeli https://piki.finna.fi/Record/piki.273708?sid=3052784026
Valitettavasti kirjastoista tuolta ajalta ei löydy Hopeapeili -lehteä.
Käytetyt palvelut:
Helmet hausta löytyy Hopeapeili -lehdet vuosilta 1938-1951 ja 1979 https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1852999
Kansalliskirjaston digitoidut aikakauslehdet
https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?formats=JOURNAL
Kirjastojen yhteinen Finna.fi -palvelu https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=hopeapeili&type0%5B%5D=AllFields&lookfor0%5B%5D=&type0%5B%5D=AllFields&join=AND&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%221%2FJournal%2FJournal%2F%22&limit=20
Lehteä voisi etsiä vielä antikvariaateista tai esimerkiksi Tori-markkinapaikasta.
https://www.antikvariaatti.net/
